Aurausviitat pystyyn edullisella koneella

Kannonkoskella asuvat Jaana ja Asko Hänninen pystyttivät seitsemän vuotta aurausviittoja käsipelillä. Viitat ja rautakanki olivat auton perävaunussa, josta ne otettiin reilun 50 metrin välein käyttöön.
Etunostolaitteeseen kytketty pystytyskone painaa noin 600 kiloa.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Viitan tyven tiivistävä sylinteri lienee käytöstä poistetun tukkiauton nosturin tukijalka.
Viitan tyven tiivistävä sylinteri lienee käytöstä poistetun tukkiauton nosturin tukijalka.
Viitat pystytetään tien mutkaisuudesta riippuen 50–70 metrin välein.
Viitat pystytetään tien mutkaisuudesta riippuen 50–70 metrin välein.
Keppi reikään, tiivistystassun vetäminen viitan tyveen ja painallus. Kiinni on ja pysyy. Viitan tyven tiivistävä sylinteri lienee käytöstä poistetun tukkiauton nosturin tukijalka.
Keppi reikään, tiivistystassun vetäminen viitan tyveen ja painallus. Kiinni on ja pysyy. Viitan tyven tiivistävä sylinteri lienee käytöstä poistetun tukkiauton nosturin tukijalka.
Saumattomalla yhteistyöllä kaksi ihmistä pääsee helposti 20–30 kilometrin päiväsaavutukseen, tietävät Jaana ja Asko Hänninen Kannonkoskelta.
Saumattomalla yhteistyöllä kaksi ihmistä pääsee helposti 20–30 kilometrin päiväsaavutukseen, tietävät Jaana ja Asko Hänninen Kannonkoskelta.

Kintaita kului ja rakkoja tuli, sillä viitoitettavaa tietä oli noin sata kilometriä joka syksy. Tämän syksyn urakkaa varten Hänniset hankkivat puoliautomaattisen koneen. Käytettynä hankittu kone on osoittautunut erinomaiseksi hankinnaksi hinta-laatusuhteeltaan.

”Viime syksynä kuulin, että tällainen itse tehty kone olisi kaupan. Kävin katsomassa konetta ja se vaikutti meidän tarpeisiimme soveliaalta. Niinpä tein koneesta mielestäni huomattavan edullisen tarjouksen, joka sitten onneksemme tärppäsi”, kertoo Asko Hänninen.

Hännisten koneessa on kolme hydraulisylinteriä. Yksi työntää pystytysyksikön metrin verran sivuun ja vetää sen sitten takaisin kuljetusasentoon. Toinen sylinteri painaa kangella maahan noin 30 senttiä syvän reiän, johon aurausviitta työnnetään. Kolmas sylinteri painaa tassullaan viitan tyven tiiviiksi. Kone on alkujaan tehty myös sumupaalujen pystytystä silmällä pitäen. Tätä varten laitteessa on mahdollisuus käyttää myös iskuvasaraa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Hännisten urakoima aurausviittojen pystytys on osa lumenaurauksenkin sisältävää tienhoidon kokonaisurakkaa. Asko toteaakin pilke silmäkulmassa, että tietää kenelle soittaa, kun talvella tietä aurattaessa huomaa viittojen olevan väärin asennettuina.

”Kun traktorin päällä on näppärä kuski eli vaimoni, niin päivässä viitoittaa helposti 20–30 kilometriä. Pistelimme kerran viidessä tunnissa viitat 20 kilometrin matkalle”, Asko Hänninen kertoo.

Hännisten vastuulla on sadan kilometrin pätkä Destian hallinnoimaa tietä. Viittoja pystytetään keskimäärin 60 metrin välein. Destia toimittaa tarvittavan määrän viittoja Hännisten pihaan ja kaikkiaan viittoja tarvitaan reilusti yli 3 000 kappaletta, joten pystytyksessä pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjä riittää.