Tietoa ammattilaisille - Peltopäivä, Inkoo

Viidettä kertaa järjestetty Peltopäivä keräsi Inkooseen noin 3 700 kävijää.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Agroteknologian opiskelija Eemeli Saarelma (oik.) Helsingin yliopistosta ja automaatio- ja systeemitekniikan opiskelija Jaakko Laine Aalto-yliopistosta esittelivät GroundBraker-robottia, joka sijoittui kahdeksanneksi Sloveniassa järjestetyssä peltorobottikilpailussa. GroundBraker voitti freestyle-osion, jossa se keräsi maanäytteitä ketjukaivurin avulla. Peltorobottia esitellään tarkemmin tulevissa Koneviestin numeroissa. (JP)
Agroteknologian opiskelija Eemeli Saarelma (oik.) Helsingin yliopistosta ja automaatio- ja systeemitekniikan opiskelija Jaakko Laine Aalto-yliopistosta esittelivät GroundBraker-robottia, joka sijoittui kahdeksanneksi Sloveniassa järjestetyssä peltorobottikilpailussa. GroundBraker voitti freestyle-osion, jossa se keräsi maanäytteitä ketjukaivurin avulla. Peltorobottia esitellään tarkemmin tulevissa Koneviestin numeroissa. (JP)
Geotrim esitteli Trimblen uutta NextSwath-tekniikkaa, joka mahdollistaa automaattisen päistekäännöksen. Kun päiste lähestyy, kysyy opastin kuljettajalta, käännytäänkö seuraavalle ajolinjalle. Kun kuljettaja on kuitannut käännöksen, suorittaa automaattiohjaus loput. Järjestelmästä voi myös valita, halutaanko kääntyä vasta esimerkiksi toiselle tai kolmannelle ajolinjalle. Järjestelmä pystyy myös käskyttämään traktorin päisteautomatiikkaa. NextSwath on saatavilla Trimblen TMX-2050 ajouraopastimeen ja se vaatii Autopilot-automaattiohjauksen.
Geotrim esitteli Trimblen uutta NextSwath-tekniikkaa, joka mahdollistaa automaattisen päistekäännöksen. Kun päiste lähestyy, kysyy opastin kuljettajalta, käännytäänkö seuraavalle ajolinjalle. Kun kuljettaja on kuitannut käännöksen, suorittaa automaattiohjaus loput. Järjestelmästä voi myös valita, halutaanko kääntyä vasta esimerkiksi toiselle tai kolmannelle ajolinjalle. Järjestelmä pystyy myös käskyttämään traktorin päisteautomatiikkaa. NextSwath on saatavilla Trimblen TMX-2050 ajouraopastimeen ja se vaatii Autopilot-automaattiohjauksen.
AFT 100 on englantilainen traktorin perään kytkettävä ketjukaivukoneeseen perustuva salaojituskone. Sitä myy Suomessa Avagro Oy. Työnäytöksessä esitellyn 100-mallin kaivannon leveys on 15–30 senttiä ja maksimisyvyys 1,8 metriä. Hinta on 37 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Saatavilla on myös pienempi 45-malli. Työnäytöksessä salaojituskonetta ohjattiin Trimblen laserohjauksella, joka oli asetettu 0,4 prosentin viettoon. Trimblen laserohjausjärjestelmän hinnaksi kerrottiin 9 000 euroa (alv 0 %). Trimblellä on myös GPS-paikannukseen perustuva järjestelmä salaojakoneen ohjaukseen.
AFT 100 on englantilainen traktorin perään kytkettävä ketjukaivukoneeseen perustuva salaojituskone. Sitä myy Suomessa Avagro Oy. Työnäytöksessä esitellyn 100-mallin kaivannon leveys on 15–30 senttiä ja maksimisyvyys 1,8 metriä. Hinta on 37 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Saatavilla on myös pienempi 45-malli. Työnäytöksessä salaojituskonetta ohjattiin Trimblen laserohjauksella, joka oli asetettu 0,4 prosentin viettoon. Trimblen laserohjausjärjestelmän hinnaksi kerrottiin 9 000 euroa (alv 0 %). Trimblellä on myös GPS-paikannukseen perustuva järjestelmä salaojakoneen ohjaukseen.
Kivilän Kone Oy esitteli Rolmakon uutta hinattavaa lautasmuokkainta u693. Muokkaimen paino nostetaan päisteessä jyrän päälle hydraulisella aisansäädöllä ja tieajoon tarkoitetut renkaat pysyvät ilmassa. Työleveydeltään 3 metrisen esittelykoneen hinnaksi ilmoitettiin 9 600 euroa ilman arvonlisäveroa.
Kivilän Kone Oy esitteli Rolmakon uutta hinattavaa lautasmuokkainta u693. Muokkaimen paino nostetaan päisteessä jyrän päälle hydraulisella aisansäädöllä ja tieajoon tarkoitetut renkaat pysyvät ilmassa. Työleveydeltään 3 metrisen esittelykoneen hinnaksi ilmoitettiin 9 600 euroa ilman arvonlisäveroa.
SLF:n energia-asiantuntija Fredrik Ek esitteli rakentamaansa hakkeen kaasutuslaitteistoa. Laitteisto on helppo siirtää, sillä se on rakennettu konttiin. Prototyypistä saadaan puukaasua noin 200 kW teholla ja sitä voidaan polttaa esimerkiksi viljankuivaamon öljykattilassa vaihtamalla poltin toisenlaiseksi. Hyötysuhteen kerrottiin olevan samansuuruinen, kuin haketta suoraan poltettaessa. Laitteisto vaikutti sietävän hyvin polttoaineen vaihtelua, sillä käytettävä hake ei ollut täysin tasalaatuista. Hakkeen kosteus voi Ekin mukaan olla jopa 20 prosenttia.
SLF:n energia-asiantuntija Fredrik Ek esitteli rakentamaansa hakkeen kaasutuslaitteistoa. Laitteisto on helppo siirtää, sillä se on rakennettu konttiin. Prototyypistä saadaan puukaasua noin 200 kW teholla ja sitä voidaan polttaa esimerkiksi viljankuivaamon öljykattilassa vaihtamalla poltin toisenlaiseksi. Hyötysuhteen kerrottiin olevan samansuuruinen, kuin haketta suoraan poltettaessa. Laitteisto vaikutti sietävän hyvin polttoaineen vaihtelua, sillä käytettävä hake ei ollut täysin tasalaatuista. Hakkeen kosteus voi Ekin mukaan olla jopa 20 prosenttia.
Y-Agron osastolla oli esillä Westernin eläintenkuljetusvaunu. Varusteluun kuulu mm. hydraulinen nosto/lasku, pressukatto, 14 mm kumimatto, vaunun kahteen osastoon jakava  väliaita ja iso työvälinelokero. Pituutta vaunulla on 6,55 metriä, kuljetusala on 14,7 neliötä ja kantavuutta on 6,5 tonnia. Hinnaksi ilmoitettiin 13 500 euroa ilman arvonlisäveroa.
Y-Agron osastolla oli esillä Westernin eläintenkuljetusvaunu. Varusteluun kuulu mm. hydraulinen nosto/lasku, pressukatto, 14 mm kumimatto, vaunun kahteen osastoon jakava väliaita ja iso työvälinelokero. Pituutta vaunulla on 6,55 metriä, kuljetusala on 14,7 neliötä ja kantavuutta on 6,5 tonnia. Hinnaksi ilmoitettiin 13 500 euroa ilman arvonlisäveroa.
Ruotsalaisen Gothia Redskapin System Cameleon on konenäköohjausta hyödyntävä monipuolinen koneyksikkö, jolla voidaan muokata, lannoittaa, kylvää ja harata (ks. KV 7/15). Luomuviljelijä Mathias Weckström on aloittanut System Cameleonin markkinoinnin Suomessa. Peltopäivän työnäytöksessä koneella harattiin ohrakasvuston rivivälejä hanhenjalkaterillä. Kasvusto oli myös kylvetty System Cameleonilla 25 sentin riviväleihin. Varren päähän sijoitettu kamera kuvaa rivivälejä ylhäältä ja ohjaa koneen oikeaan kohtaan. Liikevaraa sivusuunnassa on 50 senttiä. Näytöksessä ohrakasvusto oli jo ehtinyt sen verran korkeaksi, ettei kamera erottanut rivivälejä, joten haraus jouduttiin tekemään manuaalisesti. System Cameleoneita on myyty jo sata kappaletta Ruotsiin ja Tanskaan. Weckström kertoo modulaarisen koneyksikön hinnaksi 80 000–100 000 euroa (alv 0 %).
Ruotsalaisen Gothia Redskapin System Cameleon on konenäköohjausta hyödyntävä monipuolinen koneyksikkö, jolla voidaan muokata, lannoittaa, kylvää ja harata (ks. KV 7/15). Luomuviljelijä Mathias Weckström on aloittanut System Cameleonin markkinoinnin Suomessa. Peltopäivän työnäytöksessä koneella harattiin ohrakasvuston rivivälejä hanhenjalkaterillä. Kasvusto oli myös kylvetty System Cameleonilla 25 sentin riviväleihin. Varren päähän sijoitettu kamera kuvaa rivivälejä ylhäältä ja ohjaa koneen oikeaan kohtaan. Liikevaraa sivusuunnassa on 50 senttiä. Näytöksessä ohrakasvusto oli jo ehtinyt sen verran korkeaksi, ettei kamera erottanut rivivälejä, joten haraus jouduttiin tekemään manuaalisesti. System Cameleoneita on myyty jo sata kappaletta Ruotsiin ja Tanskaan. Weckström kertoo modulaarisen koneyksikön hinnaksi 80 000–100 000 euroa (alv 0 %).
Berner on tuonut tänä kesänä Suomeen koemarkkinointiin rehunsäilöntään tarkoitettuja GrasAAT-happoja ja KOFASIL-biologisia säilöntäaineita sekä -säilöntäsuoloja. Muurahaishappopohjaiset GrasAAT-hapot valmistetaan Norjassa ja KOFASIL-tuotteet Saksassa. GrasAAT-hapoissa on korvattu perinteisesti Suomessa hapoissa käytetty ammoniumformiaatti natriumformiaatilla. Molemmat ovat muurahaishapon suoloja. Natriumformiaatti vähentää tuotteen hajua ja syövyttävyyttä. Tämän ansiosta säilöntäaine on kone- ja käyttäjäystävällinen ja luokitukseltaan syövyttävän sijasta ärsyttävä. Samalla naudat saavat rehusta päivittäin tarvitsemaansa natriumia, joka lisää myös rehun maittavuutta. Kaupalliset ratkaisut tullaan yhtiön mukaan tekemään saatujen kokemusten perusteella, jotka ovat toistaiseksi olleet myönteisiä. Bernerin mukaan hintatasoltaan tuotteet ovat kilpailukykyisiä markkinoilla oleviin vastaaviin tuotteisiin verrattuna.
Berner on tuonut tänä kesänä Suomeen koemarkkinointiin rehunsäilöntään tarkoitettuja GrasAAT-happoja ja KOFASIL-biologisia säilöntäaineita sekä -säilöntäsuoloja. Muurahaishappopohjaiset GrasAAT-hapot valmistetaan Norjassa ja KOFASIL-tuotteet Saksassa. GrasAAT-hapoissa on korvattu perinteisesti Suomessa hapoissa käytetty ammoniumformiaatti natriumformiaatilla. Molemmat ovat muurahaishapon suoloja. Natriumformiaatti vähentää tuotteen hajua ja syövyttävyyttä. Tämän ansiosta säilöntäaine on kone- ja käyttäjäystävällinen ja luokitukseltaan syövyttävän sijasta ärsyttävä. Samalla naudat saavat rehusta päivittäin tarvitsemaansa natriumia, joka lisää myös rehun maittavuutta. Kaupalliset ratkaisut tullaan yhtiön mukaan tekemään saatujen kokemusten perusteella, jotka ovat toistaiseksi olleet myönteisiä. Bernerin mukaan hintatasoltaan tuotteet ovat kilpailukykyisiä markkinoilla oleviin vastaaviin tuotteisiin verrattuna.
Berner on kuluvana kasvukautena kokeillut maissin kylvöä irlantilaisella Samco-kylvökoneella. Pohjoisin koeala on Sotkamossa. Kone levittää maissirivien päälle kylvön yhteydessä hajoavan kalvon, joka auttaa kasvun alkuvaiheessa. Västankvarnin koeruudut oli kylvetty 10.5. ja Peltopäivillä kalvosta oli jäljellä enää rippeet. Suojakalvon saanut kasvusto oli selvästi edellä taivasalle kylvettyä verrokkia. Kone ruiskuttaa kylvön yhteydessä myös maavaikutteiset kasvinsuojeluaineet.
Berner on kuluvana kasvukautena kokeillut maissin kylvöä irlantilaisella Samco-kylvökoneella. Pohjoisin koeala on Sotkamossa. Kone levittää maissirivien päälle kylvön yhteydessä hajoavan kalvon, joka auttaa kasvun alkuvaiheessa. Västankvarnin koeruudut oli kylvetty 10.5. ja Peltopäivillä kalvosta oli jäljellä enää rippeet. Suojakalvon saanut kasvusto oli selvästi edellä taivasalle kylvettyä verrokkia. Kone ruiskuttaa kylvön yhteydessä myös maavaikutteiset kasvinsuojeluaineet.
K-maatalouden työnäytöksessä näyttelyvieraille esiteltiin muun muassa Lemkenin Rubin 12 -syvämuokkaavaa lautasmuokkainta ja Compact Solitair 9/600 KHD -kylvölannoitinta. Koneiden tarkemmat esittelyt voit lukea Koneviestin numeroista 8/2015 ja 17/2014.
K-maatalouden työnäytöksessä näyttelyvieraille esiteltiin muun muassa Lemkenin Rubin 12 -syvämuokkaavaa lautasmuokkainta ja Compact Solitair 9/600 KHD -kylvölannoitinta. Koneiden tarkemmat esittelyt voit lukea Koneviestin numeroista 8/2015 ja 17/2014.
K-maatalouden työnäytöksessä näyttelyvieraille esiteltiin muun muassa Lemkenin Rubin 12 -syvämuokkaavaa lautasmuokkainta ja Compact Solitair 9/600 KHD -kylvölannoitinta. Koneiden tarkemmat esittelyt voit lukea Koneviestin numeroista 8/2015 ja 17/2014.
K-maatalouden työnäytöksessä näyttelyvieraille esiteltiin muun muassa Lemkenin Rubin 12 -syvämuokkaavaa lautasmuokkainta ja Compact Solitair 9/600 KHD -kylvölannoitinta. Koneiden tarkemmat esittelyt voit lukea Koneviestin numeroista 8/2015 ja 17/2014.
Väderstadin Swift 400 -kultivaattoria ja Carrier XL 425 -lautasmuokkainta esiteltiin Agrimarketin työnäytöksessä. Swiftiä vedettiin reilua vauhtia ja valmistaja lupaakin, ettei ajonopeuden nostaminen vaikuta kultivaattorin vakauteen ja sitä kautta kasvijätteen sekoittumiseen jäykän rungon ja 560 milliä leveiden kantavien pyörien ansiosta.
Väderstadin Swift 400 -kultivaattoria ja Carrier XL 425 -lautasmuokkainta esiteltiin Agrimarketin työnäytöksessä. Swiftiä vedettiin reilua vauhtia ja valmistaja lupaakin, ettei ajonopeuden nostaminen vaikuta kultivaattorin vakauteen ja sitä kautta kasvijätteen sekoittumiseen jäykän rungon ja 560 milliä leveiden kantavien pyörien ansiosta.
Väderstadin Swift 400 -kultivaattoria ja Carrier XL 425 -lautasmuokkainta esiteltiin Agrimarketin työnäytöksessä. Swiftiä vedettiin reilua vauhtia ja valmistaja lupaakin, ettei ajonopeuden nostaminen vaikuta kultivaattorin vakauteen ja sitä kautta kasvijätteen sekoittumiseen jäykän rungon ja 560 milliä leveiden kantavien pyörien ansiosta.
Väderstadin Swift 400 -kultivaattoria ja Carrier XL 425 -lautasmuokkainta esiteltiin Agrimarketin työnäytöksessä. Swiftiä vedettiin reilua vauhtia ja valmistaja lupaakin, ettei ajonopeuden nostaminen vaikuta kultivaattorin vakauteen ja sitä kautta kasvijätteen sekoittumiseen jäykän rungon ja 560 milliä leveiden kantavien pyörien ansiosta.
AT-Machinery on aloittanut ranskalaisten Gyrax-sänkimurskainten maahantuonnin. Mallistossa on nostolaitemurskaimia työleveydeltään 280–420 senttiä ja hinattavia murskaimia 436–692 senttiä. Hinattavien murskainten kuljetusleveys on 2,5 metriä. Roottoreita murskaimissa on 3–5 ja kaikissa roottoreissa on 6 terää, jotka on asennettu kahteen tasoon. Työkorkeutta voi säätää välillä 2–22 senttiä. (JuL)
AT-Machinery on aloittanut ranskalaisten Gyrax-sänkimurskainten maahantuonnin. Mallistossa on nostolaitemurskaimia työleveydeltään 280–420 senttiä ja hinattavia murskaimia 436–692 senttiä. Hinattavien murskainten kuljetusleveys on 2,5 metriä. Roottoreita murskaimissa on 3–5 ja kaikissa roottoreissa on 6 terää, jotka on asennettu kahteen tasoon. Työkorkeutta voi säätää välillä 2–22 senttiä. (JuL)
Berner on kuluvana kasvukautena kokeillut maissin kylvöä irlantilaisella Samco-kylvökoneella. Pohjoisin koeala on Sotkamossa. Kone levittää maissirivien päälle kylvön yhteydessä hajoavan kalvon, joka auttaa kasvun alkuvaiheessa. Västankvarnin koeruudut oli kylvetty 10.5. ja Peltopäivillä kalvosta oli jäljellä enää rippeet. Suojakalvon saanut kasvusto oli selvästi edellä taivasalle kylvettyä verrokkia. Kone ruiskuttaa kylvön yhteydessä myös maavaikutteiset kasvinsuojeluaineet.
Berner on kuluvana kasvukautena kokeillut maissin kylvöä irlantilaisella Samco-kylvökoneella. Pohjoisin koeala on Sotkamossa. Kone levittää maissirivien päälle kylvön yhteydessä hajoavan kalvon, joka auttaa kasvun alkuvaiheessa. Västankvarnin koeruudut oli kylvetty 10.5. ja Peltopäivillä kalvosta oli jäljellä enää rippeet. Suojakalvon saanut kasvusto oli selvästi edellä taivasalle kylvettyä verrokkia. Kone ruiskuttaa kylvön yhteydessä myös maavaikutteiset kasvinsuojeluaineet.

Västankvarnin tilalla 9.7. järjestetty Peltopäivä veti järjestäjien mukaan reilusti enemmän väkeä kuin viime vuonna. Näytteilleasettajia oli yhteensä 70.

Näyttelyalueen kasvilajikekoekenttä oli kattava, ja sitä kiertävät pääsivät käsiksi lisätietoihin QR-koodien avulla käyttämällä älypuhelinta. Nähtävillä oli lajikevertailuja, syysviljoja ja syysöljykasveja sekä suorakylvökoekenttä.

Näyttelyosastoilla ja kahvipöytäkeskusteluissa puhutti erityisesti kuluvan kasvukauden märkyys. Vaikka paikoin on kärsitty jopa veden puutteesta, oli suuri enemmistö joutunut painimaan liian veden kanssa. Keväällä venyivät kylvöt, nyt peltoon saadut kasvustot kärsivät liiasta kosteudesta ja esimerkiksi ensimmäistä säilörehusatoa on korjattu jos jonkinlaisessa kelissä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tämä näkyi kiinnostuksena erityisesti salaojituskoneen työnäytöksessä ja Helsingin yliopiston professori Laura Alakukun pitämässä havaintokuoppa-demonstraatiossa, johon liittyen näyttelyvieraat esittivät runsaasti kysymyksiä maan vesitilavuuden ja rakenteen parantamiseksi.

Myös konekentän työnäytökset keräsivät reilusti väkeä.

Näyttelyn järjestäjien mukaan kävijämäärä osoittaa, että alan toimijoilla ja viljelijöillä on uskoa alaan ja siinä menestymiseen.

”Selvästi nuoret ja uudet isännät ovat löytäneet tapahtuman. Tämä kertoo siitä, että kasvintuotantoon suhtaudutaan entistä ammattimaisemmin ”, kertoi ProAgria Etelä-Suomen palvelupäällikkö Timo Mallinen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Seuraavan kerran peltopäivä järjestetään Inkoossa Västankvarnin koetilalla vuonna 2017. Ensi vuonna Peltopäivä järjestetään Etelä-Pohjanmaalla heinäkuun loppupuolella.