Väinö Tikkanen rakentaa uusiokoneita kierrätysosista – Renault Cliosta valmistui kuormaaja ja kuormatraktori syntyi useita koneita yhdistelemällä

Clio-kuormaimen kääntöympyrän halkaisija ulkopuolen renkaista mitattuna on noin 630 cm. Nostokorkeutta koneella on kolme metriä. Kaatokuormaksi rakentaja arvioi noin 800–850 kiloa. Kuva: Arto Turpeinen

Pienessä pohjoissavolaisessa Tervon kunnassa pajaansa pitävä Väinö Tikkanen teki pitkän työuran konttorikonekorjaajana ja Veikkauksen peliautomaattien huoltajana. Hienoelektroniikka on siis hallussa, mutta miehen repertuaariin kuuluu myös järeämpien koneiden rakentelu. Tikkanen on tuttu tekijä myös Koneviestin Lukijan idea -palstalta.

Tikkanen on ideoinut ja rakentanut muun muassa omakotitalonsa ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiä, mutta näkyvämpiä rakennelmia ovat Renault Cliosta rakennettu runko-ohjattu kuormain ja kierrätysosista väsätty metsäkone.

Ajatus Clio-kuormaimesta tuli lähes sattumalta.

”Minulla oli kattokerhoon liittynyt 1,9-litrainen diesel-Clio pihassa. Kaveri kysyi, että mitäpä meinasit tuosta rakentaa. Mielijohteesta vastasin, että ruohonleikkurin. Kuormain siitä kuitenkin tuli”, Tikkanen kertoo.

Kuormain hyödyntää suurelta osin Clion omaa tekniikkaa. Moottori on 1,9 litrainen diesel. Perät ovat kuitenkin Ford Cosworthista ja hydraulipumppu Valmetista. Kuva: Arto Turpeinen

Tikkasella on aloittaessa karkea kokonaiskuva projektin lopputuloksesta, mutta tarkemmat suunnitelmat hän tekee rakennelman edistyessä. Clio-kuormaimesta Tikkanen hahmotteli aluksi renkaiden paikat ja ohjaamon nurkkapituudet, joiden perusteella hän suunnitteli rungon mitat. Koneen Z-puomiston mittasuhteet keksijä optimoi pahvipienoismallilla.

Puomi liikutetaan apukuskin jalkatilaan sijoitetuilla vivuilla. Muuten ohjaamo on kuin alkuperäisestä Cliosta. Kuva: Arto Turpeinen

Kuormain hyödyntää suurimmalta osin Clion omaa tekniikkaa. Esimerkiksi sähköjärjestelmä on alkuperäisessä kunnossa. Perät ovat kuitenkin Ford Cosworthista ja hydraulipumppu on Valmetin vanha, 2 x 15 -kuutioinen tuplapumppu.

Venttiililohkossa on valmiudet lisähydrauliikalle, joten ehkä jonain päivänä Cliolla työnnetään myös hydraulista ruohonleikkuria.

Clion oma ohjauksentehostimen venttiilikkö ohjaa kääntösylinterin hydrauliikkaa. Käytön kannalta hankalaa ovat pitkät kaasu- ja vaihteensiirtovaijerit, jotka takertelevat ja ovat hieman epätarkkoja. Kuva: Arto Turpeinen

Kuormaimen nostokorkeus on peräti kolme metriä. Myös ulottuvuutta eteen löytyy varsin paljon, sillä pihalumet Tikkanen on saanut nosteltua helposti lähikadun aurausvallien taakse. Puomisto on tuettu etuakselin tukirakenteisiin. Koneen kokonaispaino on 1 600 kiloa.

Z-puomiston suunnittelussa rakentaja hyödynsi pahvista pienoismallia, jolla hän kokeili sopivat mittasuhteet. Puomi on tuettu etuakselin tukirakenteisiin. Kuva: Arto Turpeinen

Kauha on ”hybridimallia”, sillä kauhan huulilevyn alapuolella on taskut, joihin trukkipiikit työnnetään. Ylälaidasta kauha lukitaan kiinni pikalukoilla. Ratkaisun ansiosta kauhan runko pysyy jäykkänä ohuellakin levymateriaalilla.

Koneen kaatokuormaksi suorassa Tikkanen arvioi noin 800 kiloa. Runko-ohjauksen kääntökulma on 55 astetta ja kääntöympyrän halkaisija ulkopuolen renkaista mitattuna noin 630 senttiä. Clion oma ohjauksentehostimen venttiilikkö ohjaa kääntösylinterin hydrauliikkaa.

Projekti onnistui varsin hyvin. Pieniä murheita ilmeni, sillä Tikkanen oli rakentanut ketjuvälitteisen tasauspyörästönlukon, joka joutui liian tiukalle halkaisten vaihdelaatikon.

Kuormaimen kauha kiinnitetään trukkipiikkien päälle. Piikkien kärjet sopivat kauhan etuosan taskuihin. Ylhäältä kiinnitys tapahtuu pikalukoilla. Kuva: Arto Turpeinen

Työtunteja kuormaimen rakentaminen vaati noin 500. Aivan täydelliseksi Tikkanen ei kuormaintaan vielä arvioi. Kaasuvaijeri on neljä metriä pitkä, ja etenkin kuumana varsin nihkeä. Myös vaihtaminen on vaijeriviritteisen vaihteensiirtäjän vuoksi hieman arpapeliä.

”Ihan varma ei voi olla, mikä vaihde menee päälle tai mihin suuntaan lähdetään, mutta tarkoilla otteilla vaihteiden kanssa kuitenkin pärjää.”

Omatekoinen kuormatraktori syntyi oikeastaan tuotekehityksen pohjalta. Aluksi Tikkasella oli kaksitelainen Ski Doo Alpine, johon hän asensi toisen etusuksen ja Daihatsu Charaden dieselmoottorin.

Laite ei kuitenkaan kääntynyt metsässä ennen kuin puuhun törmätessään, joten Tikkanen hankki runko-ohjatun Terrin. Tämän ongelmana oli kuitenkin heikko runko.

Ajokoneesta löytyy osia muun muassa Mazda 626:stä, Belaruksesta, Hiabista ja ruohonleikkurista. Puomiston ja muut rakenteet Tikkanen on suunnittelut itse. Pieniä parannuksia koneeseen on vielä tulossa. Kuva: Arto Turpeinen

”Ajattelin, että ei se ole kenenkään syy, jos vehkeet eivät kestä. Se on minun oma vika, joten päätin rakentaa ajokoneen itse.”

Koneesta löytyy osia varsin monesta laitteesta. Moottorina toimii Mazda 626:n kaksilitrainen dieselkone. Neliportainen vaihdelaatikko on pentu-Mersusta. Vaihdelaatikko pyörittää 50-kuutioista hydraulipumppua.

Ajokoneen moottori on Mazda 626:sta. Turbon Tikkanen asensi jälkeenpäin. Kuva: Arto Turpeinen

”Hydraulipumppua ostaessani en tiennyt, mistä koneesta se on. Booriakselia ei kuitenkaan löytynyt mistään, ja sitten selvisi, että kyseessä on Belaruksen pumppu. Lopulta akseli piti tehdä itse.”

Konetta ohjataan ruohonleikkurin työntöviiksiä kääntämällä. Istuimena on Tikkasen entisen työpaikan koulutusluokan toimistotuoli. Hydrauliikkasäiliö on puolestaan Hiabista. Venttiilipöytä on ostettu käytettynä, mutta alkuperäistä konetta ei ole tiedossa. Koura ja puomisto ovat omatekoisia.

Omatekoisen kouran mittasuhteet Tikkanen mallinsi pahvisilla pienoismalleilla. Pyörittäjää hän ei ole vielä rakentanut, mutta ehkä sellainenkin vielä puomin päähän ilmestyy. Kuva: Arto Turpeinen

Venttiilipöydän toimintaan Tikkanen on tyytymätön, sillä liikkeet ovat tunnottomat ja äkkipikaiset. Voimaa koneessa kuitenkin on puomin rakenteisiin suhteutettuna liikaakin, sillä korjaushitsauksia Tikkanen on joutunut tekemään useampia. Nostovoimaksi hän arvioi noin 200 kiloa.

Kone on hydraulivetoinen. Telastossa sijaitsevat hydraulimoottorit pyörittävät kardaaniakselia. Perät ovat Ford Sierrasta.

Projektin hikisimpiä vaiheita oli traktorin renkaista tehtyjen telojen asennus. Ratkaisun ansiosta koneen pintapaine on pieni. Paksu lumi kuitenkin pakkautuu teloihin helposti, jolloin meno hyytyy nopeasti. Kuva: Arto Turpeinen

”Voimansiirto on venttiiliohjattu, eikä sieltä löydy mitään rajaimia tai pyöritysnopeuden tunnistimia. Jos yksi tela on ilmassa, kone ei kulje minnekään.”

Pieniä korjauksia koneeseen on tulossa, sillä öljynlauhdutin on liian pieni. Tiellä ajettaessa öljyt lämpenevät nopeasti, ja ennen kuormaimen käyttöä on pidettävä evästauko. Myös tukijalat ja tukevampi puomisto ovat suunnitteilla.

Tikkasen idearikkaus ei rajoitu pelkästään koneiden rakenteluun. Hän myös kunnostaa koneita. Harrastekäytössä on 30 tonnin Daewoo-tela-kaivukone, joka kaipasi kallista telaremonttia. Ensiapu kuluneisiin telaholkkeihin löytyi liikennemerkeistä.

”Sain kaveriltani vanhoja liikennemerkkien putkia. Niitä oli kahta kokoa, joista toinen oli halkaisijaltaan sopiva. Katkaisin ja halkaisin putket sopivan pituisiksi pätkiksi, jotka hitsasin holkkien kuluneisiin kohtiin. Sinkitty putki aiheutti omat hankaluutensa hitsaukseen, mutta viikossa siitä selvittiin.”

”Omatekoisella koneella kelpaa ajella”, toteaa keksijä Väinö Tikkanen. Koneen ohjaus tapahtuu ruohonleikkurin työntöviiksillä. Kuljettajan istuin on vanha toimistotuoli. Kuva: Arto Turpeinen

Tikkasen ansioluettelosta löytyy myös autotallin välikaton villaeristeiden puhaltaminen ruohonleikkurilla.

”Muutin leikkurin lapakulmaa. Pienenä silppuna annosteltuna villa lensi putkea pitkin kevyesti.”

Tällä hetkellä työn alla on amfibiokone, jolla Tikkanen aikoo leikata kaislikkoa ja mahdollisesti nostaa lampien pohjasta sirppisammalta. Ajatuksen hän sai Koneviestin numerossa 11/2012 esitellystä Truxor-koneesta.

”Vesi on sen verran tuntematon elementti, että ihan täyttä varmuutta koneen toimivuudesta ei vielä ole. Syksynä aikana laitetta olisi kuitenkin tarkoitus testata”, kertoo Tikkanen.

Mutta mikä saa miehen ryhtymään tähän kaikkeen?

”Puhdas hulluus ja tekemisen halu”, hän naurahtaa.

”Pidän asioiden tekemisestä omassa rauhassa. Ratkaisun löytäminen johonkin tekniseen ongelmaan tuo tyydytystä. Kerrostalossa asuessa lattiamatot kuluivat puhki rinkiä kävellessä kahdessa kuukaudessa. Miehellä pitää olla järkevää tekemistä.”

Avaa artikkelin PDF