KoneAgrian Ideatorilla suunta eteenpäin – mukana myös toimijoita Virosta ja Latviasta

Maatalouden digitalisaation – arkisemmin sanottuna tiedonsiirron – pullonkauloja poistava Tritom- palvelu luo turvallista ja viljelijälähtöistä intrastruktuuria. Tritomin iso tavoite on poistaa nykyisen pirstaloituneen digitalisaation ongelmia ja täten mahdollistaa kaiken tuotannossa kertyvän ja tarvittavan tiedon tehokkaampi hyödynnys. Vielä tämän vuoden puolella alkava ”Datapellon uudisraivaajat”-ohjelma tuo datatalouden maatalousyrittäjien arkipäivään tavoitteenaan ”tekoäly tuhannen tuottajan tueksi”, kertoo Dataspace Europen tuotejohtaja Jyrki Hyyrönmäki. Kuva: jyrikivimaki.com

Koneagrian Ideatorissa pääpaino oli edelleen projektien esittelyssä ja mukana oli useita jo viime vuosilta tuttuja hankkeita. Järjestelyjen koordinoinnista vastasivat Maaseutuverkosto, Agrihubi ja ÄlyAgri-teemaverkosto. Kokonaisuudesta löytyy enemmän tietoa Maaseutuverkosto.fi sivustolta. Kuluneen vuoden aikana on Maaseutuverkostoon perustettu ns. fokusryhmiä – kärkenä uudistavan viljelyn ryhmä, kertoo Ruokaviraston Tuija Kallio. Ryhmät ovat yleiseuroopalaisia, jolla pyritään tehostamaan tiedonsiirtoa eri maiden välillä.

Aivan uutena avauksena Ideatorilla oli mukana myös toimijoita Virosta ja Latviasta.

Osaston isoina teemoina olivat digitalisaatio ja uudistavan viljelyn edistäminen. Myös seuraavassa KoneAgriassa 2025 on Ideatori mukana.

Tanskalainen Farmdroid on jo jalkautunut Suomeen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskukseen. Työtehoseura organisoi robotikan teeman ympärille koetoimintaa osana PeltoRobo-hanketta yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Viljelijälähtöinen Farmdroid on jo osoittanut potentiaalinsa – laitteita on käytössä maailmalla jo yli 300 kappaletta. Farmdroid soveltuu kaikkien pilleröityjen siementen tarkkuuskylvöön ja haraukseen. Aurinkovoimalla käyvän kevyen robotin hiilijalanjälki on todella alhainen. Suomen edustaja Cultumin Matti Laurila ja Farmdroidin Rasmus Thuesen saivat esitellä laitetta kiinnostuneille. Kuva: Jussi Knaapi

Uudistavasta eli regeneratiivisestä viljelystä puhutaan paljon – viljelijälähtöinen Lykkan Ilmastokompensaatio-pilotti on ottanut härkää sarvista ja mittaa sekä pellon hiilen että terveyden ja ympäristövaikutusten kehittymistä. Kaupanpäällisenä viljelijät saavat myös itse viljelyä hyödyntävää agronomiatietoa. Lykkanin tavoitteena on luoda toimivat markkinat Ilmastokompensaatiopalveluille. Idean isä Krister Bengts (vas) sai ”Viljeljälle kiitos palkinnon” Koneagriassa. Lena Korkea-aho kuuluu myös perustajiin. Jussi Knaapi vastaa kenttämittauksista. Erityishuomiota on kiinnitetty häiriintymättömien ehytnäytteiden oton tekniikkaan sekä laboratoriomittauksiin. Kuva: Jussi Knaapi

Jo edelliskerralla mukana ollut Nanoboost on saanut lisää käyttäjiä. Kasvihuoneiden käyttöveden laatua parantavalla Nanoboostilla on jo toistakymmentä käyttäjää Suomessa. Nanoboost on kasvihuonekäyttöön sovellettu veden käsittelyn tekniikka, jossa veteen saadaan muodostumaan hyvin pienien eli nanokokoluokan happikuplia. Näin prosessoitu vesi toimii nestelannoituksessa ja kastelussa sekä kasvua edistävästi että kasvitauteja ehkäisevästi. Nanoboost siirtää ulkomailla jo kehitettyä tekniikkaa ja kokemusta suomalaiseen kasvihuonetuotantoon. Pilottikäyttäjienkokemukset ovat olleet positiivisia. Hapekas vesi lisää kasvien stressinkestävyyttä ja teho esim phytium-sienten aiheuttamiin ongelmiin on jo todistettu.  Kuva: Jussi Knaapi

Baltic Sea Action Group jatkaa edelleen Uudistavan viljelyn edistämistä monin tavoin. Carbon Action -hankekokonaisuus toimii tutkimusta tukevana toimijana Suomessa.  Kuva: Jussi Knaapi

Uutisissa puhutaan paljon pölyttäjä- ja hyönteiskadosta. Suomen Mehiläishoitajien Liiton vetämä EIP-ryhmä ”Sadon kasvua kotimaisilla pölyttäjillä” myös tekee jotain, kertoo Anna-Maria Borshagovski. Pölyttäjien parempi hyödyntäminen koskee kasvihuonetuotannon lisäksi myös maataloutta. Suomessa on mahdollisuus myös terveiden kimalaiskantojen vientituotantoon. Avomaan viljelyssä voidaan pölyttäjien olosuhteita parantaa esimerkiksi lisäämällä pellolle pölyttäjäkaistoja. Toiveena olisi helpompi byrokratia – nyt saatetaan joutua lisäämään kasvulohkoja, vaikka kyse olisi vain kapeasta kaistasta. Kuva: Jussi Knaapi

Paul-Tech Eestistä on jo vanha tuttu. Maaperän lämmön, kosteuden ja johtoluvun jatkuvaan seurantaan perustuva järjestelmä on edelleenkehittynyt ohjelmiston osalta (KV 17/2021) ja jatkuvatoimisuuden ansiosta tilannetta pellolla saadaan hahmotettua varsin kattavasti. Olli-Pekka Ruponen haastattelemassa Paul-Techin Mikk Plakkia. Kuva: Jussi Knaapi

Peltomaan älykkään vesienhallinnan hanke – Peltosäätö – on kehittänyt säätösalaojakaivojen avulla tapahtuvaa pohjavesitason tarkkailu- ja säätösysteemiä. Jo saadut tulokset kertovat, että pohjaveden automaattiselle säädölle on tilausta. Järjestelmä toimii aurinkokennon avulla. Kuva: Jussi Knaapi

Peltosäätö järjestelmässä maaperän kosteutta eri syvyyksissä mittaavan anturitolpan tiedot synkronoidaan säätösalaojakaivon sulkuventtiilin kanssa.  Kuva: Jussi Knaapi

Digitalisaation kulmakivi – reilu datatalous – tarkoittaa, että kaikki toimijat ovat tiedon jakamisen pelisäännöissä samalla sivulla. IFDEA-hanke kehittää keinoja järkevään digitalisointiin, datan jakamisensäännöistä sopimiseen sekä datan sujuvaan hyödyntämiseen. Hankkeen tuloksia ovat: maatalouden reilun datatalouden sääntökirjamalli, datalähteiden rekisteröinti, lähdekoodien synkronointi, keskustelualusta, drooni-sopimuksen mallipohja sekä lukuisat eri tapahtumat työpajojen tuloksineen, jotka löytyvät hankkeen sivuilta https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/ifdea. IFDEA-hanketta vetää Petri Linna Tampereen Yliopistosta, mukana myös LUKE:lta Liisa Pesonen sekä 1001 Lakesilta Marko Turpeinen. Kuva: Jussi Knaapi

LUMO-projekti nostaa esiin ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Tavoite on kiinteässä yhteydessä viljelytekniikkaan. On mahdollista tuottaa tehokkaasti ja samalla luonnon monipuolisuutta edistävästi. Kuva: Jussi Knaapi

Ottamalla käyttöön kuitu- ja energiakasvien täysi potentiaali, on mahdollista tuottaa ekologisesti laadukkaita rakennusmateriaaleja. Hamppu on yksi potentiaalinen ”uuskasvi”, jota voidaan tuottaa koko Suomen alueella. Kuvan EIP-ryhmä keskittyy öljyhampun korsimassan hyödynnykseen. Vastaavalla tavoin voisi toimia myös kuituhampun hyödynnys. Kuva: Jussi Knaapi

Työtehoseuran vetämä ”Älysikala” EIP-ryhmä keskittyy lihasikaloiden eläinkohtaisen datan tehokkaampaan hyödynnykseen. Tavoitteena on parantaa esimerkiksi porsasterveyttä, rehunkäytön hyötysuhdetta ja lopulta koko tuotannon tehokkuutta. Kuva: Jussi Knaapi