Moottorisahauksen MM-kilpailut 2012, Raubichi Valko-Venäjä: Suomi palasi huipulle

Suomen kokenut joukkue Jukka Perämäki (vas), tekninen johtaja Hannu Kilkki, Vesa Kurki, joukkueenjohtaja Ari Rautio ja Jarmo Laatikainen ottivat lähes täyspotin Valko-Venäjän MM-kilpailuista. 

Järjestäjille oli sattunut pieni ajoitusongelma: pöytien maalaus oli jäänyt viime tippaan. Laipankäännössä tahmea pöytä esti alle 10 sekunnin suoritukset. Jukka Perämäen 11.6 sekuntia oli olosuhteissa hieno suoritus. 

Karsinnassa näkyi tuomariston tarkka toiminta, Vesa Kurjenkin ympärillä oli suorituksen aikana suorastaan ruuhkaa. 

Pitkäkin mies kumartuu syvään tiukassa paikassa. Jarmo Laatikainen oli tarkkana, vanerin päälle jäi alle 3 milliä ehjää puuta. 

Järjestelyiden perusteellisuutta kuvaa hyvin kaatoalueen taso. Ei näy oksia tai edes käpyjä. Kaatopuina olivat nyt harvinaisemmat männyt. Suomen joukkueen harjoitusleireillä oli panostettu juurikin niiden kaatotekniikkaan. Se toi tulosta. 

Suomen aikoinaan joukkuekilpailun kiertopalkinnoksi lahjoittama pokaali palasi taas kotiin. 

MM-kilpailut järjestettiin Raubichin hiihtokeskuksen alueella, Valko-Venäjän pääkaupungin Minskin lähistöllä. Suomen joukkueen matkatessa pikkubussilla oli joukkueenjohtaja Ari Raution perinteinen paperikarttakin tarpeen, sillä Valko-Venäjän navigaattorikartat ovat hyvin suurpiirteisiä. Perille kuitenkin löydettiin, ja kolmen tunnin tullimuodollisuuksien jälkeen joukkue oli hyvissä ajoin paikalla kilpailua edeltävänä iltana.

Joukkueet jaettiin arpomalla kahteen ryhmään, Suomen ryhmä aloitti kenttätehtävillä ja toinen ryhmä kaatotehtävillä.

Ketjunvaihtotehtävällä aloittaneet suomalaiset havaitsivat kisajärjestelyissä yllätyksiä. Nimittäin tehtävän suorituspöytien maalaus edellisiltana öljymaalilla teki pöydät tahmeiksi. Tästä syystä edelliskisojen tyylisiä huippuaikoja ei tällä kertaa nähty. Paras aika jäi 10,10 sekuntiin, sen saavutti Slovakian Jaroslav Kukuc. Edelliskisojen ennätystehtailijat Saksan Gerhard Priechle ja Norjan Ole Harald Kveseth jäivät sijoille 2. ja 4., ajoilla 10,30 ja 10,50. Jukka Perämäki oli 13. (11.60 s), Vesa Kurki 32. ja Jarmo Laatikainen 38.

Alta-päältäsahauksessa ja tarkkuuskatkonnassa havaittiin tuomariston tarkkuus. Ajoittain mittaus uusittiin useita kertoja, tosin joidenkin kilpailijoiden osalta ennen mittausta katkaisupintoja ”hiveltiin hellästi rukkasella”, eli mittausta haittaavat tikut katosivat huomaamatta…

Alta-päältäsahauksessa ketjunvaihdon erikoismiehet jäivät kaikki Perämäen taakse (sija 7.), myös Laatikainen otti hyvän sijoituksen 18. Vesa Kurjella laji ”ei mennyt kuin Kroatiassa”, kakkossijan tilalle sija 32. Lajivoiton nappasi Saksan Marco Trabert (200 p.), perässään kolme järjestäjämaan kilpailijaa.

Tarkkuuskatkaisussa Laatikainen innostui, jopa hiuksia nostavalla tavalla. Vain 2,9 ja 1,9 milliä erottivat teräketjun alusvanerista. Riskinotto palkittiin, pisteillä 239 tuli sija 11. Perämäki oli 26:s, ja Kurki 32:s. Lajin voitti Kroatian Sinisa Varga, pisteillä 251.

Ensimmäisen päivän viimeisenä lajina Suomen ryhmällä oli kaatotehtävä ja tällöin kilpailun kärki tiivistyi. Aiemmissa lajeissa hyvin sijoittuneet Venäjän Aleksandr Sokolov ja Perämäki tekivät männikössä mainiot tulokset (1. ja 3.), heidän väliinsä kiilasi Ison Britannian Thomas Matthew. Perämäen pisteet 650 nostivat hänet samalla kokonaiskilpailun kärkeen. Laatikainen ja Kurki säestivät sijoillaan 6. ja 14. Suomen joukkuekilpailunkin ykköseksi!

Toisena kilpailupäivänä aloitettiin Relay Race -joukkuekilpailulla, siinä Suomella oli puolustettavana pronssimitali. Järjestäjät olivat ottaneet sääntöihin uuden tulkinnan sahojen lämmityskäytöstä. Aiemmin saivat kaikki kilpailijat lämmittää sahan ennen kilpailun alkua, nyt vain radalle lähtevä kilpailija sai käynnistää sahan aiemmin. Kun kaksi joukkueen osallistujaa sai heti virhepisteitä, oli peli tältä vuodelta pelattu. Kun vielä pölkyistä löytyi yksi maalinaarmu, lopputuloksena oli sijoitus 13. Venäjän joukkue oli ykkönen ja isäntämaa kakkonen.

Kilpailu huipentui viimeisenä päivänä, karsintatehtävä kisattiin jännityksen lisäämiseksi käännetyssä järjestyksessä. Kilpailun aikana Suomen joukkue sai heitä ennen kilpailleilta virolaisilta taustatukea – he olivat huomanneet runsaslukuisen tuomariston olevan erittäin tarkkana askelvirheistä ja varaslähdöistä. Saksan Priechle, joka Kroatian MM-kisoissa todennäköisesti menetti mestaruuden ketjun putoamisella, oli tällä kertaa karsinnassa todellinen sisupussi. Alle 15 sekunnin virheetön suoritus oli huima ja toi ykkössijan. Suomalaisista Laatikaisen ripeän 18 sekunnin suorituksen pilasivat kolme virhettä (sija 49.), Kurki teki tasaisen varman suorituksen, sijalle 21.

Kovin panos oli kilpailun kärjellä, Perämäellä ja Sokolovilla. Sokolov teki virheettömän 18,4 sekunnin suorituksen, Perämäki taasen selviytyi 19,7 sekunnissa. Koska ajat pyöristetään, Sokolovin aikapisteet olivat 18 ja Perämäen 20. Kokonaiskilpailun pisteidenlaskun jälkeen he olivat tasoissa pisteillä 1645. Sääntöjen mukaan tällaisessa tilanteessa kaadon sijoitus ratkaisee lopputuloksen. Koska Sokolov voitti sen, tuli hänestä maailmanmestari 2012. Perämäki sai hopeaa, kuten aiemmin Saksasta 2008. Jos Perämäen aika olisi ollut 0,2 sekuntia nopeampi, hän olisi ollut mestari – Juha Miedon sadasosan häviö tulee mieleen. Pronssille sijoittui Sveitsin Urs Amstutz.

Suomen joukkueen kärkisija piti myös viimeisen päivän ja pitkän tauon jälkeen joukkuekilpailun kiertopalkinto matkasi pikkubussissa Suomeen. Edellisen kerran joukkue Pirkkalainen, Oksanen ja Kylliäinen tekivät saman tempun 21 vuotta sitten.

Suomen joukkue pääsee parin vuoden päästä puolustamaan kultamitaliaan jylhiin maisemiin. Seuraavat MM-kilpailut nimittäin käydään Sveitsissä. Toivottavasti juniorit innostuvat osallistumaan kotimaan kilpailuihin, uuden sukupolven esiin astuminen on pian tarpeen. Nyt junioreiden (alle 24 v) kilpailun voitti isäntämaan Sergej Shkudrov pisteillä 1625. Sillä hän olisi sijoittunut ”senioreiden kisassa” sijalle 7. – siinä on hyvä mittakeppi kotimaan junioreille. n

Avaa artikkelin PDF