
Kattilatehdas hoitaa lämmityksen


Kesäisin käy yksi tai kaksi kattilaa, talvipakkasilla tarvitaan niiden 224 kilowatin yhteisteho. Käytössä on huomattu, että kattiloiden vuotuinen käyntiaika on suunnilleen sama.
Tällaisella asennuksella ei tarvita erillistä öljy- tai kaasukäyttöistä varajärjestelmää, sillä on äärimmäisen epätodennäköistä, että kaikissa kattiloissa olisi samanaikaisesti häiriö.
Kattilavesi kierrätetään 1 500 litran energiavaraajan kautta. Siihen on kytketty myös 25 neliön verran aurinkokeräimiä lämpimän käyttöveden tuottoon.
Investoinnin arvo oli 100 000 euroa. Siihen saatiin 30 000 euron tuki. Lämmitys on ulkoistettu sen toimittaneelle kattilavalmistaja ÖkoFenille. Laitoksen esittelijä oli samasta firmasta.
Hänen mukaansa Moschitz ei ole ainoa pellettilämpöön siirtynyt autoliike, mutta muilla saattaa olla edelleenkin öljylämmitys peltikorjaamon ja maalaamon puolella.
Kattilat eivät ole etävalvonnassa. Päivystäjä saa tekstiviestein tiedon tarvittavista toimenpiteistä: tuhkalaatikko tyhjennettävä, pellettejä tilattava.
Saneerausurakka valmis 1,5 viikossa
Ennen lämmitysjärjestelmän vaihtoa lämmitysöljyn kulutus oli keskimäärin 30 000 litraa vuodessa. Vaihto oli hyvin suunniteltu, sillä saneerausurakka oli valmis 1,5 viikossa.
Pellettivarastoon mahtuu 25 tonnia polttoainetta, kulutus on vaihdellut 40–60 tonnin välillä, keskimäärin se on ollut 46 tonnia. Pelletit siirtyvät kattilan varastosäiliöihin alipaineella.
Pääomakulut mukaan lukien yritys on säästänyt lämmityksessä noin 13 000 euroa vuodessa, joten investointi kuoleutuu vielä tämän vuoden aikana.
Öljyn energiahinta Itävallassa oli helmikuussa 10,1 senttiä kilowattitunnilta, pellettien 5,13 senttiä. Liike- ja teollisuuskiinteistöt maksavat pelleteistä 249,9 euroa tonnilta, kun tilausmäärä on yli 17 tonnia. Tämä on hieman vähemmän kuin mitä pienkäyttäjät maksavat vähintään 6 tonnin toimituserästä. Hintataso vaihtelee eri puolilla Itävaltaa, mutta alueelliset hintaerot mahtuvat 1–2 senttiin kilolta.
Korjaamossa vesikiertoiset kattosäteilijät
Liikekiinteistön lisäksi lämpöä johdetaan tien vastakkaisella puolella olevaan omakotitaloon. Lämpötehoa tarvitaan etenkin uima-altaan veden lämmitykseen. Talon tehontarve on kokonaisuudessaan 30 kilowattia.
Myymälätilaa on noin 1 000 neliötä, korjaamon puolella 600 ja omakotitalossa 250. Korjaamotilojen suurimmaksi tehontarpeeksi on laskettu 160 kilowattia.
Myymälätiloissa on lattialämmitys, korjaamon sähköiset puhallinpatterit korvattiin kattoon asennetuilla, vesikiertoisilla kattosäteilijöillä. Korjaamon sisälämpötila on säädetty 18 asteeseen ja se on pysynyt tasaisena ja miellyttävänä korjaamon eri puolilla.
Puhallinpattereita käytettäessä sisälämpötilaerot olivat isot ja pattereiden pintalämpötila talvisin korkea, 53–54 astetta, joten lämmin ilma nousi kattoon ja lattian tasolla oli viileää.
Kattosäteilijöiden pintalämpötila on nyt reilut 20 astetta eikä lämmin ilma puhallu ulos, kun korjaamon ovet avataan. Säteilijöiden energiantarve on noin 15 prosenttia pienempi kuin puhallinpattereiden. Sisälämpötila mitataan kolmella anturilla eri puolilta korjaamohallia. n
Osaston luetuimmat
- Agritechnica 2023 -näyttelyn traktoriuutuuksissa esillä vaihtoehtoisia polttoaineita ja autonomiaa
- Valtran Suolahden tehtaalla tuotantoa kehitetään portaittain, jotta tuotantomääriä saadaan kasvatettua – yhden traktorin valmistusaika on noin kahdeksan tuntia
- Kelekkamessuilla 2023 pääosissa olivat sähköiset moottorikelkat ja -mönkijät – Yamaha luopuminen kelkkavalmistuksesta puhutti
- Kooste vuoden 2023 metsänäyttelyiden annista – näyttelykävijät palasivat takaisin metsäalan koneiden pariin
- Agritechnica 2023, osa I: Autonomiaa, automatiikkaa ja konenäköä mekaanisen kehityksen vauhdittajaksi
- Tayga-moottorikelkat - Suoraan Volgan rannalta
- Hyötykelkat pitäneet tehtaan Suomessa - Lynx 50 vuotta