Nämä ovat ajosilppurin kriittiset huoltokohteet ‒ Koskitraktorin huolto- ja käyttökoulutuspäivä New Holland -käyttäjille

Pirkka Ylikoski esittelee 2024 kauden demokoneen noukinta. Tulevan kauden uuden Ultrafeed-noukinmallin vaihtoehtoiset työleveydet ovat 3, 3,5 ja 4 metriä. Uusi noukin sopii vanhaan silppuriin, kun sähkökaapeleiden väliin laitetaan adapteri.  Kuva: Seppo Pentti

• Ensimmäinen koulutuskerta, 45 osallistujaa
• Tehtävärasteja neljä
• Käytiin läpi ajosilppurin kriittiset huoltokohteet

Koskitraktori Oy järjesti Agritekin kanssa New Hollandin ajosilppureiden huolto- ja koulutuspäivän. Päivän aikana käytiin läpi neljä tehtävärastia, joista kolme käsitteli lähinnä FR-sarjan ajosilppureiden huoltoa. Mukana oli myös vanhemman FX-sarjan ja uudempien koneiden omistajia. Vinkkejä saatiin myös ajosilppurin säätöihin ja käyttöön, kun mukana oli myös vuosia ajosilppureilla rehua korjanneita. Koskitraktorin henkilökunnan lisäksi paikalla oli Agritekin tuotepäällikkö Mikko Vanha-Perttula kertomassa uusien New Holland -ajosilppureiden ominaisuuksista.

Tapahtumaan oli avoin kutsu kaikille asiasta kiinnostuneille, kuitenkin siten, että noin 45 osallistujaa oli maksimi määrä. Kullakin rastilla oli silloin reilu kymmenkunta osallistujaa. Mukana oli toki pääasiassa New Hollandin omistajia ja kuljettajia, mutta myös muun merkin omistajia ja kuljettajia. Vastaavaa tilaisuutta ei ole aiemmin järjestetty. Tapahtumasta saatiin hyvää kokemusta ja palautetta, joka kannustaa jatkamaan vastaavien tapahtumien suunnittelua.

Koskitraktorin tiloissa Limingassa käytiin läpi, mitä kaikkea olisi ainakin huomioitava ennen kasvukautta ja sen aikana ajosilppurin kunnossapidossa. Kuva: Seppo Pentti

Ajosilppureihin on saatavilla kattavat käyttöohjeet myös suomeksi, mutta kun huoltotyöhön opastetaan koneen äärellä, saattaa huoltoon ja kunnossapitoon saada uuden kipinän. Huollon vaiheiden näkeminen madaltaa myös kynnystä tehdä huoltoa itse, jolloin koneen ominaisuuksiin tutustutaan syvällisemmin.

Toisaalta rasteilla varoitettiin useamman kerran sellaisista asioista, jotka pitää erityisesti tietyissä huoltotöissä huomioida tai miten asioita ei pidä tehdä. Mallikohtaisia kiristysmomentteja pitää noudattaa.

Moni korjaus tulee eteen, kun kone sesonkina äkillisesti rikkoutuu. Tällöin rikkoutuneen osan korjauksella saadaan työ jälleen jatkumaan. Toiset huoltokohteet, kuten terien tylstyminen, vastaterien kuluminen tai kulutuslevyjen kuluminen, vaikeuttavat massavirran kulkua, mikä taas kuluttaa energiaa. Terät ja vastaterät ovat monelle ajosilppurikäyttäjälle tuttuja. Kulutuslevyjen kuluminen sen sijaan on hidas prosessi, jota moni ei ehkä ole tullut edes ajatelleeksi, mutta joka vaikuttaa ennemmin tai myöhemmin silppurin toimintaan.

Rasteja oli neljä ja jokainen vei aikaa noin tunnin. Ykkösrastilla harjoiteltiin Joose Ylikosken johdolla hakkurin huoltoa, terien asennusta ja säätöä. Terien tarkastus ja huolto on syytä tehdä säännöllisesti, vaikka mitään erikoista ei olisikaan päätynyt kitaan. Pienikin kivi on saattanut vaurioittaa terää, ja tylsä terä vie enemmän voimaa. Tärkeää on myös hakkurin tasapaino.

Kakkosrastilla tutustuttiin Pirkka Ylikosken opastuksella käytetyn koneen lietson kunnon tarkasteluun ja etenkin kulutuspeltien säätöihin. Joskus kulutusosat tulevat myös vaihtoikään, ja tämä on syytä huomioida, koska kone voi lakata toimimasta juuri tästä syystä. Kun säätövara on käytetty loppuun, pitää kulutuspellit uusia.

Kolmosrastilla Mikko Vanha-Perttula kertoi tulevan kauden uusista ajosilppureista ja siitä, mitä niissä muuttuu. Varsinaista rakenteellista uutta ajosilppureihin ei ole tullut. Suurimmat muutokset ovat kuljettajan paikalla ohjaamossa.

Nelosrastilla Juuso Karhumaan, Aarni Ylikosken ja Valtterin Ylikosken opastamana irrotettiin ja kiinnitettiin hakkuri takaisin paikalleen. Välissä tutustuttiin syöttörullien irrottamiseen ja siihen mikä on tässä työssä tärkeää. Hakkurin kanssa pitää paikalla olla vähintään kaksi henkilöä, eikä kolmannestakaan ole haittaa irrotus- ja kiinnitysvaiheessa.

Noukin oli jo irti ja hakkuri irrotettiin huoltoa varten. Työ aloitetaan poistamalla suojukset. Hakkuripaketti on hyvä irrottaa ja puhdistaa satojen välillä, jotta saadaan muhiva rehu pois. Samalla nähdään lietso kunnolla ja se voidaan puhdistaa. Kuvassa vasemmalta Aarni Ylikoski, Valtteri Ylikoski ja oikealla Juuso Karhumaa.  Kuva: Seppo Pentti

Hakkuripaketti nostettiin pois traktorin nostolaitteissa olevalla asennustelineellä. Jos hakkuriin pitää tehdä enemmän huoltoa, esimerkiksi jos hakkuriin on joutunut kiviä, on parempi ottaa hakkuripaketti kokonaisena irti. Koneen mukana on varret, joista hydraulimoottorit saa kannatukselle kuormaliinalla. Kuva: Seppo Pentti

Kun hakkuripaketti on irti, voidaan huoltaa 780 milliä leveä lietso. Sitä ennen pitää irrottaa lietson etupelti. Edestä päästään näkemään lietson kulutusosat paremmin kuin takaa.Lietson alla on myös ruoholuukku (grassdoor), mutta sieltä kulutuspalat näkyvät huonosti. FR-mallissa lietson saa nostettua ylös ja vaihdettua jyvämurskaimen (Crop Processor) lietson tilalle. Järjestely edesauttaa tavaran joustavaa liikkumista. Etualalla ovat hakkuripaketin peti ja vasemmalla pultti, johon pöydän asentotunnistin nojaa.  Kuva: Seppo Pentti

Kun hakkuripaketti on purettu ja puhdistettu, päästään tarkistamaan syöttölaitteiden kunto. Samalla on syytä tarkistaa myös laakereiden välykset vääntöraudalla. Välys näkyy eteen/taakse suuntaan väännettäessä. Tässä on helppo tehdä huollot. Vasemmalla on itse hakkuri ja vastaterä.  Kuva: Seppo Pentti

Kun hakkuripaketti on nostettu takaisin ja voimanulosottoakseli kiinnitetty, pitää se muistaa laittaa oikeaan momenttiin kiinni. Momentti on hyvä kirjoittaa vaikka valurunkoon ylös, kuten tässä 380 Nm. Tarkistussilmästä näkee vaihteiston öljymäärän tason, ja se on syytä tarkistaa päivittäin. Ylempien telojen vetovaihteiston öljy kannattaisi vaihtaa aikanakin kerran korjuukauden, koska öljymäärä on pieni.  Kuva: Seppo Pentti

Tällä rastilla tutustuttiin hakkurin teriin, niiden teroituslaitteeseen ja vastaterään Joose Ylikosken johdolla. Puhtaus on tärkeää, jotta kaikki toimii. Terät uusitaan aina siten, että uusi teräpari asennetaan vastakkaisille puolille rumpua. Tällöin säilyy tasapaino. Kun huoltoa tehdään, niin vastaterän ja teroituskiven pitää lopulta olla oikealla linjalla. Kuva: Seppo Pentti

Teroituslaitteesta käytiin läpi sen teroituskivien uusiminen ja säätäminen. FR-mallien teroituslaite on samantyylinen kuin FX:ssä, mutta FR:ssä laite on leveämpi. FX:ssä teroituslaite toimii sähkömoottorilla ja FR-malleissa hydraulimoottorilla. Jotta teroituslaitetta voi siirtää käsin puolelta toiselle säädön aikana, pitää ensin vapauttaa hydrauliikan paine. Kuva: Seppo Pentti

Vastaterälle pitää aina muistaa puhdistaa tila liikkua. Kuvassa on vastaterän säätömekanismi. Terähuollossa vastaterä säädetään ensin täysin ulos-asentoon ja tämän jälkeen palautetaan puolitoista kierrosta takaisinpäin. Kun vastaterän säätöproseduuri käynnistetään myöhemmin, automatiikka työntää ensin vastaterää puoli kierrosta ulospäin ja sitten vasta hakee oikean välyksen.  Kuva: Seppo Pentti

Aina teriä säädettäessä kaikki metalliosat pitää irrottaa ja puhdistaa huolellisesti, jolloin kireydet säilyvät. Suositeltua on kiristää päätypultit 500 Nm ja keskimmäiset 400 Nm momenttiin. Jos terään osuu jotain kovaa, saranapiste ei ole keskellä terää vaan päässä. Tällöin vältytään isommilta vahingoilta. Kuva: Seppo Pentti

Kun terät on kiristetty, tarkistetaan hakkurin pohjaluukun säätö. Ohjekirjassa mainittu välys teriin on 8‒12 mm. Pohjaluukun välys vaikuttaa rehun sujuvaan liikkumiseen. Säätömekanismina on korvakkojen päälle laitettavat simmilevyt, joita laitetaan sopiva määrä. Yhtään simmilevyä ei saa pultilta poistaa, muuten pultti pohjaa runkoon, eikä kiristy kunnolla. Kuva: Seppo Pentti

Pirkka Ylikoski kertoi seikoista, jotka vaikuttavat satovirtaan silppurissa. Kuvan lietson taustaluukku on asennettu tehtaalla koneeseen ja on ollut ajossa hieman yli 10000 hehtaaria. Luukku on silminnähden jo kulunut. Luukun etäisyys lietson siipiin on noin kaksi milliä. Käytännössä säätö tehdään niin että kun siipi alkaa ottaa kiinni, niin taustaluukkua säädetään hieman ulommaksi. Kuva: Seppo Pentti

Tämä lietso on yhtenäisillä siivillä. Lietson siivet kuluvat enemmän keskeltä, ja kun siipi kuluu, niin koko siipi pitää vaihtaa. Uudessa mallissa on toisenlaiset lietson siipien kulutuspalat, joissa reunoilla on omansa ja keskellä oma, jolloin keskipalan säädöllä saadaan tunteja lisää. Kuva: Seppo Pentti

Nyt lietso on nostettu ylös ja väliin voitaisiin laittaa jyvämurska. Operaation aikana lietsoa käyttävään hihnaan tai sen kireyteen ei tarvitse puuttua, koska hihna pysyy koko ajan kireällä. New Hollandin Variflow-järjestelmässä lietson sijainti muuttuu käyttötarkoituksen mukaan ja ilman jyvämurskaa FR-silppureissa hakkurin ja lietson välinen etäisyys on mahdollisimman pieni, jotta massavirralla on mahdollisimman lyhyt matka kuljettavana ilman työntöä. Tämä takaa parhaan toiminnan kaikissa olosuhteissa.  Kuva: Seppo Pentti

Silppurin torvi myös kuluu materiaalivirrassa etenkin ”ulkokurvissa”. Pienikin säätö vaikuttaa virtaan ja kulumiseen. Kyseiseen käytetyn koneen torveen on vaihdettu uudet kulutuslevyt loppuun kuluneiden tilalle. Kulutuslevyillä saadaan torvesta uuden veroinen.  Kuva: Seppo Pentti

Tuotepäällikkö Mikko Vanha-Perttula Agritekilta kertoi uusista ajosilppureista. Noukkimet ovat uusittu kokonaan ja etenkin kuljettajan ergonomiaan on panostettu ohjaamossa. Melutaso on laskenut ja kuljettajalla on käytössään vakiona LED-valot.  Kuva: Seppo Pentti

Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje