Hydroline Oy - Ennakkoluulottomasti eteenpäin

Vahvassa kasvussa ollut Hydroline on kärsinyt työvoimapulasta, jota on pyritty helpottamaan mm. näyttävillä sosiaalisen median kampanjoilla. Yritys onkin saanut houkuteltua savoon lukuisan joukon paluumuuttajia. 

Hydroline on hankkinut 3D-skannerin, mikä lyhentää sylinterin huoltoaikaa merkittävästi ja luo sylinterin muodosta sähköisen tallenteen. 

Hydroline sai alkunsa Kuopiolaisessa autotallissa vuonna 1962 nimellä Metallisorvaamo H. Laakkonen. Myynti-ja markkinointijohtaja Arto Miettinen esittelee sorvia, josta kaikki sai alkunsa. 

Hydroline valmistaa sylintereitä mm. Valtralle, Patrialle, John Deerelle ja Hiabille. Kalustoon kuuluu mm. kitkahitsauslaite. Jatkossa valmistusta automatisoidaan Mazak-monitoimisorveilla. 

Tyypillisiä sylinterivikoja ovat varteen syntyneet kolhut. Kaivukoneissa myös rasitusviat ovat yleisiä. Kunnostus on usein selvästi uuden sylinterin hankkimista edullisempi ratkaisu. 

Siilinjärven Vuorelassa sijaitseva Hydroline on erikoistunut hydraulisylinterien valmistamiseen ja kunnostukseen tarjoten kokonaisvaltaisia hydrauliikkapalveluja. Asiakaskuntaan kuuluu niin pienyrittäjiä kuin eri alojen konevalmistajia. Liikevaihto on kasvanut muutamassa vuodessa raketin lailla.

Yritys sai alkunsa jo vuonna 1962 Kuopiossa, kun Helge Laakkonen perusti Metallisorvaamo H. Laakkosen omakotitalonsa kellariin. Alkuvaiheissa toiminta pyöri ”mies ja sorvi”-periaatteella. Pajasta putkahti ulos erilaisten koneiden varaosia, mutta nopeasti toiminta laajeni alihankintakoneistukseen. 60–70-luvulla eräs tärkeä asiakas oli Uudessakaupungissa sijainnut Saabin tehdas, jonne toimitettiin pyörän napoja.

Ensimmäiset kokonaiset hydraulisylinterit valmistettiin 70-luvun lopussa. Samoihin aikoihin hankittiin CNC-sorvi, joka oli aikanaan varsin harvinainen. Yritys onkin koko olemassaolonsa ajan panostanut työmenetelmiin ja kalustoon. Nykyään käytössä on esimerkiksi kitkahitsauskone ja 3D-skanneri, jolla sylinterien korjausta saadaan nopeutettua. Tilauksessa on myös Mazak-monitoimisorveja, joilla männänvarsien ja sylinteriputkien tuotanto saadaan osittain automatisoitua.

Vuonna 1984 yritys muutti nykyisiin tiloihinsa Siilinjärvelle. 1990-luvulla erikoistuttiin erityisesti hydraulisylintereihin. Samalla yrityksen nimi muuttui Hydrolineksi. Tässäkin vaiheessa mielessä oli kasvu, sillä uuden nimen pohdittiin sopivan paremmin kansainvälisille markkinoille. Nykyään Hydrolinellä on tehdas myös Puolassa.

2000-luvun alussa Hydroline koki suuren harppauksen, sillä kahdeksassa vuodessa yrityksen liikevaihto viisinkertaistui. Syynä tähän oli ulkoistamisbuumi, sillä useat asiakkaat luopuivat omasta sylinterivalmistuksesta. Viime vuoden liikevaihto oli 42,6 miljoonaa, ja tälle vuodelle tavoitteena on uusi kymmenlukema. Vuoden 2009 talouskriisi herätti yrityksen pohtimaan myös uusia liiketoimintoja.

Hydroline valmistaa hydraulisylintereitä mm. Hiabille, John Deerelle ja Sandvikille. Olennainen osa palvelukokonaisuutta on kuitenkin myös sylinterien kunnostus, jota tehdään Hydroline Services toiminnan alaisuudessa.

”Sylintereiden tehdaskunnostukselle on aina kysyntää – onhan käytetyn kunnostaminen huomattavasti edullisempaa kuin uuden hankkiminen. Lisäksi kunnostaminen tukee ja tasapainottaa yrityksen toimintaa, sillä uusien sylintereiden kysyntään vaikuttavat suhdannevaihtelut”, kertoo myyntija markkinointijohtaja Arto Miettinen.

Kokonaisuudessaan Hydrolinen palveluliiketoimintaan kuuluu myös huoltoja koulutuspalveluja. Koulutukseen sisältyy esim. hydrauliikan perusteisiin paneutuvia kursseja, joita on hyödynnetty mm. uusien työntekijöiden koulutuksessa.

”Osa urakoitsijoista haluaa hoitaa sylinteriremontit itse, mutta joskus esim. tiivistettä on yritetty vaihtaa parikin kertaa, ennekuin osa tuodaan meille. Opastamme kuitenkin mielellämme remontissa. Etenkin pienyrittäjille omatoiminen remontointi on verissä. Meidän kauttamme saakin esim. teflon-tiivisteiden asentamiseen tarkoitettuja työkaluja”, toteaa Hydroline Services -liiketoiminnan johtaja Jani Lehikoinen.

Tyypillinen kunnostuspalveluiden käyttäjä on 1–10 koneen urakoitsija, mutta asiakkaisiin lukeutuu myös suuria yrityksiä. Tyypillisiä vaurioita ovat männän varteen mekaanisesti syntyneet kolhut. Kaivinkonepuolella myös väsymisvauriot ovat yleisiä – vuoto saattaa syntyä esim. nostosylinterin saumakohtaan.

Suuren kysynnän myötä kunnostuspalvelutoiminta laajennetaankin toimintaa maanlaajuiseksi. Tänä vuonna on tavoitteena avata neljä uutta toimipistettä. Kansainvälistymisstrategian mukaisesti seuraavia palvelukonseptin mukaisia alueita voisivat olla myös esim. Ruotsi ja Saksa.

Hydraulisylinterit tulevat olemaan osa työkoneita myös tulevaisuudessa, vaikka digitalisaatio saapuu yhä useampiin laitteisiin. Helge Laakkosen viitoittamalla tiellä Hydroline luottaa yhä perustekniikkaan, mutta samalla kehittää myös tulevaisuuden seurantaratkaisuja.

”Olemme kehittäneet yhteistyössä eri yliopistojen kanssa esim. uusia ratkaisuja tuotannon kehittämiseen. Erittäin tärkeä osa tulevaisuuden suunnitelmia on sylinterien ennakoiva kunnonvalvontajärjestelmä Leo”, Miettinen kertoo.

Käytännössä järjestelmä koostuu sylinterien toimintoja mittaavista antureista, jotka keräävät tietoa esim. paineesta, lämpötilasta ja asennosta. Myös öljynpuhtauden analysointi on mahdollista. Tieto siirretään mobiililaitteeseen, jossa kerätystä tiedosta voidaan huomata poikkeamat toiminnassa jo ennen sylinterin rikkoutumista, jolloin yllättäviltä käyttökatkoilta vältytään. Datan avulla voidaan analysoida myös koneen käyttötapoja esim. koulutustarpeiden havainnoimiseen. Lisäksi konevalmistajat voivat hyödyntää aineistoa tuotekehityksessään.

Tällä hetkellä menossa on kenttätestivaihe kappaletavaranosturissa ja kaivinkoneessa, mutta ensimmäisten kauppojen ennakoidaan syntyvän vielä tämän vuoden aikana. Leo-järjestelmä on mahdollista jälkiasentaa kaikkiin liikkuviin työkoneisiin. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on järjestelmän integroiminen koneen omaan järjestelmään jo valmistusvaiheessa. Mahdollista olisi myös käyttää samaa teknologiaa pumppujen kunnonvalvonnassa.

Työkoneiden digitalisaatio on hieman jäljessä esimerkiksi autoteollisuuteen verrattuna. Suuri kysymys onkin järkevän ja taloudellisesti kannattavan toimintamallin luominen.

”Asiakkaamme ovat olleet erittäin kiinnostuneita järjestelmästä, mutta uudentyyppiseen teknologiaan liittyy myös kysymyksiä. Lukuisista digiprojekteista huolimatta monia mietityttää, kuinka uutta tietoa saadaan hyödynnettyä ja etenkin, kuinka se muutetaan kassavirraksi”, Miettinen pohtii.

Uudesta teknologiasta huolimatta hydraulisylinterien tarve säilyy jatkossakin, mikä luo pohjaa myös Hydrolinen perustoiminnoille. Innovatiivinen ja laajentumishaluinen yritys on kuitenkin tutkinut esimerkiksi kierrätysmateriaalien käyttöä sylintereitten kunnostuksessa. Hydroline onkin malliesimerkki yrityksestä, joka on rohkeasti ja menestyksekkäästi pystynyt laajentamaan toimintaansa peruskonepajatoiminnasta uraauurtavaan uuteen teknologiaan. Markkinoiden heilahdellessa tämä onkin ollut elinehto.