Latvialainen suurtila SIA Agrolats on kansainvälinen pelaaja maatalousmarkkinoilla – tavoitteena kolminkertaistaa maitomäärä

Latvialainen suurtila kasvoi kansainväliseksi elintarvikeyhtiöksi hämmästyttävän lyhyessä ajassa.
Verhoseinärakenteisten eläinhallien pituus on noin 230 metriä. Käytävällä seisovien miesten kasvojen suunnassa rakennuksen toisessa päässä ovat nuorkarjaparret. Sairaille lehmille on oma osastonsa.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Karel (vas.) ja Vitauts Paškauks selvittivät holdingyhtiön eri toimialoja.
Karel (vas.) ja Vitauts Paškauks selvittivät holdingyhtiön eri toimialoja. Kuva: Pertti Jalonen
Terveten tilanhoitajana toimii Andris Paškauks.
Terveten tilanhoitajana toimii Andris Paškauks. Kuva: Pertti Jalonen
Biokaasulaitoksen syötesäiliön takana sijaitsevat 3 500 ja 5 000 kuution mädättämöt. Niiden taakse on rakenteilla kaksi vastaavankokoista reaktoria. Karkeammasta syötteestä 70 prosenttia on maissija 30 prosenttia nurmisäilörehua. Lannalle on 250 kuution vastaanottosäiliö. Panimon kaasuputken rakentamista ei ole vielä aloitettu.
Biokaasulaitoksen syötesäiliön takana sijaitsevat 3 500 ja 5 000 kuution mädättämöt. Niiden taakse on rakenteilla kaksi vastaavankokoista reaktoria. Karkeammasta syötteestä 70 prosenttia on maissija 30 prosenttia nurmisäilörehua. Lannalle on 250 kuution vastaanottosäiliö. Panimon kaasuputken rakentamista ei ole vielä aloitettu. Kuva: Pertti Jalonen
Siilotilaa on riittävästi itselle ja vuokrakäyttöön. Pyöreiden siilojen lisäksi kahdessa neuvostoaikaan rakennetussa hallissa on lattiavarastotilaa.
Siilotilaa on riittävästi itselle ja vuokrakäyttöön. Pyöreiden siilojen lisäksi kahdessa neuvostoaikaan rakennetussa hallissa on lattiavarastotilaa. Kuva: Pertti Jalonen

SIA Agrolats -yhtiöt toimivat elintarvikebisneksessä useilla aloilla. Agrofirma Tervete tuottaa maitoa ja viljaa, Tervete-niminen panimo samanmerkkistä olutta omien maiden ohrasta. Yksi yrityksistä hoitaa kansainvälistä viljakauppaa.

Agrolatsilla on kalajauhotehtaat Latviassa ja Marokossa, kalastuslaivasto Pohjois-Afrikan vesillä. Vireillä on myös varustamoyrityksen perustaminen omien tuotteiden rahtaamiseen. Hyvälaatuinen kala pakastetaan. Elintarvikkeeksi kelpaamattomasta kalasta ja perkuujätteestä tulee jauhoa, jonka toimitusosoite on 99-prosenttisesti Tanska.

Ukrainassa amerikkalaiskumppanin kanssa hoidetaan 100 000 hehtaarin kokonaisuutta, joka koostuu 18 maatilasta. Myös Afrikassa toimivissa yhtiöissä on muita, paikallisia osakkaita, jotka ymmärtävät sikäläistä yrityskulttuuria.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Muuan Agrolatsin yhtiöistä omistaa ison määrän kiinteistöjä eri puolilla Latviaa. Yhtiön pääkonttori on Dobelessa, vajaat 100 kilometriä Riiasta lounaaseen, Latvian viljavimmalla alueella.

Kansainvälisen toiminta perustuu alkutuotantoon

Vielä 1990-luvun lopulla nykyisen yhtiökokonaisuuden luoja Vitauts Paškauks oli Dobelen myllyn talouspäällikkö. Vuonna 2001 hänelle tarjoutui mahdollisuus ostaa tila runsaan 10 kilometrin päässä Dobelesta. Hän otti riskin omilla ja pankin rahoilla.

Lisää peltoa on ostettu aina, kun sitä on tullut myyntiin. Yrityksen tärkein rahoittaja on ruotsalainen Swedbank, jolla on konttori Agrolatsin konttorirakennuksen alakerrassa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Nyt eri yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto ilman Ukrainan toimintoja on vajaat 500 miljoonaa euroa. Vielä viisi-kuusi vuotta sitten se oli 50 miljoonaa. Yhtiö toimii kannattavasti ja tuottaa voittoa. Sen maksuvalmius on eri lähteiden mukaan hyvä. Työntekijöitä on noin 1 500, Ukrainassa sesonkiaikoina 2 000, talvisin 1 300.

Paškauksin perhe on omaisuuden arvolla mitaten – lehtitietojen mukaan noin 60 miljoonaa euroa – Latvian kolmanneksi varakkain. Riski kannatti ottaa. Kaikki toiminnot on yhtiöitetty, jotta yrityksiä olisi helpompi seurata ja kehittää.

Viljaa tuotetaan Latviassa 500 000 ja Ukrainassa 200 000 tonnia. Kalajauhoa puolestaan 500 000 tonnia, soijarouhetta välitetään 450 000 tonnia. Valtaosa, 70–80 prosenttia liiketoiminnasta, kulkee Latvian kautta. Vilja viedään Afrikkaan, Saudi-Arabiaan ja muihin kehittyviin maihin.

Maitomäärä nostetaan kolminkertaiseksi

”Viime aikoina olemme investoineet maidontuotantoon. Tämän vuoden lopussa käytössä on kolme tuhannen lehmän navettaa. Tänä vuonna tuotamme maitoa 30 tonnia päivässä, ensi vuonna 80–90 tonnia”, yhtiön taloushallinnosta vastaava Karel ja Vitauts Paškauks kertovat. Tinkimaitoa asiakkaiden omiin astioihin menee 200 litraa päivässä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Maito myydään Latviaan kolmelle eri meijerille. ”Uusimman navettainvestoinnin valmistuttua ryhdymme miettimään omaa juustonvalmistusta. Tarkoitus on myös brändätä tuottamamme maiito”, Karel jatkaa.

Ensimmäiseen tuhannen lehmän yksikköön ja biokaasulaitokseen investoitiin noin 10 miljoonaa euroa, mihin saatiin noin kahden miljoonan euron EU-tuki. Nyt meneillään on saman luokan investointi, joka toteutetaan ilman tukea.

Navetoiden päälaitetoimittajana on ollut GEA. Jokaisessa on 80-paikkainen karuselli, jonka lypsykapasiteetti on 300 lehmää tunnissa. Sen ainoaksi ongelmaksi mainittiin hidas maitonäytteiden otto.

Lehmät on jaettu suunnilleen samantuottoisiin 250 pään lypsyryhmiin. Ne lypsetään kolmesti päivässä, lypsy on päällä noin 20 tuntia vuorokaudessa. Karjan keskituotos on tällä hetkellä 9,5 tonnia, tavoitteena on 10–11 tonnia. Lehmät poistetaan keskimäärin 3-vuotiaina.

Navettarakennukset ovat noin 230 metriä pitkiä, harjakorkeus on 12,5 metriä ja leveys 24 metriä. Sisälämpötilaa ja ilmanvaihto säädetään verhoseinin. Ulkolämpötilan ollessa 20 astetta pakkasella on sisällä 5 lämpöastetta. Biokaasulla prosessihöyryä panimoon

Navetan yhteydessä olevan biokaasulaitoksen yhteistuotantoteho nostetaan 500 kilowatista 1,5 megawattiin. Sähkö myydään verkkoon, lämpöä tarvitaan sosiaalitilojen ja navetan pesuvesien lämmitykseen. Maidon jäähdytyksestä syntyvä lauhdelämpö otetaan niin ikään talteen pesuvesien lämmitykseen.

Pesuvedet johdetaan biokaasureaktoriin. Prosessiin ei päästetä vettä, jossa on antibiootteja. Noin 5 prosenttia navetan vesistä on sinne kelpaamatonta. Ne kerätään erilliseen altaaseen ja levitetään sadeveden laimentamina kasvustoon. Reaktoreiden tarvitsema lanta pumpataan navetoiden 2 500 kuution lietesäiliöistä vastaanottosäiliöön.

Lisäsyötteenä on maissia ja säilörehua. Käymisjäte levitetään nurmelle ja viljalle. Biokaasulaitoksen kasvava kaasuntuotanto hyödynnetään prosessihöyryn tuottamiseen panimossa, joka on muutaman sadan metrin päässä laitoksesta.

Siilotilaa 47 miljoonalle viljakilolle

Tilan viljelyala on 2 400 hehtaaria, jossa viljellään nurmen ohella vehnää, mallasohraa ja syyskylvöisiä öljykasveja. Viljakeskuksessa on 47 miljoonaa tonnia siilotilaa, joita vuokrataan ulkopuoliseen käyttöön. Tervete ostaa myös viljaa paikallisilta tuottajilta. Pistoraide mahdollistaa viljan rautatiekuljetukset Liepajan satamaan.

Viljan kuivaukseen on kaksi nestekaasukäyttöistä, jatkuvatoimista kuivuria, joiden kuivausteho on 150 tonnia tunnissa. Mikäli puintikosteus nousee päälle 23 prosentin, käynnistetään Antti- ja Mepu-kuivurit.

Tilaa pyörittää noin 20 henkeä. Tilanhoitaja Andris Paškauks kertoo määrän olevan jokseenkin sama koko vuoden, sillä tekemistä riittää.

”Se on hyvä keino pitää ammattitaitoisesta työvoimasta kiinni. Sesonkiaikaan palkkaamme pari kolme kaveria lisää.”

Normaalit konehuollot ja pienemmät korjaukset tehdään omassa pajassa, mutkikkaammissa tapauksissa tarvitaan konemyyjien huoltopalveluita.

Latviassa on jäljellä noin 30 000 kasvinviljelytilaa, kun niitä toisen itsenäisyyden alkuvaiheessa oli noin 140 000. Vitauts Paškauksin mukaan 20 prosenttia tiloista tuottaa 80 prosenttia sadosta.

Viljojen keskisato on noin 3 500 kiloa hehtaarilta. Dobelen, Jelgavan ja Bauskan alueilla satotasot ovat korkeampia.