Tiehöylä

Vammas RG-6V -tiehöylä on ehtinyt lähelle neljänkymmenen vuoden ikää, mutta oli yhä viime kesänä tietyömaalla Seinäjoella. Tämän RG-6V:n peruskoneena on Valmet 502 (512) -traktori.

Lähes 40-vuotias traktoripohjainen Vammas RG 6V -tiehöylä asfaltoinnin pohjatöissä – "Aina on pohjat kelvanneet, kun on tasaista pintaa tehty"

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot15.12.2021Tilaajalle

Lähes kymmenen metrin kokonaispituudestaan huolimatta Veekmas FG2428 on yllättävän ketterä.

Veekmas valmistaa tiehöyliä ainoana Suomessa – tienhoidon kuninkaista on tullut harvinainen näky

Ajoneuvot ja ympäristö|Ympäristönhoitokoneet8.11.2019Tilaajalle

Ensimmäinen yritys konevoiman hyödyntämiseksi muuallakin kuin vesillä tai rautateillä tehtiin Karttulan Syvänniemellä vuonna 1871, kun edinburghilaisen T.M.Tennant & Co:n tekemää Annikki-maantielokomobiilia sovellettiin raudan ja sahatavaran kuljetukseen. Annikki veteli neljää vaunuaan kesäkuusta syyskuun 23 päivään, jolloin rahtiliikenne päättyi veturin lossilta putoamiseen. Kuvassa samanlainen maantiejuna.

Traktorille uusia työmaita - Rautahevosia ja tiekarhuja

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot18.5.2017Tilaajalle

Witraktor juhlistaa merkkivuotta

Uutiset17.1.2017

Lokomo teki Teräsmies-kaivinkoneita kolmea kokoluokkaa. Vuosien varrella näiden mallinimet ja väritys vaihtelivat, mutta tekniikan perusratkaisut säilyivät muuttumattomina. Kuvassa etualalla näkyy Teräsmiesten kevein malli, 8-tonninen JT12 1960-luvun alkupuolen värityksessä. Taaempana on suurin malli JT43, joka painoi yli 40 tonnia. Eniten myyty koneluokka oli kuitenkin 22 tonnia painava JT22. Tähän aikaan Lokomo käytti suuremmissa koneissaan AEC-dieseleitä, kun taas pienemmissä oli Deutz tai Perkins. Kuva on otettu Lokomon tehtaiden vieressä olleella tyhjällä tontilla, jota käytettiin koeajoalueena.

Lokomon alku maansiirtokoneiden valmistuksessa oli hidas ja hankala – yrityksen valmistamista nostureista tuli maailmankuuluja

Yritykset ja tapahtumat|Maanrakennuskoneet16.12.2015

Rakennustyömailta tiehöyliä vielä löytyy, mutta hintakärjellä eteneminen on vähentänyt niiden käyttöä kunnossapidossa. Tiehöylän työnlaatu kuitenkin pesee helposti esim. alusterälliset kuorma-autot. Muualla maailmassa tiehöylät ovat edelleen arvostettuja työkoneita. Uusia käyttökohteita on ilmennyt muun muassa kaivoskäytössä.

Esittely: Tarkkaa jälkeä Veekmas RG281 -tiehöylällä – tiekarhu on tehokas työkalu myös kunnossapidossa

Ajoneuvot ja ympäristö|Ympäristönhoitokoneet19.11.2015Tilaajalle

Fowler VF 1947–52, Leeds ja Gainsborough, Englanti.

Brittiläinen paukkutraktori Fowler VF oli kokoluokassaan brittimarkkinoiden halvin telakone – poikittainen vaihteisto kesti hyvin jopa maansiirtotöitä

Weteraani|Traktorit11.6.2015Tilaajalle

Näin saatiin pikitielle uusi elämä – teiden ylläpitorahat vähissä

Ajoneuvot ja ympäristö4.12.2014Tilaajalle

216 sivua pillareita

Maarakennus23.10.2014Tilaajalle

Kulutusnastoja hitsataan yleensä huulilevyyn ja kauhanposkiin.

Kulutuspaloilla kestävyyttä – TungStud-kulutusnastat

Maarakennus7.8.2014Tilaajalle

Sisäänrakennettua tarkkuutta kaivamiseen - Cat Grade Control

Maarakennus18.7.2013Tilaajalle

Kuiva tie pysyy kunnossa - Ojitus kuntoon ja vedet virtaamaan

Ajoneuvot ja ympäristö30.5.2013Tilaajalle

Jyrsintä käynnissä. Traktorin edessä näkyy repijä, jolla pinta vedetään auki peruuttamalla traktoria.

PTH Crusher on järeä jyrsin

Ajoneuvot ja ympäristö7.3.2013Tilaajalle

June 1916–1921 Bankeryd, Jönköping, Ruotsi AB Motorplogen June, 1922 AB Juneplogen Valmistettu yhteensä 200 kpl

Ruotsissa valmistettua kolmipyöräistä June-moottoriauraa mainostettiin seitsemän hevosen veroiseksi – laitteen moottorin käynnistys kesti yli 20 minuuttia

Weteraani13.10.2011Tilaajalle

Gaz 51 oli Suomen yleisin kuorma-auto 1950-luvulla. Perusmalli oli ”suometettu” jatkamalla runkoa, jolloin se soveltui lähes kaikkiin ajotehtäviin. Tässä Gazissa on puinen lava ja hienosti toimiva mekaaninen kippi. Lastauskoneena toimii James 600.

Tiekonehistoriallinen seura, Mobilia ja Suomen Maanrakennuskonehistoriallinen seura huolehtii maarakennuskoneiden perinteen hoitoa

Weteraani22.6.2011Tilaajalle

Pekka Husso lähdössä lanaamaan keväällä 1945. Uutena v.1939 ostettu kumipyöräinen Fordson N tarvitsi lanan vedossa runsaasti lisäpainoja. Pitoa alkoi löytyä, kun liki 300-kiloiseen valuvanteeseen pultattiin betonikiekot, mutta runsaasta painotuksesta huolimatta Fordson saattoi jyrkässä ylämäessä pistää tanssiksi. Suuri 200-litrainen polttoainesäiliö oli tarpeen useita päiviä kestäneillä keikoilla.

Stalinalla ja Kempsulla päin kinoksia ja kelirikkoa – Husson Pekan pitkä TVH-pesti

Weteraani3.2.2011Tilaajalle

Vanha Vammas jatkaa tienhoitotehtävissä traktorivetoisena. Työjälki on edelleen karhumaisen hyvää.

Tiehöylän uusiokäyttöä: Höylästä järeä, traktorivetoinen lana

Ajoneuvot ja ympäristö11.8.2010Tilaajalle

Kevyempää höyläystä MVT-9 -tiehöylällä (Valtra N91)

Ajoneuvot ja ympäristö8.10.2009Tilaajalle

Omatekoinen lana pellon ja teiden tasoitukseen

Ajoneuvot ja ympäristö15.1.2009Tilaajalle

Ikä painaa vanhaa Lokomoa, mutta silti tien pinta muotoutuu vauhdilla.

Tie kerralla kuntoon - Tien peruskunnostus osa 2: Hankkeen toteutus

Ajoneuvot ja ympäristö12.9.2008Tilaajalle

Murskainyksikkö tekee työtä edestakaisin, joten tyhjää ajoa tulee mahdollisimman vähän. Takaperin harataan ja etuperin murskataan. Tie käsitellään ajokaista kerrallaan.

Tienrungon kunnostus murskaimella - Kivimateriaali käyttöön

Ajoneuvot ja ympäristö9.11.2007Tilaajalle

Vanhat tiehöylät uusiokäyttöön

Lukijan idea3.11.2006Tilaajalle