EuroTier 2018, osa 2: Tuoteuutuuksia robotista muovisankoon

Trioliet esitteli uuden version Triomatic-rehunsekoitus- ja jakorobotistaan. Tällä kertaa vuorossa on ilman kiskoa kulkeva versio. Aiemmin Trioliet on esitellyt kaksi versiota kiskolla kulkevasta Triomaticista. (MT) Kuva: Matti Turtiainen

Uusin versio on muuten sama kuin aiemmat, mutta kiskon korvaa reitille asennettu kaapeli tai transponderit, joita robotti seuraa. Akut ladataan robotin täyttöpaikalla telakasta. 2-ruuvisen säiliön tilavuus on 2,5 kuutiota. Yksi robotti pystyy valmistajan mukaan ruokkimaan 50–300 eläintä päivässä. 68 000 euron hintaisen robotin tuotannon kerrottiin alkavan syksyllä 2019. (MT) Kuva: Matti Turtiainen

Yingzi on kiinalainen yhtiö, joka esitteli uudentyyppisen sikojen tunnistusjärjestelmän. Tunnistaminen perustuu kasvojentunnistukseen, samantyyppiseen, jota käytetään viranomaisten toimesta kaduilla ihmisten tunnistamiseen. Ohjelma oppii sikojen kasvaessa niiden naaman muutokset. Järjestelmä toimii myös ryhmissä eli karsinoissa olevien sikojen elämää voidaan seurata koko niiden elinajan. (MT) Kuva: Matti Turtiainen

Eurotierissa oli esillä automaatteja, joista kuluttajat voivat ostaa maitoa tai lihatuotteita.(UO) Kuva: Uolevi Oristo

Automaateissa tuotteet pysyvät kylminä, ja asiakkaat voivat ostaa tuotteet haluamaansa aikana tienvarteen sijoitetusta myyntipisteestä. Tällaisia automaatteja on käytössä ainakin Alppien turistikylissä. (UO) Kuva: Uolevi Oristo

Aina ei tarvita mullistavaa uutta tekniikka, vaan vanhankin voi ajatella uudelta pohjalta. Näin CalfTel mainosti uutta sankoaan, jonka muotoilu on kieltämättä simppelin tehokas. Pyöreäpohjaisen sangon puhdistuminen tapahtuu luonnonmenetelmällä, sillä vasikka saa nuoltua sen kerralla puhtaaksi. Osastolla kerrottiin sangon kestävän vaikka traktorilla yliajon – jos joku nyt välttämättä haluaa ajaa traktorilla sangon yli. High-tec, low-tech vai no-tech? (MT) Kuva: Matti Turtiainen

Bosch valmistaa jo käytössä oleviin tilasäiliöihin sopivaa lämpömittaria, joka mittaa maidon lämpötilan säiliön eri korkeuksista. Mittari voidaan asentaa lähes kaikkiin markkinoilla oleviin tilatankkeihin. Lämpötilat tallennetaan pilvipalveluun, josta niitä voi seurata jälkeenpäin. (UO) Kuva: Uolevi Oristo

Kalojen kasvatus sisätiloihin sijoitetuissa halleissa yleistyy hitaasti, koska investointi on kallis. Veden ja energian kulutus on suljetun kierron ansiosta pieni. Tämä pienoismallin mukaisessa laitoksessa on 100 neliön allas, jossa voidaan tuottaa n. 7 tonnia kalaa. Investointi kannattaa, jos kalan hinta on 20 euron kilo. (UO) Kuva: Uolevi Oristo

Suomessakin tuttu saksalainen BvL on perinteisesti ollut nimenomaan apevaunuvalmistaja. Nyt yhtiö on ottamassa askeleita kohti automaattista rehunjakoa. BvL:n ratkaisu on hybridivaunu, jossa traktorikäytön lisäksi on sähkömoottori. Rehu puretaan mattoruokkijalle. (MT) Kuva: Matti Turtiainen

Peeconin Feedmaster-ruokintarobotti on kehitetty yhteistyössä itävaltalaisen automaattisiin ruokintajärjestelmiin erikoistuneen yhtiön, Wasserbauerin, kanssa. 3-kuutioisessa kiskolla liikkuvassa vaunussa on yksi sekoitusruuvi ja vastaterät, ja se voi myös puskea rehua. Varsinainen vaunu paino on pyörillä. (MT) Kuva: Matti Turtiainen

Kanadalainen Valmetal oli tuonut Eurotieriin automaattisen rehunjakolaitteistonsa. Perinteisen tyylisessä järjestelmässä on sähköinen apesekoitin sekä jakorobotti. Jakorobotin sijaan voidaan käyttää mattoruokkijoita. (MT) Kuva: Matti Turtiainen

Sekoltakin löytyy vastaus sähköistä apevanua kysyvälle. Akkuihin ei luoteta, vaan Seko Pony -vaunu liikkuu pitkän sähkökaapelin turvin. Käytännössä tämä tarkoittaa pääosin edestakaista liikennöintiä ruokintapöydällä. 11-kuutioisessa kahden vaakaruuvin vaunussa on 55 kW:n sekoitusmoottori ja 8 kW:n ajomoottori. Kaapelin pituus on 30 metriä, mutta sen voi myös tuplata. (MT) Kuva: Matti Turtiainen

Ranskalainen Lucas esitteli väkirehun jakoon soveltuvan ajoneuvon. Säiliössä voi olla 15 kivennäislajia, jotka sekoitetaan ennen jakoa yhteen. Kolmipyöräisen ajoneuvon on ajomoottori 2 kW:n tehoinen. (MT) Kuva: Matti Turtiainen

CalfRail-juottorobotti pystyy juottamaan jopa 32 vasikkaa 8 kertaa päivässä. Se liikkuu itsenäisesti kiskoa pitkin karsinoiden välillä. Laite annostelee juomarehun tai maidon aina oikean lämpöisenä ja hygieenisenä, koska puhdistus käynnistyy automaattisesti joka juottokerran jälkeen. CalfRail voidaan asentaa uusiin tai vanhoihin rakennuksiin. (UO) Kuva: Uolevi Oristo

Pienkonevalmistaja Westermann kehittää myös erilaisia työvälineitä, joihin löytyy sovitteita muillekin merkeille. Kuvan hydraulitoiminen siirtoruuvi soveltuu esimerkiksi rehun siirtoon ruokintapöydällä. 2 500 euron (alv 0 %) hintaisen ruuvin kerrottiin olevan saatavana myös Avantin sovitteilla. (MT) Kuva: Matti Turtiainen

Ranskalainen cK Industries valmistaa ruokintamattojärjestelmiä. Matto kelataan sähköisesti rullalle, josta se jälleen rehunjaon yhteydessä kelataan auki. Osastolla oltiin kiinnostuneita myös Suomen markkinoista, vaikkei maahantuojaa vielä Suomessa olekaan. (MT) Kuva: Matti Turtiainen

Kuhnin kumppanina automaattisessa rehunjaossa on norjalainen TKS. Osastolla kerrottiin, että yhteistyö syntyi luonnostaan, kun TKS alkoi käyttää järjestelmissään Kuhnin kiinteitä apesekoittimia. TKS toimittaa järjestelmiin mattoruokkijat ja ohjauselektroniikan. (MT) Kuva: Matti Turtiainen

Siloking esitteli uuden sähkötoimisen ajettavan rehunjakovaunun, eSilokammin. Voimansiirtotekniikka on tuttua jo Silokingin aiemmin markkinoille tuomasta eTruck -apevaunusta. eSilokamm sopii karkearehun jakoon ja sen toiminta-aika on n. kaksi tuntia. Koneesta on kaksi versiota, 3,6 ja 4,2 kuution säiliöllä varustetut. Ajonopeusvaihtoehtoja on kaksi, max. 10 ja 20 km/h. (MT) Kuva: Matti Turtiainen

Big Dutchman markkinoi Xaletto-kasvatusjärjestelmää, jossa porsaat kasvatetaan olkikuivikepohjaisessa karsinassa. Oljet käsitellään etukäteen liuoksella, joka varmistaa kuivikkeen tasaisen kompostoitumisen. Olkipatjaa voidaan isoissa yksiköissä täydentää robotilla, joka levittää kuiviketta päivittäin. (UO) Kuva: Uolevi Oristo

Schauerin Strohmatic-järjestelmä on käytössä yli 40 sikalassa, joissa on yhteensä 25 000 lihasikapaikkaa. Järjestelmään kuuluu mylly, joka hienontaa oljen ja jakaa sen putkiston kautta osastoille. Järjestelmään on saatavissa myös pölynerotin. Automaattinen kuivikkeiden jako säästää valmistajan mukaan 50 % kuivituskustannuksista. (UO) Kuva: Uolevi Oristo

Porsaiden Merko-korvamerkkiautomaatti käyttää Aflexin elektronisia merkkejä. Merkit ladataan koneeseen yksittäin. (SN) Kuva: Seppo Nykänen

Tibot Technologies esitteli Eurotierissä Curiosity-robottinsa, joka on tarkoitettu broilerihallin kuivikepohjan sekoitukseen. Robotti kulkee automaattisesti hallissa 7 päivänä viikossa ja 10 h kerrallaan. Jatkuva kääntäminen pitää kuivikepohjan kuivana, mikä parantaa ilman laatua. Robotti palaa automaattisesti latauspisteeseen. (UO) Kuva: Uolevi Oristo

Prinzingin MultiRob-puhdistusrobotti on varustettu parren takaosan puhdistavalla harjalla. Robotti kartoittaa navetan pohjan kahden laserskannerin avulla ja robotin sijainti tallentuu reaaliaikaisesti palvelimelle. Robotti kartoittaa myös erilaiset esteet ja osaa väistää ne automaattisesti kulkureittiä muuttamalla. MultiRob palkittiin Eurotier-näyttelyssä hopeamitalilla. (MT) Kuva: Matti Turtiainen

Keski-Euroopan isoissa kotieläintuotantomaissa paineet ammoniakin haihdunnan vähentämiseen ovat kovat. Bioret Agrin Magellan-järjestelmä on suunniteltu vähentämään ammoniakin haihduntaa avoimelta lantakäytävältä. Kumimatto on uritettu samaan tapaan kuin autonrengas, jolloin neste valuu pitkittäisiin uriin ja edelleen erilliseen säiliöön. Uran pohjalla on liikkuva nauha, joka kuljettaa kiinteän aineksen käytävän päätyyn ja edelleen kiinteän lannan varastoon. (MT) Kuva: Matti Turtiainen

FinnEasy Oy Joensuusta Hammaslahden kylästä oli messuilla esittelemässä patentoimaansa nivelellä varustettua karjaharjaa. Yhtiön perustajan Juha Kultasen ajatus nivelharjasta lähti toteemipaaluun kiinnitetystä kiinteästä harjasta. Juha havaitsi, että ylämaan karja hieroi mielellään itseään harjaa vasten, mutta usein liian kovaa ja harja särkyi. Hän keksi panna harjaan jousitetun nivelen, joka antaa periksi, jos eläin työntää sitä liian voimakkaasti – tämän jälkeen harja alkoi kestää. Harja kiinnitetään seinään, eikä siinä ole moottoria. Nyt harjan tekniikalle on haettu jo kansainvälistä patenttiakin. Kaksi vuotta sitten FinnEasy oli ensimmäisen kerran Eurotierissä, ja tämä oli lähtölaukaus viennille, jota on nyt 14 maahan. USA:han on lähdössä harjoja ensimmäinen kontillinen. Esimerkiksi Tanskassa on säännösten mukaan oltava harja jokaista 50 lehmää kohti, joten markkinoita riittää. (EH) Kuva: Erkki Holma

Inateco sai Sentinel Robot -laitteistostaan hopeamitalin. Laite on monitoiminen lintukasvattamon yleiskone. (SN/UO) Kuva: Uolevi Oristo

Sentinel-robotti kulkee radan varassa hallissa ja siinä on erilaisia kameroita ja sensoreita, jotka kuvaavat hallia ja eläimiä jatkuvasti. Lämpökameralla seurataan eläimiä ja niiden lämpötilaa ja robotti paikantaa kuolleet tai sairaat linnut. Kaasuanalysaattorit seuraavat hallin ilmanlaatua ja hälyttävät, jos ammoniakki- tai hiilidioksiditaso nousee liian korkeaksi. Kiinteisiin sensoreihin verrattuna liikkuva järjestelmä mittaa olosuhteita hallin eri osissa, jolloin tulokset ovat tarkempia. Sensorit mittaavat myös lattiaa ja kuivikkeiden tarvetta eri osissa aluetta. Robottiin voidaan liittää kuivikkeenlevitin, jolla kuiviketta lisätään sinne missä sitä tarvitaan. Kuivike tuodaan hallin päähän silppuavalla lietsolla varustetulla vaunulla, joka puhaltaa kuivikkeen letkua pitkin robotille, joka jakaa kuivikkeen tasaisesti koko hallin alalle. (SN/UO) Kuva: Uolevi Oristo

Varsinainen robotti maksaa alle kymppitonnin, mutta toimivan, antureilla ja kuivikkeiden levityksellä varustetun järjestelmän, kustannus on 50 000 euron luokkaa. (SN/UO) Kuva: Seppo Nykänen

EuroTierin teemana ollut ”digital animal farming” on maatalouden ja koko maapallon tulevaisuuden kannalta tärkeä. Väestönkasvu pakottaa lisäämään myös kotieläintuotantoa, koska se on edelleen tehokkain tapa jalostaa mitä erilaisemmat kasvit ihmisravinnoksi. Nurmikasvit – jäkälästä puhumattakaan – maistuvat kuluttajille paremmin eläintuotteina kuin suoraan pellolta.

Samaan aikaan myös tuotannon eettisyyden pitää kohota, koska vauraiden maiden kuluttajat tekevät ostopäätöksiä arvojen eikä kukkarossa olevan valuutan ja vatsassa kurnivan nälän pohjalta.

Yksittäisen viljelijän on valittava strategiansa: perinteisen pientuotannon ja ns. tehotuotannon rinnalle on tullut "digituotanto", jossa isoja eläinmääriä hoidetaan tekniikan avulla yksilöllisesti.

Tuotannon kannattavuutta voidaan parantaa tilamyynnillä, jonka automatisointiin löytyy erilaisia ratkaisuja.

Jokaisen tilalla kasvavan eläimen tunteminen on perheviljelmien ja pientuotannon kiistaton etu. Tunnistus onnistuu nykyään korvamerkkien, pantojen ja erilaisten tägien avulla. Tämä tekniikka on melko kallista, ja riskinä on aina korvamerkin tai muun tunnisteen irtoaminen.

Lentokentillä passintarkastus ja matkustajien päästäminen vieraaseen maahan perustuu nykyään kuvantunnistukseen: kamera kuvaa linssiin tuijottavan matkustajan, minkä jälkeen tekoälyä hyödyntävä järjestelmä vertaa sitä passikuvaan ja passin tietoihin ja päästää varmasti tunnistetut henkilöt portista läpi. Samaa ajatusta on tuotu myös kotieläintuotantoon, sillä kiinalainen yritys esitteli Eurotierissä eläimen ulkonäköön perustuvan tunnistusjärjestelmän.

Tunnistustekniikka mahdollistaa isojen eläinmäärien yksilöllisen hoidon, joka on maatalouden tehokkain kilpailutekijä korkean elintason maissa.

Kotieläintuotannon automatisointi on kalojen kasvatuksessa todella pitkällä. Näyttelyssä saattoi tutustua kalojen kasvatusaltaaseen, joka sijoitetaan rakennuksen sisälle. Automatiikka pitää tuotanto-olosuhteet vakiona, eikä ravinnepäästöjä synny, koska vesi kiertää suljetussa kierrossa. Ulosteet ja hukkarehu voidaan kierrättää lannoitteeksi. Rehun käyttö on tehokasta, koska annostelu perustuu mitattuun ravinnontarpeeseen.