Koneaika 2008 -näyttely Iso-Samperin hallissa

Alkuperäinen näyttelytila kävi nopeasti auttamattoman pieneksi. Puunkorjuun murrosvaiheen koneet eivät mahtuneet loogisesti käsityövälineiden sekaan. Ne harvat, jotka sisälle saatiin, nielaisivat karhun osan lattiapinta-alasta. Kun Suomi on hallituksen puheenjohtaja Pekka Kivelän sanoin tunnetusti ”koneuskovaisten luvattu maa”, metsäkoneiden pioneerit ovat paikkansa ansainneet.

Lisärakennuksen tausta luotiin vuosina 2000-2004 toteutetulla, laajalla koneellisen metsätalouden kokoelma- ja tallennushankkeella. Aiheeseen liittyvää muistitietoa on kerätty myös ” Metsäammatit metsätalouden murroksessa” metsäperinnehankkeessa vv. 1999-2000.

Aidosti puurakenteisen laajennusosan rakentaminen alkoi v.2003. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuivat uusi ravintola ja kokoelmatiloja, sekä siihen asti kipeästi puuttuneita varastoja. I-vaihe otettiin käyttöön v. 2005.

Iso-Samperin halli tekee oikeutettua kunniaa pioneerikoneille, niiden keksijöille ja valmistajille. Näkökulma on vahvasti suomalainen. Kaikki koneet eivät ole vielä sisätiloihin päässeet, mutta lisätilaa tullee aikanaan. Nonstop-videot paikkaavat valikoimaa kiitettävästi.

Kemi-yhtiön legendaarisen ”Iso-Samperin” kuuluisaa höyryjunaa ei toki löydy Lustosta. Hallin nimi on ”lainaa” Pohjois-Suomesta, jonne Sandbergin rohkea projeksi 1900 luvun alussa hyytyi junien rikkoontumiseen kairassa.

Vanhan esittely uuden tekniikan keinoin on kiitettävä oivallus. Kontrastia syventää hallissa harvesterisimulaattori, joka on vieraiden kokeiltavissa. Veikkaanpa, että joku alle kouluikäisistä tekee sillä puita, mutta pioneerikoneilla eivät pystyisi kaikki nykyiset konekuskitkaan.

Yksi museon pitkäntähtäimen tavoitteista on luoda sen yhteyteen kattava metsätietokeskus alkaen vanhasta ja päätyen alan moderneimpaan tietoon. Puitteet ovat erinomaiset ja päättäjien sekä tukijoiden mielialat suopeat Luston jatkokehitykselle. Yhteisymmärrys Luston tärkeydestä on koko metsäklusterin kattava metsänomistajat mukaan lukien.

Luston kuten muidenkin museoiden kohdalla ei ylitä uutiskynnystä, että julkisen rahan hakemukset pakkaavat helposti jäämään markkinataloudessa kaupallisempien hankkeiden varjoon. Sarkastisesti voisi Lustossa nähdyn perusteella sanoa, että niukkuus on koitunut jopa laadun voitoksi. Vähä vähältä eteneminen on antanut harkinta-aikaa kokonaisuuden suunnittelulle. Linjaus koko alueen käytölle on työn alla, ellei jo valmis. Maa-ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilaa juhlapuhujana tuurannut Aarne Reunala vakuutti, ettei Lusto siirry, kuten kaavailuja on esitetty, opetusministeriön toimialaan ainakaan ennenkuin riittävä jatkorahoitus on turvattu.

Museon anti avautuu vierailijoille sitä paremmin mitä syvemmälle oppaat jaksavat paneutua elävään tietoon museon esineistöstä. Hyvän viitteen henkilökunnan venymisestä antoi sisäpiirin tiedon mukaan hirmuinen loppukiri Iso-Samperin hallissa avajaisten viimeistelyssä. Työpäivien pituus näkyi monen avainhenkilön silmäluomista. Hyvä jos viimeisten loppusiivousten hikikarpalot ehtivät kuivua otsalta ennen juhlavieraitten päästämistä halliin.

Juhlassa kuultiin ensiesityksenä muusikko Kari Ikosen vaikuttava Konsertto metsäkoneille. Luston uusi johtaja Helkamari Nolte joukkueineen olisi jo nyt oodin arvoinen.

Metsämuseo on kesäkuun alusta elokuun loppuun avoinna kaikkine palveluineen päivittäin klo 10-19.

Avaa artikkelin PDF