Juhani Arola on työskennellyt ruiskutuslaitteiden parissa yli 50 vuotta – ruiskutuspumppujen korjauksen MM-kisoissa tuli pronssia

Kuva: Heikki Haapakoski

Tänä päivänä virityshommat muodostavat suurimman osan töistä. 30 % töistä tulee ulkomailta. Nytkin on lähdössä kolme syöttöpumppua Saksaan. Olen tehnyt pumppuja myös Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaan. Harrastuspohjaiset asiakkaat ovat päätyöllistäjä – Mercedes Benz pääartikkelina. Olen viime aikoina pitäytynyt näissä perinteisissä ruiskutuslaitteissa. Traktorihommia teen jonkin verran. Osien saanti vanhoihin vehkeisiin tahtoo tökkiä.

Olin 25 vuotta Boschin, Lucaksen, Stanadynen ja Denson huoltoedustajana. Koulutuksissa olen kulkenut Englannissa ja Saksassa. Aluksi tein myös autosähkökorjauksia 1970-luvun alusta 1980-luvun alkuun, sen jälkeen pelkkää ruiskutuslaitehuoltoa.

1990-luvun puolenvälin jälkeen mekaaniset ruiskutuslaitteistot eivät ole oikeastaan enää muuttuneet. Lähdin ensimmäisenä Suomessa sähköohjattuihin Boschin ecd-järjestelmiin, tein niihin takuuhommia. Raskas kalusto jäi ensin pois, kun niissä siirryttiin pumppusuuttimiin 1990-luvun lopulla.

Olin aikanaan ruiskutuspumppujen korjauksen maailmanmestaruuskisoissa Stuttgartissa, osallistujia oli ympäri maailmaa. Tehtävänä oli osatuntemusta, korjausta ja säätöajoa. Tulin kolmanneksi.

Minun piti jäädä eläkkeelle vuonna 2000, kun silloin tuli commonrail-järjestelmät ja niihin laitteisiin olisi pitänyt investoida. Olin kaksi kuukautta lomalla, minkä jälkeen palasin töihin. Siitä lähtien olen tehnyt taas hommia. Teen töitä omaan tahtiin. Oma tilanne ei huoleta, mutta maailman tilanne lasten ja lastenlasten kannalta mietityttää.