Lannankäsittely kiinnostaa - Nivalan lannankäsittely- ja muokkausnäytös

Nivalassa järjestettiin syyskuussa lanta- ja muokkausnäytös, jossa oli nähtävillä monipuolisesti kalustoa vetoletkulevittimistä kyntöauroihin. Mukaan mahtui mielenkiintoisia uutuuksia, ja tapahtuma keräsikin yhteen runsaasti viljelijöitä ja urakoitsijoita.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
KK Modulen lietevaunuihin on uutuutena saatavana päisteautomatiikka. Automatiikka hoitaa kaikki pellolla tarvittavat toiminnot, eli sulkuventtiilien käytön, jakajan pyörittämisen ja multaimen noston yhdellä napin painalluksella. Lisäksi uutena ominaisuutena on määränsäätöautomatiikka, joka säätää levitysmäärää ajonopeudesta riippumatta, erillistä säätöventtiiliä käyttäen.
KK Modulen lietevaunuihin on uutuutena saatavana päisteautomatiikka. Automatiikka hoitaa kaikki pellolla tarvittavat toiminnot, eli sulkuventtiilien käytön, jakajan pyörittämisen ja multaimen noston yhdellä napin painalluksella. Lisäksi uutena ominaisuutena on määränsäätöautomatiikka, joka säätää levitysmäärää ajonopeudesta riippumatta, erillistä säätöventtiiliä käyttäen.
Työnäytös keräsi noin 700 katsojaa. Kuvan Pichon- lietevaunu on varustettu Pichonin omalla 12 metrin veitsimultaimella. Myynti: Lantmännen Agro.
Työnäytös keräsi noin 700 katsojaa. Kuvan Pichon- lietevaunu on varustettu Pichonin omalla 12 metrin veitsimultaimella. Myynti: Lantmännen Agro.
Näytöksessä esiteltiin myös jankkureita, kuten Haka-Traktorin maahantuoma Mastek Soil Mate. Koneen työleveys on 2,44 metriä, ja siinä on neljä, hydraulisesti laukeavaa terää. Terien jälkeen on jyrä, jonka etäisyyttä voidaan säätää hydraulisesti. Sen ansiosta jankkurointi voidaan aloittaa ojanreunasta lähtien, mutta toisaalta työsyvyys pysyy tarkkana. Jankkuri jätti kosteista olosuhteista huolimatta siistin jäljen.
Näytöksessä esiteltiin myös jankkureita, kuten Haka-Traktorin maahantuoma Mastek Soil Mate. Koneen työleveys on 2,44 metriä, ja siinä on neljä, hydraulisesti laukeavaa terää. Terien jälkeen on jyrä, jonka etäisyyttä voidaan säätää hydraulisesti. Sen ansiosta jankkurointi voidaan aloittaa ojanreunasta lähtien, mutta toisaalta työsyvyys pysyy tarkkana. Jankkuri jätti kosteista olosuhteista huolimatta siistin jäljen.
Tomas Kjellmanin maahantuoma Vredo valmistaa itsekulkevan lietekaluston lisäksi nurmenkylvökoneita. Kylvökoneen toimintaperiaate poikkeaa kilpailijoista, sillä hajakylvön sijaan siemenet sijoitetaan maahan kaksoiskiekkovantaan avulla, aivan kuten kaksoiskiekkomultaimissa. Kiekot avaavat maata vain hieman ja jyrä sulkee vaon, joten lyhyellä sängellä kylvöstä ei pahemmin jälkeä peltoon jää.
Tomas Kjellmanin maahantuoma Vredo valmistaa itsekulkevan lietekaluston lisäksi nurmenkylvökoneita. Kylvökoneen toimintaperiaate poikkeaa kilpailijoista, sillä hajakylvön sijaan siemenet sijoitetaan maahan kaksoiskiekkovantaan avulla, aivan kuten kaksoiskiekkomultaimissa. Kiekot avaavat maata vain hieman ja jyrä sulkee vaon, joten lyhyellä sängellä kylvöstä ei pahemmin jälkeä peltoon jää.
Forigo-jyrsin on nimeltään stone burier eli ”kivenhautaaja”, mutta se  soveltuu hyvin esimerkiksi nurmen uudistamiseen tai öljykasvien jyrsinkylvöön. Mallisto päivittyy nyt uusilla High Clearance -malleilla. Niissä kela on halkaisijaltaan 540 mm ja maksimi työsyvyys 20 cm, kuten perusmalleissa, mutta rungoksi on valittu perunamaille suunniteltu, 150 mm korkeampi malli. Maamassalla on näin 2,5 kertaa enemmän tilaa kiertää, joten jyrsin ei pääse tukkeutumaan vaikeimmissakaan olosuhteissa. Myynti: BT Agro Oy Ab.
Forigo-jyrsin on nimeltään stone burier eli ”kivenhautaaja”, mutta se soveltuu hyvin esimerkiksi nurmen uudistamiseen tai öljykasvien jyrsinkylvöön. Mallisto päivittyy nyt uusilla High Clearance -malleilla. Niissä kela on halkaisijaltaan 540 mm ja maksimi työsyvyys 20 cm, kuten perusmalleissa, mutta rungoksi on valittu perunamaille suunniteltu, 150 mm korkeampi malli. Maamassalla on näin 2,5 kertaa enemmän tilaa kiertää, joten jyrsin ei pääse tukkeutumaan vaikeimmissakaan olosuhteissa. Myynti: BT Agro Oy Ab.
Letkulevityksessä on erittäin tärkeässä roolissa pellon ulkopuolinen logistiikka, sillä jos ei lohkon lähellä ole etäsäiliötä, täytyy pumppu saada siirtokaluston avulla pidettyä toiminnassa. Kuvan pumppuyksikkö on hinattavaksi rakennettu laitteisto, johon kuuluu pumppukuormain, kivenerotussäiliö ja paineilmalaitteet. Yhdistelmä on tehty Haka-Traktorin metallipajalla.
Letkulevityksessä on erittäin tärkeässä roolissa pellon ulkopuolinen logistiikka, sillä jos ei lohkon lähellä ole etäsäiliötä, täytyy pumppu saada siirtokaluston avulla pidettyä toiminnassa. Kuvan pumppuyksikkö on hinattavaksi rakennettu laitteisto, johon kuuluu pumppukuormain, kivenerotussäiliö ja paineilmalaitteet. Yhdistelmä on tehty Haka-Traktorin metallipajalla.
Haka-Traktorin maahantuoma, irlantilaisen Mastekin valmistama Slurry Mate on laahavannasmultaimella varustettu vetoletkulevitin. Yksinkertainen ja järeä laahavannasmultain on kehitetty Suomen markkinoita varten. Puomin taittopiste sijaitsee lähes suoraan vetokartun yläpuolella, mikä vähentää osaltaan vetovarsien rasitusta käännöksissä. Puomissa on kuljetusta varten teleskooppi. 12-metrisen levitysyksikön veroton hinta on 35 000 euroa.
Haka-Traktorin maahantuoma, irlantilaisen Mastekin valmistama Slurry Mate on laahavannasmultaimella varustettu vetoletkulevitin. Yksinkertainen ja järeä laahavannasmultain on kehitetty Suomen markkinoita varten. Puomin taittopiste sijaitsee lähes suoraan vetokartun yläpuolella, mikä vähentää osaltaan vetovarsien rasitusta käännöksissä. Puomissa on kuljetusta varten teleskooppi. 12-metrisen levitysyksikön veroton hinta on 35 000 euroa.
Valtran automaattiohjauksen avulla tehty taidonnäyte oli rajaamassa työnäytöstä ja yleisöä.
Valtran automaattiohjauksen avulla tehty taidonnäyte oli rajaamassa työnäytöstä ja yleisöä.

Nivalan Maliskylässä sijaitsevalla peltolohkolla oli syyskuisena perjantaina normaalia enemmän liikennettä. Nivalan kaupungin maaseutuhallinon järjestämässä tilaisuudessa esiteltiin lähes 20 erilaista lannankäsittely- ja muokkauskonetta. Työnäytökseen tutustui yhteensä noin 700 kävijää, joista pääosa oli viljelijöitä ja urakoitsijoita.

Sujuvaa vetoletkulevitystä

Näytöksen avasivat todennäköisesti eniten yleisöä puhuttaneet laitteet, eli vetoletkulevittimet. Laitteiden kiinnostavuus on ymmärrettävää, sillä esimerkiksi näytöksen 22 hehtaarin lohkolla yli 150 m3/h levityskapasiteetti pääsisi oikeuksiinsa. Vaikka kuormankantavalla levittimellä tai traktorivetoisella vaunulla levitettäessä täytön saisi tehtyä pellon laidassa sijaitsevasta kontista, olisi niillä vaikeaa ylläpitää yli 100 m3/h tahtia – ja pellon rakenteeseen kohdistuisi huomattavasti suurempi rasitus.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kunhan vetoletkulevitintä käytettäessä lohkon koko sekä lantalogistiikka pellon laidalle asti ovat kunnossa, on työn tehokkuuden kannalta tärkein yksittäinen tekijä lannan juoksevuus. Perwolfin pumppuja maahantuovan Kp.Koneurakointia Oy:n Harri Kuusiston mukaan separoidulla lietteellä ja riittävän suuria vetoletkuja käytettäessä voidaan pellolle pumpata jopa 250–300 m3/h, mutta esimerkiksi sitkeällä sonnin lietteellä teho jää noin puoleen tästä.

Jos jäykkää lietettä pumpattaessa on saatavilla vettä (esimerkiksi valtaojasta) ja pumpussa on siihen mahdollisuus, kannattaa vettä sekoittaa lietteeseen, sillä kokonaisvirtaus kasvaa enemmän kuin käytetyn veden määrä.

kainalojuttu

 

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Valio kehittää lannankäsittelylaitosta

Valio esitteli näytöksen yhteydessä omaa lannankäsittelyosaamistaan. Yritys on jo pitkään selvittänyt mahdollisuuksia lannan ravinteiden käytön tehostamiseksi – erilaisia laitteistoja on tutkittu ja koeajettu viiden vuoden ajan. Projektin johtajan, Valion alkutuotantojohtaja Juha Nousiaisen mukaan päätavoitteena ei ole aloittaa kaupallista biokaasutuotantoa, vaan kaasu on jossain määrin sivutuote. Päähuomio on kehittää teknologiaa, jolla lannan ravinteiden käyttöä voidaan tehostaa.

Perinteisempien biokaasulaitteistojen lisäksi hyödynnetään erilailaisia, jo käytössä olevia veden- ja maidonkäsittelyn laitteistoja. Kehitystyön aikana syntyneeseen käsittelyteknologiaan on haettu jo useita patentteja. Nousiaisen mukaan uusia menetelmiä ei olekaan tarvinnut kehittää, sillä olemassa olevia, eri teollisuuksien osaprosesseja yhdistelemällä lantaa on mahdollista muokata monenlaisisksi lopputuotteiksi. Lannasta voitaisiin valmistaa vaikkapa rakeistettua lannoitetta, sivutuotteina biokaasua ja vettä, jos tämä nähtäisiin taloudellisesti kannattavana.

Kehitystyössä on edetty siihen vaiheeseen, että täysikokoisen pilottilaitoksen rakentamista selvitetään. Laitosta on kaavailtu rakennettavaksi Nivalaan, sillä alueella syntyy runsaasti karjanlantaa. Valiolle ”lantatiheyden” selvittäminen onkin helppoa, sillä alueellinen maidontuotanto ja lannan määrä ovat kiinteässä suhteessa toisiinsa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Nousiaisen mukaan investointipäätöstä ei ole vielä tehty, mutta asiasta päätetään ensi kevään aikana. Laitos tulisi vastaanottamaan 50 000 kuutiota lietettä, eli noin 2 000 lypsylehmän tuottaman lantamäärän. Nivalan kaltaisessa lypsylehmäkeskittymässä tällaisen lantamäärän pystyisi todennäköisesti keräämään alle 10 kilometrin säteeltä, jolloin kuljetuskustannukset tiloilta laitokselle ja takaisin eivät nousisi kohtuuttomiksi.

Tuomas Anttila