Agritechnica 2009 -näyttely: Maatalouskone-teollisuudessa paha notkahdus

Agritechnica-näyttelyssä oli näytteilleasettajia enemmän kuin koskaan, yli 2 300. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että teollisuudella menee hyvin. Totuus on kuitenkin toisenlainen.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Teknisten uutuuksien ohella Agritechnikassa paneuduttiin yhden kokonaisen hallin voimalla maatalouden tärkeisiin teemoihin. Tällä kertaa aiheena oli maaperän tila eri puolilla maapalloa ja siihen liittyen erityisesti maan vesivarojen riittävyys sekä peltojen orgaanisen aineksen hävikin estäminen. Vesipula alkaa olla rajoittava kasvutekijä sielläkin, missä totutusti ei olla koko aiheesta vielä huolta kannettu. Keinokastelun osalta vettä säästävien menetelmien käyttöönotto on myös tapetilla. Kuvan yksinkertainen oivallus, puomikastelun muuttaminen pintakasteluksi käy hyvästä esimerkistä. Laaja teema oli myös CA-viljelyn esittely. Conservation Agriculture on ehkä koettu yksinomaan suorakylvöksi, mutta aihepiiri on huomattavasti laajempi ja pitää sisällään monia muitakin maan kasvukuntoon vaikuttavia tekijöitä. ã
Teknisten uutuuksien ohella Agritechnikassa paneuduttiin yhden kokonaisen hallin voimalla maatalouden tärkeisiin teemoihin. Tällä kertaa aiheena oli maaperän tila eri puolilla maapalloa ja siihen liittyen erityisesti maan vesivarojen riittävyys sekä peltojen orgaanisen aineksen hävikin estäminen. Vesipula alkaa olla rajoittava kasvutekijä sielläkin, missä totutusti ei olla koko aiheesta vielä huolta kannettu. Keinokastelun osalta vettä säästävien menetelmien käyttöönotto on myös tapetilla. Kuvan yksinkertainen oivallus, puomikastelun muuttaminen pintakasteluksi käy hyvästä esimerkistä. Laaja teema oli myös CA-viljelyn esittely. Conservation Agriculture on ehkä koettu yksinomaan suorakylvöksi, mutta aihepiiri on huomattavasti laajempi ja pitää sisällään monia muitakin maan kasvukuntoon vaikuttavia tekijöitä. ã
Tämän tyyppisillä voimakkaan leikkaavilla terillä varustetulla, vesitäytteisillä rumpu-”jyrillä” silputaan ja sekoitetaan kasvinjätteet CA-konseptin mukaisessa viljelyssä. Laite on suunniteltu erityisesti maissin rotevan olkimassan käsittelyyn, mutta kokemusta on myös kerääjäkasvien käsittelystä. Ihannetapauksessa rikkakasvit ovat tukahtuneet kerääjäkasvin alle, eikä kemiallista torjuntaa tarvita lainkaan.
Tämän tyyppisillä voimakkaan leikkaavilla terillä varustetulla, vesitäytteisillä rumpu-”jyrillä” silputaan ja sekoitetaan kasvinjätteet CA-konseptin mukaisessa viljelyssä. Laite on suunniteltu erityisesti maissin rotevan olkimassan käsittelyyn, mutta kokemusta on myös kerääjäkasvien käsittelystä. Ihannetapauksessa rikkakasvit ovat tukahtuneet kerääjäkasvin alle, eikä kemiallista torjuntaa tarvita lainkaan.
Kasvinjätteiden managementti osana viljelyä on CA-tuotannon tärkeimpiä elementtejä. Kuvassa esillä 90 ja 10 prosentin olkipeitto. Mittari on saksalaisen von Thunen-instituutin, TI/FAL tekemä.
Kasvinjätteiden managementti osana viljelyä on CA-tuotannon tärkeimpiä elementtejä. Kuvassa esillä 90 ja 10 prosentin olkipeitto. Mittari on saksalaisen von Thunen-instituutin, TI/FAL tekemä.
Vakuuttava esimerkki teollisuuden ja tutkimuksen yhteistyöstä on Amazonen ja vTI:n yhteistyö CA-viljelytapatutkimuksesta. Tässä tapauksessa CA:n painopiste on kevytmuokkauksen (kultivointi ja lautasmuokkaus), kylvön ja kasvinsuojelun tehostamisesta. Viiden vuoden keskiarvona sato nousi 5 %, polttoainetta säästyi 50 % ja työaikaa 60 prosenttia verrattuna perinteiseen kyntöpohjaisiin menetelmiin. Myös lannoitteissa ja kasvinsuojelussa oli mahdollista säästää.
Vakuuttava esimerkki teollisuuden ja tutkimuksen yhteistyöstä on Amazonen ja vTI:n yhteistyö CA-viljelytapatutkimuksesta. Tässä tapauksessa CA:n painopiste on kevytmuokkauksen (kultivointi ja lautasmuokkaus), kylvön ja kasvinsuojelun tehostamisesta. Viiden vuoden keskiarvona sato nousi 5 %, polttoainetta säästyi 50 % ja työaikaa 60 prosenttia verrattuna perinteiseen kyntöpohjaisiin menetelmiin. Myös lannoitteissa ja kasvinsuojelussa oli mahdollista säästää.
Vielä prototyyppiasteella oleva ”Soil Load Monitor”-järjestelmä palkittiin hopeamitalilla. Ideana on mitata reaaliaikaisesti maahan kohdistuvaa kuormitusta ja täten kyetä ohjaamaan renkaiden ajonaikaista ilmanpainetta tai säätämään työkoneen painonsiirtoa. Ilmanpaineen säätöön tarvitaan jo aikaisemmilta vuosilta tuttuja säätöjärjestelmiä, joissa tehokompressorilla on mahdollista pumpata renkaisiin ilmaa myös ajon aikana. Järjestelmä voi myös ohjata traktorin nostolaitetta (tai hydrauliikkaa) eli painonsiirtojärjestelmää. Soil Load Monitor mittaa ultraäänisensorilla renkaan todellista painumaa, lisäksi mitataan rengaspainetta, lämpötilaa ja nopeutta. Mittasensoria varten täytyy vanteen rakennetta hieman muuttaa. Firma Grasdorf Wennekamp toimittaa vanteet useille eurooppalaisille traktorivalmistajille. VTI-instituutti on mukana kehittämässä tätä systeemiä.
Vielä prototyyppiasteella oleva ”Soil Load Monitor”-järjestelmä palkittiin hopeamitalilla. Ideana on mitata reaaliaikaisesti maahan kohdistuvaa kuormitusta ja täten kyetä ohjaamaan renkaiden ajonaikaista ilmanpainetta tai säätämään työkoneen painonsiirtoa. Ilmanpaineen säätöön tarvitaan jo aikaisemmilta vuosilta tuttuja säätöjärjestelmiä, joissa tehokompressorilla on mahdollista pumpata renkaisiin ilmaa myös ajon aikana. Järjestelmä voi myös ohjata traktorin nostolaitetta (tai hydrauliikkaa) eli painonsiirtojärjestelmää. Soil Load Monitor mittaa ultraäänisensorilla renkaan todellista painumaa, lisäksi mitataan rengaspainetta, lämpötilaa ja nopeutta. Mittasensoria varten täytyy vanteen rakennetta hieman muuttaa. Firma Grasdorf Wennekamp toimittaa vanteet useille eurooppalaisille traktorivalmistajille. VTI-instituutti on mukana kehittämässä tätä systeemiä.
Muokkausrintamalla tapahtuu koko myös ajan. Suuntana on, että aina kun mahdollista, kasvinjätteet jätetään pellon pinnalle ja maata muokataan ”täsmätoimena” ainoastaan sieltä, missä se on tarpeen. Erityisesti maissin kohdalla rivivälin ollessa luokkaa 75 cm, voidaan rivivälit jättää muokkaamatta. Useilla valmistajilla oli tähän kategoriaan liittyviä innovaatioita.  Amazone esitteli myös Strip tillage-konseptin, jonka uskallan ennustaa olevan varma kultamitalivoittaja seuraavassa vuoden 2011 Agritechnikassa. Systeemi koostuu kahdesta ajokerrasta. Perusmuokkaus tehdään tarpeen mukaan haluttuun syvyyteen, samalla voidaan annostella osa lannoiteesta. Kylvölannoitus on oma työvaiheensa ja siinä käytetään pneumaattista tarkkuuskylvöyksikköä, joka soveltuu kaikkien siemenkokojen kylvöön. Huomionarvoista Amazonen systeemissä on se, että molemmat ajokerrat tehdään 2,5 cm tarkkuudella kaikkien kolmen koordinaatin suhteen. Eli muokkaus- ja kylvöajokerrat voidaan asemoida näin tarkasti myös korkeuskoordinaatissa. Itse kylvösyvyys säädetään toki perinteisin konstein.
Muokkausrintamalla tapahtuu koko myös ajan. Suuntana on, että aina kun mahdollista, kasvinjätteet jätetään pellon pinnalle ja maata muokataan ”täsmätoimena” ainoastaan sieltä, missä se on tarpeen. Erityisesti maissin kohdalla rivivälin ollessa luokkaa 75 cm, voidaan rivivälit jättää muokkaamatta. Useilla valmistajilla oli tähän kategoriaan liittyviä innovaatioita. Amazone esitteli myös Strip tillage-konseptin, jonka uskallan ennustaa olevan varma kultamitalivoittaja seuraavassa vuoden 2011 Agritechnikassa. Systeemi koostuu kahdesta ajokerrasta. Perusmuokkaus tehdään tarpeen mukaan haluttuun syvyyteen, samalla voidaan annostella osa lannoiteesta. Kylvölannoitus on oma työvaiheensa ja siinä käytetään pneumaattista tarkkuuskylvöyksikköä, joka soveltuu kaikkien siemenkokojen kylvöön. Huomionarvoista Amazonen systeemissä on se, että molemmat ajokerrat tehdään 2,5 cm tarkkuudella kaikkien kolmen koordinaatin suhteen. Eli muokkaus- ja kylvöajokerrat voidaan asemoida näin tarkasti myös korkeuskoordinaatissa. Itse kylvösyvyys säädetään toki perinteisin konstein.

Vuosi sitten alkanut maatalouskoneiden kysynnän heikkeneminen on dramaattinen. Alkuvuoden 2009 teollisuus eli vielä niillä tilauksilla, mitä se oli saanut vuoden 2008 puolella. Kesän jälkeen tyssäsi. Vuoden 2009 liikevaihdon arvioidaan Saksan maatalouskoneteollisuudessa putoavan edellisestä vuodesta 25 % ja vuodelle 2010 odotetaan lisää laskua. Nimittäin heinä–syyskuun aikana 2009 teollisuuden saama tilauskanta putosi edellisen vuoden vastaan aikaan verrattuna 41 %. Tämä ilmenee Saksan maatalous-

koneteollisuuden VDMA:n raportista.

Saksan omat markkinat vetivät tänä vuonna vielä suhteellisen hyvin ja ensi vuodellekaan ei ennusteta enempää kuin 10 % laskua.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Venäjä ja Ukraina

Varsinainen murheenkryyni on itämarkkinat. Vienti Venäjälle on laskenut 60–70 %. Merkittävimmille maatalouskoneille Venäjä asetti tuontitullin ja tuontikoneet pudotettiin pois rahoitustuen piiristä. Tämä on kova isku monille saksalaisille valmistajille, joille Venäjästä oli yhtäkkiä tullut tärkein vientimaa. Vienti Ukrainaan kasvoi vuonna 2008 yli 50 %, mutta vuonna 2009 sinne ei ole saatu uusia tilauksia käytännöllisesti katsoen lainkaan ja vanhoja tilauksia on peruutettu tai siirretty hamaan tulevaisuuteen.

Ranska

Ranskan maatalouskonemarkkinat ovat Euroopan suurimmat ja siellä tilanne on samankaltainen kuin Saksassa: alkuvuosi meni edellisenä vuonna saatuja tilauksia toimitettaessa ja nyt tilauksia tulee harvakseen. Tammi–syyskuun välisenä aikana saatujen traktoritilausten määrä laski jo 37 % ja suurissa hevosvoimaluokissa lasku oli sitäkin suurempi. Vuodelle 2010 ei nähdä sen kummempaa valoa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Italia

Italia on poikkeus laskevilla markkinoilla. Siellä ei ole koettu merkittävää maatalouskoneiden menekin laskua, eikä sitä odoteta myöskään vuonna 2010. Syyskuun loppuun mennessä Italiassa rekisteröitiin traktoreita 4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Syynä tähän on Italian maataloudessa meneillään oleva voimakas rakennemuutos: pienet tilat lopettavat ja kooltaan kasvavat tilat investoivat.

Bulgaria, Romania ja Puola

Romaniassa ja Bulgariassa ovat näkymät edelleen hyvät. Viljelijät saavat näissä maissa huomattavia investointitukia uusia koneita ostaessaan ja tätä etua on siellä myös käytetty hyväksi. Puolassa maatalouskoneiden menekki on tähän mennessä osoittanut vain vähäistä laskua, ja vaikka puolalaisten viljelijöiden keskuudessa tehty kysely osoitti pessimismin kasvaneen, myyjät ovat edelleen optimistisia. Investointitarve on nimittäin maassa edelleen suuri.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Englanti

Englannin markkinoilla on vaikuttanut punnan heikkeneminen. Se on yhtäältä merkinnyt sitä, että EU:n maksamat tuet ovat englantilaisen viljelijän puntakukkarossa kasvaneet ja maataloustuotteista saa siellä aikaisempaa paremman hinnan. Toisaalta tuontikoneiden hinnat nousevat ja se alkaa vaikuttaa nyt pienen viiveen jälkeen. Kesä–syyskuu 2009 välisenä aikana traktoreita meni rekisteriin 30 % vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

Lama näkyy viiveellä

Kaiken kaikkiaan näkymät ovat melko synkät, ja muutos on ollut nopea. Näytteilleasettajien piti ilmoittautua Agritechnica-näyttelyyn reilu vuosi sitten, jolloin näkymät olivat vielä hyvät. Jos sama päätös olisi saatu tehdä tuoreemman tiedon valossa, osa näytteille-

asettajista olisi jäänyt pois ja osa olisi tuntuvasti pienentänyt osastoaan. Näytteilleasettajan kokonaiskulut osallistumisesta Agri-

technica-näyttelyyn ovat suuruusluokkaa 1 000 euroa/m². Jos yrityksellä on 100 m² tontti, rahaa palaa 100 000 euroa. Suurimmilla yrityksillä osaston koko on 1 000 m², jolloin kulut ovat jo miljoonaluokkaa. n

Jussi Knaapi

Ilmastomuutosten vaikutusten ennustetaan korostuvan maapallon suurilla viljelyalueilla. Kaukana pohjoisessa olemme ehkä sivussa näidenkin elintärkeiden aiheiden osalta. On kuitenkin harhaluuloa ajatella, etteivät nämä teemat koskettaisi meitäkin. Onneksi viljelyteknologian keinoin voimme vaikuttaa maaperän tuottokunnon säilymiseen, samoin kuin vesivarojenkin kestävään käyttöön.

Vesi vanhin voitehista

Veden puute koskee sekä pohjaveden niukkuutta että kasvukauden aikaista sadantaa (sen määrää ja painottumista tuotannon kannalta oikeisiin ajanjaksoihin).

Pohjaveden osalta Suomi on suorastaan luksusasemassa. Olemme tässä suhteessa sekä määrän että laadun osalta eräs maapallon rikkaimmista ja onnekkaimmista maista. Etenkin pohjavesien osalta tilanne on muualle verrattuna erinomainen. Pintavesien osalta ongelmiakin löytyy, mutta tilanteeseen on löydettävissä ratkaisuja. Merialueilla ongelma on itämeren rantavaltioille yhteinen ja voimakkaita toimia tarvitaan kokonaisuudessaan.

Suomella on muitakin ilonaiheita: Runsasta keinokastelua ei edelleenkään tarvita, eikä viljelymaiden suolaantuminen ole ongelmana. Mainittu ilmiöhän esiintyy maapallon alueilla, joilla veden haihdunta on voimakasta.

Vesi voi kuitenkin muodostua minimitekijäksi Suomessakin ja nimenomaan alkukesän olosuhteissa, joten Soil & Waterin teemoista on syytä ottaa oppia ja soveltaa meikäläisiin oloihin.

Kun vesi on minimitekijä

Jos veden puute todetaan minimitekijäksi, löytyy tähän monia ratkaisuja. Leimallista on, että likipitäen kaikki niksit ovat sovellettavissa myös Suomeen. Listalta löytyy tuttuja asioita, kuten: Talviaikainen lumipeite pyritään pitämään pellolla ja keväällä mahdollistamaan sen imeytyminen maahan. Eli muokkaamalla tai kasvipeitettä hyväksikäyttämällä pidetään satanut lumi paikoillaan. Maan kyky imeä ja varastoida sulamisvedet on ainakin osin ratkaistavissa, roudasta huolimatta. Pinnankerroksen huokosrakenne ja kasvipeite ovat tässä avainasemassa. Suomalaisissa olosuhteissa koko maaprofiilin, mukaanlukien salaojaston kyky pidättää sulamisvesiä nousee entistä isompaan rooliin. Pellon pintavesien managementti on muutenkin isossa roolissa. Tähän löytyy useita ratkaisuja, kuten huolellinen pinnan topografia ja erilaiset viljelykaistat, joilla pintavesien kulua voidaan ohjailla. Syysvilja ja nurmet ovat luonnollisesti parhaasta päästä tässä suhteessa.

Kasvukauden aikana tarpeeton veden haihtuminen on estettävä, sillä varsinkin alku- ja keskikesän aikana vesipula leikkaa satopotentiaalia tehokkaasti. Maailman johtavan suorakylvömaan Argentiinan (80 prosenttia pelloista suorakylvössä) tulokset osoittavat, että kasvipeitteisyys lisää sikäläisissä olosuhteissa kasvin saatavilla olevaa vettä jopa 100 milliä per hehtaari. Tämä tarkoittaa hehtaarille n. 800 lisäkiloa. Mainittu 100 mm kertyy sekä parantuneesta veden imeytymisestä maahan, että varsinaisesta haihduntasuojasta. Myös Suomessa on kuivina kesinä voitu todeta samantyyppisiä havaintoja, vaikkakaan näin dramaattisia tuloksia ei odotettaisikaan.

Monipuolinen CA viljely

Conservation Agriculture on käsitteenä hyvin laaja. Vaikka sen viljelykäytännöt muodostuvat suorakylvön ympärille, kiinnitetään CA-viljelyssä huomio maahan, sen tuottokykyyn ja ympäristövaikutuksiin kokonaisuutena. Lopullisena tavoitteena on tuottaa mahdollisimman tehokkaasti, vähin ympäristövaikutuksin hyvä sato ja parantaa lopulta viljelyn taloutta.

CA-viljelystä on puhuttu Koneviestissäkin vuosien mittaan runsaasti. Ohessa muutamia painopistealueita, joihin Soil & Water-osastolla keskityttiin. Alla esitetty perustuu mm. ECAF:n ja saksalaisten tutkimuslaitosten aineistoon.

Siirtymävaiheessa esiintyy usein satotason laskua ja muitakin ongelmia. Vakiintuneessa CA-viljelyssä satotason vaihtelut vähenevät ja keskimääräinen sato nousee. Panosten käyttö vähenee.

Vähäisempi lannoitustarve selittyy maan parantuneella viljavuudella, multavuuden lisääntymisellä, paremmilla kosteusoloilla ja pieneliöstön elinolosuhteilla. Ravinteiden kertyminen maan pintaosiin ei välttämättä pidä paikkaansa vakiintuneessa CA-viljelyssä. Myöskään kalkin jääminen maan pintaan ei ole ongelma, koska maan orgaaniset hapot kykenevät ”liuottamaan” sitä syvemmälle maahan. Typen lannoitusta voidaan aina vähentää, koska juurinystyräkasveilla saadaan typpeä sidottua ilmasta juuristovyöhykkeelle. Kerääjäkasvien viljely kuuluu olennaisena osana CA-viljelyyn.

Kasvinvuorotuksen pitäisi kuulua olennaisena osana CA-viljelyyn, jolloin viljavuuden ylläpito, sekä kasvitauti- ja rikkakasviongelmat helpottuvat. Viljelykierrossa pitäisi kiinnittää huomiota kasvinjätteiden määrään ja vuorotella kasveja tämä huomioiden. Sadonkorjuun jälkeen pitää maa aina jäädä joko kasvinjätteiden tai suojakasvin peittoon.

Viljelykierrossa pitää syysviljojen ja nurmien osuus olla 50 prosenttia. Kevätviljat ja juurikasvit saavat muodostavat kierrosta toisen 50 prosentin osuuden. Kasvien juurimassaan ja -tyyppiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Monipuolista rikkakasvien torjuntaa

Rikkakasveja torjutaan kasvinvuorotuksen, muokkaamattomuuden ja myös kemian keinoin. Kasvinvuorotuksessa hyödynnetään varjostusta, erilaista kasvutapaa, sekä jatkuvaa kilpailua, joilla konstein hyötykasveilla saadaan torjuttua rikkakasveja. Myös mekaanisen torjunnan kokeita tehdään. Raskas, viiltävillä terillä varustettu jyrä on todettu tietyissä tilanteissa toimivaksi. Kerääjäkasvi silputaan tällä tekniikalla maan pintaan suojaksi ja myös rikkakasvien tukahduttajaksi.

Esimerkkinä Koneviestin Loimaan koekentällä voitiin viime kesänä havainnoida, miten rypsillä rikkakasvien määrä aleni muokkaamattomissa kohdissa.

CA yhdistää viljelytapojen parhaat ominaisuudet

Yhteenvetona voidaan todeta, että CA-viljely parhaimmillaan yhdistää tavanomaisen ja luomuviljelyn toimivimmat käytännöt. Menetelmä sallii järjen käytön ja koettaa edistää kestävän kehityksen mukaista ajattelua.

Parhaimmillaan CA-viljely on monipuolista, mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaa, panoksia säästävää ja kannattavaa viljelyä.

Avaa artikkelin PDF