Vertailimme yksitorvisia lumilinkoja – linkoja testattiin kiinteistöhuollon lumiurakoinnissa

Vertailimme viime talven lumilla neljää yksitorvista lumilinkoa kiinteistönhuoltotöissä. Testikoneet saatiin kokeiluun pääosin pienemmiltä toimijoilta.
Lumilinkovertailuun osallistui neljä konetta: Dalen, Tokvam, Oxsa ja Wieska
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Yksitorvisten lumilinkojen vertailu

  • Vertailussa neljä höyläysleveydeltään 2,5–2,8 m linkoa.
  • Linkoja vertailtiin kiinteistönhuollon näkökulmasta.
  • 2 linkoa oli varustettu alennusvaihteella ja 2 oli suoravetoisia.

Testiin valikoituivat yksitorviset lingot noin 2,5-metrin työleveyden mukaisesti. Kapein oli 2,5-metrinen suoravetoinen linko ja suurin työleveydeltään 2,85 m alennusvaihteellinen linko. Vertaillut lingot olivat järeää tekoa – järeyttä vaaditaan, sillä nykyiset 150 hv traktorit painavat jo yli 8 tonnia ja lingon on oltava traktoria reilusti leveämpi.

Mikään testatuista lingoista ei ole markkinajohtaja. Lumisen talven jälkeen testi päätettiin toteuttaa nopealla aikataululla, ja käytännön syistä johtuen linkojen määrä oli rajattava neljään. Lisäksi saatavuus lumisen talven jälkeen rajoitti useamman perinteisen linkovalmistajan testiin osallistumista.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Savon ja Keski-Suomen talvimaisemissa

Testi tehtiin normaalin lumiurakoinnin ohessa, osittain Savonlinnan Tuohisaaressa, mutta pääasiassa Kyyjärvellä kiinteistönhoitotöissä ja metsäautoteillä. Pääosa ajosta koostui kiinteistönhoitotöistä, sillä yksitorviset on suunnattu pääasiassa kohteisiin, jossa lumisuihku pitää pystyä ohjaamaan tarkasti tiettyyn suuntaan turvallisuussyistä.

Kiinteistönhoitotöissä lingottiin pyöräteitä sekä rivitalojen ja teollisuuskiinteistöjen piha-alueita. Paikoittain lingottavat kulkuväylät ovat kapeita ja puhallus on suunnattava tarkasti kulkutien ja rakennusten seinän väliselle alueelle.

Yksitorvinen linko sopii erityisen hyvin kiinteistönhoitotöihin, kun kuljettaja voi ahtaissa paikoissa suunnata lumisuihkun tarkasti haluamaansa suuntaan ja esimerkiksi matalan aidan yli. Parhaimmissa tapauksissa lumi voidaan syöttää etukautta uudelleen linkoon, näin liittymät ja jo aurattujen alueiden ylitykset jäävät siisteiksi.
Yksitorvinen linko sopii erityisen hyvin kiinteistönhoitotöihin, kun kuljettaja voi ahtaissa paikoissa suunnata lumisuihkun tarkasti haluamaansa suuntaan ja esimerkiksi matalan aidan yli. Parhaimmissa tapauksissa lumi voidaan syöttää etukautta uudelleen linkoon, näin liittymät ja jo aurattujen alueiden ylitykset jäävät siisteiksi. Kuva: Tapio Vesterinen

Testijaksolle osui valitettavan vähän nuoskalunta pitkästä pakkasjaksosta johtuen. Linkoja vedettiin Fendt 207 Vario-, Fendt 211 Vario- sekä John Deere 6130R AutoPowr -traktoreilla. Pienemmän Fendtin 79 hevosvoimaa riittivät myös testin suurimman Tokvamin pyöritykseen ja sujuvaan liikuttamiseen, kunhan lunta ei päässyt kertymään liikaa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Traktorin tehon ei tarvitse olla aina suositusten mukainen, tai varsinkaan paljon suurempi. 79-hevosvoimainen traktori oli riittävä veturi Tokvamille jäätien auraukseen, kun lunta ei ollut tuiskunnut uran täydeltä.
Traktorin tehon ei tarvitse olla aina suositusten mukainen, tai varsinkaan paljon suurempi. 79-hevosvoimainen traktori oli riittävä veturi Tokvamille jäätien auraukseen, kun lunta ei ollut tuiskunnut uran täydeltä. Kuva: Arto Turpeinen

Rakenteissa eroja

Testiin kuului myös mittauksia. Testilingoista mitattiin fyysisiä mittoja toiminnallisten erojen ymmärtämiseksi. Testilinkojen ehkäpä merkittävimmät tekniset erot olivat siinä, onko lingossa alennusvaihdetta vai ei.

Kaksi lingoista, Dalen ja Tokvam, olivat suoravetoisia, kun taas Oxsa ja Wieska oli varustettu alennusvaihteilla. Tästä johtuen Dalenin ja Tokvamin heittosiivikot pyörivät takaa katsoen myötäpäivään ja Oxsassa ja Wieskassa vastapäivään. Samasta syystä myös torvet on sijoitettu eri puolille. Tokvam ja Dalen hyötyvät tästä hieman, jos kuljettaja katsoo peruuttaessaan normaalisti oikean olkansa yli.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Wieska oli lingoista raskain, ollen keveimpään koneeseen verrattuna lähes 28 % painavampi. Tokvamin toiseksi suurinta painoa selittää se, että linko on rakenteeltaan isokokoisin. Runko on hyvin pitkä ja painopiste asettuu kauaksi traktorista. Oxsa taas on hyvin lyhytrakenteinen, mikä selittää sen suhteellisen keveän kokonaispainon silmämääräiseen rakenteeseen nähden. Erityispiirteenä voidaan pitää sitä, ettei koneessa ole lainkaan varsinaista heittokammiota, mikä näkyy tietyissä olosuhteissa oikean keruusiiven puolella esiintyvänä lumipöllynä.

Toinen poikkeava rakenneratkaisu nähtiin Dalenissa, jossa ajosuunnassa oikeanpuoleinen siipi on pidempi. Valmistaja on huomioinut tällä tavoin heittosiivikon pyörimissuunnan vaikutuksen lumen kulussa lingon läpi.

Myös kiinnitysratkaisuissa oli eroja ryhmän sisällä. Wieska tarjosi eniten säätövaraa, sillä vetovarsille on kolme kiinnitysreikää, joista yksi on kategorian 3 mukainen, lisäksi työntövarrelle on neljä reikää, joista yksi on pitkä reikä. Dalenissa on vain yhdet kakkoskategorian mukaiset reiät vetovarren tapeille, mutta työntövarren viidestä reiästä yksi on pitkä ja varustukseen kuuluu myös lingon maanmyötäilykykyä parantava linkku.

Kiinnitysmahdollisuuksiltaan Dalen ja Wieska olivat ryhmän monipuolisimmat. Dalenissa mahdollisuuksia työntövarren kiinnitykseen on myös eniten.
Kiinnitysmahdollisuuksiltaan Dalen ja Wieska olivat ryhmän monipuolisimmat. Dalenissa mahdollisuuksia työntövarren kiinnitykseen on myös eniten.  Kuva: Tapio Vesterinen
Rakenteeltaan muita lyhyemmässä Oxsassa tila nivelakselille jää reilusti vertailun lyhimmäksi.
Rakenteeltaan muita lyhyemmässä Oxsassa tila nivelakselille jää reilusti vertailun lyhimmäksi. Kuva: Tapio Vesterinen
Tokvamissa näppärät viisteet ohjaavat vetovarret oikeisiin kohtiin.
Tokvamissa näppärät viisteet ohjaavat vetovarret oikeisiin kohtiin. Kuva: Tapio Vesterinen
Wieska voidaan kiinnittää kakkos- tai kolmoskategorian tapeilla.
Wieska voidaan kiinnittää kakkos- tai kolmoskategorian tapeilla. Kuva: Tapio Vesterinen

Runsaasti lisävarusteita

Nykyisten lumilinkojen lisävarustelistat ovat pitkiä. Lisävarustelistalla on yleensä useita terävaihtoehtoja, vallileikkureita, kannatinpyöriä tai -tassuja ja valoja. Moni linko on saatavilla yksitorvisen sijaan myös kahdella luukulla varustettuna, tämä varustus sopii huomattavasti paremmin esimerkiksi metsäautoteille, tehontarve pienenee oleellisesti, kun poistoaukkojen määrä tuplataan.

Linkojen terävarustus poikkesi toisistaan. Dalenissa ja Wieskassa terät ovat linkojen sisäpuolella suojaten runkoa kulumiselta, Oxsassa ja Tokvamissa ulkopuolelle pultatut terät on helpompi vaihtaa, mutta ne eivät suojaa runkoa. Dalenin kiilamaisia teriä ei voi korvata tarviketerillä. Dalen oli myös ainut, jossa lingon takana ei ollut terää, vaan rungossa oleva kulutuspala jätti liukkaan polanteen.

Haarukointia tehontarpeesta

Tehontarvetta vertailtiin testialueella, joka oli lingottu ensin puhtaaksi, ja ajettu sen jälkeen latujyrsimellä. Tämän jälkeen testiradalle annettiin kertyä lunta talven mittaan. Testiradan mitta oli 100 m ja leveys noin 25 m.

Linkojen tehonmittausta varten saimme Agco Suomelta käytettäväksi Valtra N175 Versun, josta voimanoton läpi kulkeva vääntö voidaan lukea suoraan traktorin väylältä.

Linkojen voimanottotehon tarvetta mitatessa traktorilla ajettiin samoilla moottorin kierroksilla (1 900 k/min) ja samalla vaihteella. Teoriassa ajonopeuskin on tällöin sama, mutta luisto aiheutti isoja eroja etenemisnopeuteen, eivätkä mittaukset siten olleet vertailukelpoisia keskenään. Mittaustulokset kuitenkin selittivät käytännön ajossa havaittuja eroja. Ajonopeus oli Dalenin tapauksessa suurin, sillä sileät terät eivät pureudu alustaan hidastaen traktorin kulkua, kuten purevimmilla terillä varustettujen linkojen tapauksessa. Myös lingon paino vaikuttaa terien pureutumiseen.

Tämän vuoksi Dalen heitti pinnalta keveintä pakkaslunta, mikä todennäköisesti vähensi vaaditun tehon määrää. Oxsa ja Wieska pureutuivat tiiviiseen lumeen, jolloin pakkaslumeen sekoittui tampatusta pohjasta irronnutta painavampaa lunta. Tämä lisäsi niiden tehontarvetta mittauksissa ja heikensi tulosten vertailukelpoisuutta. Tässä yhteydessä on todettava, että Wieskan tehontarve oli yllättävän pieni, toki alennusvaihde pienentää tehontarvetta.

Dalenissa heittokammio on sijoitettu epäkeskeisesti siten, että suurin osa lumesta tulee heittosiivikon imupuolelle, mikä pienentää tehontarvetta.

Tokvamin tehontarve oli porukan suurin. Lingon syöttöakseli on ryhmän pisin, eikä lingossa ole alennusvaihdetta. Voisi karrikoiden sanoa, että Tokvam tarvitsisi alennusvaihteen, mutta Dalen selviää ilmankin.

Yksitorvisen lingon vahvuudet liittyvät kiinteistönhoitotöihin ahtailla pihoilla sekä esimerkiksi hidasvauhtiseen kevyenliikenteen väylän auraukseen. Suuremmilla nopeuksilla ja paksummalla hangella alennusvaihteelliset lingot alkavat erottautua edukseen tehontarpeen osalta – lumimäärän kasvaessa nopeuden myötä suureksi alennusvaihteellinen linko säästää tehoa ja polttoainetta.

Testivoitto Norjaan

Testikuljettajamme pisteyttivät lingot laatimamme pistelomakkeen mukaisesti. Tärkeimmille ominaisuuksille annettiin suurempi painoarvo kuin pienemmille yksityiskohdille.

Kiinteistönhoitokäyttöä ajatellen testivoittajaksi selvisi Dalen. Näppärän kokoinen linko kulkee pienellä tehontarpeella, alennusvaihde ei ole välttämätön pihojen aurauksessa kun lumi poistetaan heti sateen jälkeen. Samaan hengenvetoon on todettava, että kärkikolmikko oli pisteissä hyvin tasainen. Tokvam jäi hieman jälkeen muista pääasiassa testiolosuhteissa havaitun muita suuremman tukkeutumisherkkyyden ja vaikeamman puhdistettavuuden johdosta.

Testiryhmä Petri Lahtinen, Eemeli Linna, Ismo Sairanen, Arto Turpeinen, Tapio Vesterinen