Kotimainen BKMachine SB250 -lumilinko on varteenotettava vaihtoehto myös ammattimaisempaan käyttöön – lisävarusteena saatavana vallisiipi, joka on varustettu tieterällä

Ylitorniolainen BKWeld Oy suunnitteli ja valmisti ensimmäiset BKMachine-lingot viime talven lumille. Vaihtelevissa olosuhteissa tehtyjen koeajojen ja saatujen kokemuksien myötä rakenteita kehitettiin joiltain osin, myös vahvistuksia tehden. Alkuperäisenä ajatuksena oli suunnitella suuremmille traktoreille ja ammattilaiskäyttöön soveltuva linko.

Kuluvan talven markkinoita ajatellen, aloitettiin sarjavalmistus kahdelle linkomallille, BKMachine SB250 ja SB270. Tyyppimerkintänsä mukaisesti, linkojen työleveydet ovat 250 cm ja 270 cm. Linkojen painoiksi ilmoitetaan kapeammalle mallille 900 kg ja leveämmälle 950 kg.

• Paino 900 kg, runko 650 Strenx -suurlujuusterästä
• Keskipakoisoikenevat Hardoxista valmistetut syöttö- ja heittolavat
• Lisävarusteena vallileikkuri

BKWeld Oy Ylitorniolta valmistaa BKMachine-linkoja, jotka rakenteensa puolesta sopivat raskaampaankin lumityöhön. Mallit ovat jo tuotannossa ja käyttökokemuksia on jo viime talven lumilta. Kuva: Ismo Sairanen

Syöttölavat ja heittosiivikko ovat Hardoxia. Rasvanippojen suojaholkit voisivat olla hiukan avarammat – prässin letku irtoaisi helpommin irti nipasta. Kuva: Ismo Sairanen

Suunnanvaihdin on pultattu tukevasti kiinni suoraan lingon runkoon. se toimii samalla lingon käyttöakselin etupään laakerointina. Kuva: Ismo Sairanen

Takatukijalaksen korkeutta muutetaan tappeja eri reikiin siirtämällä. Jalan etupuolella syöttökammion pohja on vahvistettu kulutuslevyllä. Kuva: Ismo Sairanen

Sivutukijalakset säädetään yleiseen tyyliin pulttihahlossa liikutellen. Kulutuslaatta voisi olla paksumpaa raaka-ainetta. Kuva: Ismo Sairanen

Linkojen runko on valmistettu 650 Strenx -suurlujuusteräksestä. Sivuterinä ovat käännettävät Hardox 500 -tieterät, joiden toinen puoli on hammastettu ja toinen puoli sileä. Laatan koko on 12x120 milliä. Takana keskellä on kiinteästi hitsattu 12 millinen kulutuslevylaatta.

Lingon molemmin puolin on pulttiliitoksin kiinnitetyt tukijalakset, takana sokkatappisäätöinen jalas.

Alentavalla pulttikiinnitteisellä hammasvaihteella traktorin voimanoton nopeus alenee heittosiivikolle liki 1/3 osalla. Välityssuhde on 1:1.47. Nivelakselin lingon puoleinen ura-akseli on kooltaan 1 ¾ tuumaa.

Pääakseli on halkaisijaltaan 60 millinen. Hardoxista tehdyt syöttö- ja heittolavat ovat keskipakoisoikenevat, joten linkoon menevät kivet tai muu ylimääräinen tavara eivät riko rakenteita. Lapojen kiinnitysakselit ovat 25 milliset ja ne ovat rasvanippojen kautta voideltavissa. Pääakselin etupää on suoraan suunnanvaihtajan laakeroinnin varassa, erillistä välitukilaakeria suunnanvaihtajan vieressä ei ole. Akselin takapäässä on vakiomallinen väliseinälaakeri. Heittoroottorin halkaisija on 1 000 millimetriä. Syöttösiivikoiden kiinnitysrungot ovat pulttiliitoksin puristettu akselin ympärille. Jos linkoon joutuu ylimääräinen suurempi esine, ja tulee äkkipysäys, liitos luistaa estäen suuremmat vahingot. Mukana tulleessa nivelakselissa ei ollut suojalevykytkintä, vain murtopultti toisen ristikon yhteydessä. Sitä ei tarvinnut kokeilun aikana uusia kertaakaan. Yleensä näissä keskipakosiivikkoisissa lingoissa rakenne suojaa niin traktoria, kuin myös lingon omaa voimansiirtoa. Läpät antavat periksi törmäyksissä, muuta joustoa ei tarvita. Levykytkin olisi vain yksi lisähuoltokohde – ja yleensä vielä kytkin joko luistaa tai pitää liian hyvin.

Lumen puhallusaukot ovat kooltaan 280x500 milliä. Luukkuja käytetään luonnollisesti hydraulisylinterein.

Heittoetäisyys lingossa on varsin riittävä. Kuvassa tehdään uraa umpihankeen pellolle. Kuva: Ismo Sairanen

Linko tuli kokeiluun talven 2020 ollessa edennyt jo pitkälle. Lunta tosin satoi välillä jopa päivittäin, joten olosuhteet olivat hyvät. Nuoskan lumen linkoamista pääsi kokeilemaan vasta aivan kevään kynnyksellä.

Veturina oli 90 hevosvoimainen traktori, joka on palvellut tienhoitotöissä jo kauemman aikaa.

BKMachine-lingossa kiinnitti huomiota heti ensimetreillä hyvä terien purevuus tallattuun lumeen tien pinnassa. Ohuet 12 milliset tieterät purevat tiehen lingon suurehkon painon alla napakasti. Terät oli tehtaalla kiinnitetty hammaspuoli alaspäin.

Jos tien pinta ei ole jäätynyt, soraa lähtee helposti lumen mukana, joten lingon painoa kannattaa keventää hiukan jalaksia säätämällä.

Pyöritysvoimaa linko tarvitsee joitakin muita alennusvaihteellisia linkoja enemmän. Luultavasti alennusvaihdevälitys voisi olla vähän enemmän hidastava. Lumen heittoetäisyys on kummankin luukun puolelle vähintäänkin riittävä, joten heittoroottori voisi kenties pyöriä suhteessa traktorin voimanottoon nähden hiukan hitaammin.

Kun risteyksien kohdilla joutuu käyttämään luukkuja hetkellisesti kiinni, linko jatkaa puhaltamista kevyellä pakkaslumella kohtuullisen hyvin. Raskaalla märällä lumella oikean puolen aukipurkautuminen voi kestää hetken. Traktorin pysäyttämisellä ja kierroksia lisäämällä torvi yleensä avautuu. Lapiolla ei tarvinnut käydä avustamassa kertaakaan.

Viimeisillä linkousreissuilla lämpötila oli plussan puolella. Linko läpäisi kostean lumen yllättävän hyvin. Osaltaan auttaa siipikulman loivuus. Metrinen heittosiivikko suhteessa työleveyteen aiheuttaa sen, että lumi pääsee menemään vapaammin lingon perälle. Syöttösiivikon lapojen kärjet viistävät verrattain lähellä tienpintaa, joten lumimassaa ei kerry helposti kasaan lingon etuosaan. Linko on maalattu keltaisella pulverimaalilla, joka on kestävä ja liukkaan oloinen, mikä myös auttaa lumen kulkua lingon sisällä.

Linkoon saa lisävarusteena isokokoisen vallisiiven, joka myös lisää jonkin verran työleveyttä. Kiinnityspultit täytyy seuraavissa malleissa vahvistaa, nykyiset eivät kestä. Kuva: Ismo Sairanen

Lingon mukana tuli lisävarusteena saatavana vallisiipi. Rovaniemen korkeudella lumen määrä ja aurauspenkan korkeus saattavat olla aivan eri luokkaa kuin Itä-Suomessa, jossa kokeilu tehtiin, joten käyttöä vallisiivelle kyllä on.

Siipi on noin 120 senttiä korkea ja varustettu etureunaan kiinnitetyllä tieterällä. Siipi taas kiinnitetään linkoon seitsemällä 10 mm pultilla. Tämä ratkaisu ei ole oikein onnistunut. Heti ensimmäisellä ajoreissulla vallisiipi irtosi osuessaan tienreunapenkkaan. Kiinnityksen tiukkuutta ei tullut uutuuttaan tarkistettua, mutta syynä irtoamiseen oli kuitenkin liian ohuet pultit. Uusien samanlaisten pulttien laiton jälkeen meni joku tunti, kun siipi irtosi taas. Selvää on, että pulttien tulisi kestävyyden kannalta olla esimerkiksi 16 milliset. Onhan lingossa tieterätkin kiinnitetty 16 millin tapeilla, jotka kestävät.

Tämä vallisiipiasia oli ainut havaittu kestävyyteen liittyvä ongelma lingossa. BKMachine-linkojen paino jo osoittaa, että terästä ei ole säästetty. Poikittainen ylärunko on 160 x 160 millimetrin putkipalkkia ja siipien pystytuet ovat myös jämäkkää tekoa. Kun siiven kärki osuu esteeseen, runkoon kohdistuu suuri rasitus. Tällä rakenteella ei pitäisi ilmetä ongelmia linkojen normaalikäytöllä.

Kokonaisuutena lingosta jäi positiivinen kokemus. Tukevatekoisia lumilinkoja ei ole eri valmistajilla tässä paino-, koko- ja hintaluokassa kovin montaa. BKMachine-lingot ovat aivan varteenotettava vaihtoehto myös ammattimaisempaan käyttöön.

KIITÄMME & MOITIMME:

• Tallaantunut lumi irtoaa hyvin tien pinnasta
• Puhallustorvet tukkeutuvat harvoin
• Linko toimii kohtuullisen hyvin märällä lumella
• Alennusvaihteessa voisi olla tiheämpi välitys
• Liian ohuet kulutuslaatat jalaksissa