Tuotannon kokonaiskasvu viime vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana oli kuusi, viennin yhdeksän prosenttia. Luvut ovat peräisin Tanskan maatalouskonevalmistajien yhdistyksen keräämistä, Tanskan tilastokeskuksen ylläpitämistä tilastoista.
Saksa on suurin vientimaista. Sen osuus viennistä oli noin 92 miljoonaa euroa eli 14 prosenttia.
Vienti Itä- ja Keski-Euroopan 11 tärkeimpään asiakasmaahan vuonna 2004 oli vastaavasti noin 61 miljoonaa euroa, josta Venäjän-vienti pelkästään noin 12.
Viime vuonna vienti Venäjälle ja Itä-Euroopan maihin kääntyi nopeaan kasvuun. Elokuun loppuun mennessä kasvu oli ylittänyt edellisvuoden vastaavan jakson 25 prosentilla, yksin Venäjän-viennin kasvuvauhdiksi kirjattiin peräti 61 prosenttia.
"Maatilojen halu investointeihin on jälleen kasvanut erityisesti Saksassa, mutta myös Itä-Euroopan viljelijät ostavat yhä enemmän tanskalaisvalmisteisia koneita, laitteita ja kotieläintalouden tekniikkaa. Meitä kehitys ilahduttaa, sillä ennen kasvukäännettä taantuma vaivasi sekä alan kokonaismyyntiä että vientiä", Tanskan maatalouskonevalmistajien yhdistyksen puheenjohtaja Fritz Günther Løkke sanoo.
Agromek-näyttelyn kävijämäärä jäi tänä vuonna vajaaseen 66 300:aan. Ulkomailta, kaikkiaan 77 maasta, saapui noin 10 100 vierasta. Suomalaisia kävijöitä rekisteröitiin kaikkiaan 653, saksalaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia kutakin oli noin 2 000.
Näyttelyjärjestäjät pitävät saavutusta täysin tyydyttävänä, vaikka edellisvuodesta jäätiin lähes 8 000:lla. Näyttelyviikon alku sujui edellisvuoden tahtiin, mutta tuhannet viljelijät jäivät tulematta loppuviikon lumimyräkän vuoksi.
Myös näytteilleasettajat olivat tehneet valintoja. "Ensimmäistä kertaa näyttelyn historiassa Agromek ei täyttänyt messukeskuksen kaikkia halleja. Joukko näytteilleasettajia on päättänyt, että ne osallistuvat tästedes joka toinen vuosi", näyttelyn lehdistöpäällikkö Gunner Buck kertoi. - Hän uskoi hallien taas vuoden päästä täyttyvän.
Järjestäjillä on kova halu pitää Agromek tasoltaan kansainvälisenä, näytteilleasettajia ja -vieraita kiinnostavana. Kilpailua tulee myös omasta piiristä. LIB (Landbrugsmaskin Importørernes Brancheforening), Maatalouskonetuojien yhdistys päätti järjestää ensimmäisen oman, leimallisesti kansallisen näyttelyn vuonna 1998 Frederician Messukeskuksessa ja pitää sellaisen joka toinen vuosi.
LIB 2006 avaa ovensa 16.10. Kaksi vuotta sitten kolmena näyttelypäivänä rekisteröityneitä kävijöitä oli runsaat 19 000. Sisäänpääsymaksua ei ole, rekisteröityminen vaaditaan.
Rakennemuutos Tanskan sikatiloilla jatkuu hellittämättä. Tanskan Elintarviketalouden instituutin ennusteen mukaan Tanskassa on 10 vuoden kuluttua enää 3 500 sikatalouden harjoittajaa.
Mikäli vuosittain kasvatettava eläinmäärä halutaan pitää entisellään eli 25 miljoonassa, tilojen on investoitava tuotantoon vuosittain 3-4 miljardia kruunua, 390-520 miljoonaa euroa, jotta rakennekehityksen vauhti pysyisi nykyisellään.
Juuri nyt myydään 100-300 emakon sikatiloja, koska niiden omistajat pitävät niitä liian pieninä eivätkä halua laajentaa.
Tuottajat ja viranomaiset käyvät Tanskassakin keskustelua eläinten hyvinvoinnista sekä sikaloiden tuotanto- ja työympäristöstä. Myös viranomaiset ovat sitä mieltä, että eläinten hyvinvointi on yleisesti ottaen paremmalla tasolla suurissa kuin pienissä yksiköissä. Porsasyksiköiden suurentamisesta ei tässä asiassa kuitenkaan vallitse täyttä yhteisymmärrystä, vaikka se tuottajien mielestä on jatkokehityksen kannalta välttämätöntä.
Moderneissa suuryksiköissä on alan mukaan myös helpompi vähentää haju- ja pölyhaittoja, mikä parantaa alan ympäristöimagoa. Tätä eturyhmät ja poliitikot eivät aina muista, kun Tanskassa keskustellaan sikatalouden kehitysedellytyksistä.
Tanskassa on noin 46 000 maatilaa, mutta niistä on päätoimisia vain 18 000.
Tämänvuotisen Agromek-näyttelyn teemana oli korkea tehokkuus, kotieläinten hyvinvointia ja ympäristöä korostava, mutta korkea tehokkuus. Palkitut uutuudet noudattivat teemaa.
Peltoviljelypuolen pokaalin sai Hardi International A/S Hardi Primeflowsta, satelliittipaikannukseen perustuvasta, kasvinsuojeluruiskun suutinten venttiilien ohjaimesta. GPS-ohjattu venttiili ja puomin suutinlohkoja säätävä Hardi AutoSection varmistavat, että kukin suutin avautuu tai sulkeutuu automaattisesti päällekkäisruiskutuksen minimoimiseksi. Puomi on jaettu 50 cm:n mittaisiin lohkoihin. Suuttimet sulkeutuvat automaattisesti kiilamaisilla lohkoilla ja päisteissä, mikä helpottaa tautiaineiden ja nestemäisen lannoitteen ruiskutustyötä. Jo ruiskutetut alueet tallentuvat ruiskun paikkatietokantaan. Venttiilit ovat heti suutinten edessä, jolloin virtaus käynnistyy ja loppuu viiveittä.
VengSystem palkittiin eläintenkuljetusolojen kehittämisestä. Järjestelmä mittaa eläinten ihon pintalämpötilaa, tarkkailee sisäilman hiilidioksidin määrää ja lämpötilaa ja huolehtii juomaveden riittävyydestä. Järjestelmä hälyttää kuljettajaa poikkeamista. Kuljetuksen lokitiedot tallentuvat muistitikulle, joka luovutetaan eläinten vastaanottajalle. Tiedot on tulostettavissa kuljetusraportiksi.
Unitron Scandinavia A/S:n ja ja KvikKoenin saamat palkinnot edustavat tuotannon tehostamista. Edellinen on kehittänyt siemennystuloksen parantamiseksi emakoiden kiimatasoa kohottavan satulan, jonka sivuja pieni ilmapumppu puristaa ja löysää emakon nivusia vasten. KvikKoen puolestaan on kehittänyt mobiililaitteille tietokoneohjelman, jolla keskuskoneella olevaa eläinrekisteriä voidaan päivittää navetasta käsin.
Agromekissa on yleensä runsaasti bioenergiaan liittyvää asiaa. Pyöreä B-halli oli täynnään energian tuotantoon, talteenottoon ja sen - öljyn ja sähkön - toimittamiseen liittyvää tekniikkaa.
25 näytteilleasettajalla oli esillä erilaisia kattiloita erilaisille polttoaineille ja biokaasulaitteita sekä niihin liittyviä komponentteja.
Omintakeisimpia uutuuksia lienee ollut Smedegårdenin kehittämä ketjukaihdin, joka asennetaan joko kattilan lämmönvaihtimen eteen tai savuhormin liittimeen. Yrityksen mukaan saavutettavat edut ovat kahtalaisia: kaihdin pysäyttää hiukkaset ja sen läpäisseiden kaasujen joukossa ei ole mitattavia, palamattomia hiilivetyjä. Eli piipusta ei lennä nokihiukkasia ja palaminen tehostuu.
Yritys on kehittänyt Viadrus-valurautakattiloihin yhden elementin lisää: kattilaa kahdella elementillä jatkavan stokeripolttimen. Polttoainetta syötetään palomaljaan jommalta kummalta sivulta. Myös palamisilmapuhallin tulee sivulle.
Landia A/S:n merkittävin uutuus oli biokaasulaitokseen asennettava, eläinperäisten jätteiden hygienisointiyksikkö. Jatkuvakäyttöisenä sen teho on 20-25 tonnia vuorokaudessa. Prosessilämpötila on 70 astetta ja viipymä tunnin. Säiliössä on erikoisrakenteinen, veitsiteräpumppu, joka hienontaa, sekoittaa ja siirtää seoksen reaktoriin. Säiliön tilavuus on 2,6 kuutiota.
Useat tanskalaisyritykset valmistavat maatalouskoneiden ohjauselektroniikkaa. Tunnetuimpia ovat nyttemmin amerikkalaiseen MidTech-konserniin kuuluva LH Technologies Denmark ja Lykketronic.
Kummallakaan ei ole vielä toistaiseksi ensiasennusstatusta suurten traktori- ja konevalmistajien tuotteisiin, vaikka LH:n omistaja käykin asiasta neuvotteluja. Niinpä ne kilpailevat tuotteillaan jälkiasennusmarkkinoilla kohderyhmänään jo käytössä olevat koneet.
LH-Agro Field Pilot II on traktoreihin tarkoitettu, toisen polven automaattiohjauslaite. Käyttöä hallitaan jalkapolkimella, jotta vältyttäisiin ylimääräisiltä näppäilyiltä. Se vaatii hyvälaatuisen D-GPS-vastaanottimen. Jos korjaussignaali katkeaa, laite lakkaa toimimasta. Peruspaketti ilman GPS-vastaanotinta maksaa noin 14 000 euroa.
Agrovo tuo maahan Novariantin AutoFarm-tuotteita, joiden huippumalli AutoFarm Autosteer A5 RTK (real time kinematic -korjaussignaali) pystyy parin sentin paikannustarkkuuteen. Tarkkuus perustuu erillisen, kiinteän maa-aseman käyttöön. Sitä tarjotaan suurille avomaan vihannestiloille, jossa noin 35 000 euron hintainen laitteisto maksaa itsensä nopeimmin takaisin.
Datalogisk ApS puolestaan edustaa amerikkalaisen Trimblen automaattiohjauslaitteita: AGLeader EZ-Steer asennetaan niin, että sen sähkömoottorin kitkarulla puristuu tiukasti rattiin. Sähkömoottoria ohjataan GPS:n avulla, jolloin traktoriin ei tarvita tehdä mitään muutoksia.
Lykketronicin SP 7500CD on ohjelmoitava, ISOBUS-yhteensopiva ohjausyksikkö ajoruiskuihin. Siinä on GPS-valmius.
