Proforest 2021 -näyttelyn satoa, osa 2: Näyttelyssä esiteltiin kattava kattaus metsäkoneiden nykytekniikkaa

Ponssen uudistuneen Scorpion-harvesterin ohjaamo ja työvalaistus kertoo siitä, että koneiden perusrakenteet ovat jo lähes valmiit nykyisen puunkorjuun ja päästö- määräysten tarpeisiin. Seuraavat askeleet kehittämisen osalta ovat kuljettajien työolosuhteiden parantamisesta entistä täydellisemmiksi. Kuva: Tommi Hakala

Uittokaluston maahantuoma kolmirivinen Bräcke-laikkuri oli asennettu M & H Rintamäen JD 1910G -kuormatraktoriin. Jatkuvatoimisesti toimivaa mätästin/laikkuria käytetään paljon Ruotsissa ja sen käyttö on Suomessakin lisääntymässä. Rintamäen alustakone on tuotu Ruotsista ja siihen on valmistettu oma takarunko laikkurin vetoon – talvisin tilalle vaihdetaan kuormatraktoriversion takarunko. Kuva: Tommi Hakala

Viestimedian yhteisosastolla oli Koneviestin ja kilpamoottorisahauksesta Suomessa vastaavan Sumoki ry järjestämänä paikalla suomenmestari Jukka Perämäki ja Jarmo Laatikainen. He esittelivät lajia ja tekivät näytösluonteisesti 8 sekunnin teräketjun vaihtonäytöksiä. Paikalla oli myös ihannemittoihin sahattu kilpakaatotehtävän kannon malli. Molempien sahaajien Husqvarna 572XP -kilpasahat olivat myös näytillä. Kuva: Tommi Hakala

Prosilvan osastolla oli esillä asiakasräätälöity S4-malli. Esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen hakkuita suorittavalle yritykselle toteutetussa yksilössä on varusteena Logmerin hydraulitoiminen liikeratakuormain. Jatkeettoman Logmer H200-1 nosturin ulottuma on 10 metriä ja riipukkeena on kevyin versio ilman riipukejarruja. Hakkuupäänä on leveätelainen Keto 150W ja peruskoneen hydrauliikka on yksipiirinen. Kuva: Tommi Hakala

”Kaivuritelan” markkinoille muutama vuosi sitten tuoneen Koneosapalvelu Oy:n osastolla oli esillä erilaisia pitonastoitusmalleja- ja telakenkäpituuksia. Taotun ristipintaisen pitonastan lisäksi on saatavilla leveä kaksihampainen versio. Lisäksi on kaksinastainen, telakengän keskikohtaa vahvistava versio (ylin). Telakengissä ei ole enää myöskään kenkää keskeltä heikentäviä kaivukoneketjun vaatimia aukkoja. Kuva: Tommi Hakala

Yllättäen traktoreihin tarkoitettuja metsäperävaunuja oli esillä vähän. Metsä-Säämänen oli tuonut laajan kattauksen edustamansa Country-merkin perävaunuyhdistelmiä. Tarjolla oli myös pienempiin harrastetraktoreihin tarkoitettuja kevyitä 5 tonnin kantavuuden malleja. Osastolla kävi kuhina, myös yrityksen edustaman Kinetic-pienoiskuormatraktorin ja AM300-harvesteripään tiimoilta. Kuva: Tommi Hakala

Logmit M6 on suomalainen mittalaite- ja ohjausjärjestelmämalli. Se on kehitetty mahdollisimman yksinkertaistetuksi versioksi eri merkkisten harvesteripäiden ohjaukseen. Mittaus- toiminta käsittää paksuus- ja pituusmittauksen, sekä niistä muodostuvan kuutioinnin. Kuutiomittaus ei täytä mittauslain vaatimuksia, vaan se on tarkoitettu työmäärän seurantaan. Koneviesti palaa aiheeseen. Kuva: Tommi Hakala

Puunpilkontakoneet ovat näyttelyiden takuu- varmoja vetonauloja – pörinä ja pilkkeiden kolina herättää kiinnostusta. Esillä oli nyt esimerkiksi Japa ja Hakki Pilke -mallistojen koneita, myös mobiilialustaisina versioina. Joillakin messuilla nämä työnäytösalueet ovat olleet omalla kulmallaan aluetta, tämä ratkaisu voisi toimia myös Proforestissa. Yhteinen puupino ja valmiin pilkkeen kuljetus pois olisi notkeampaa. Kuva: Tommi Hakala

Koska näyttely pidettiin paljon suoalueitakin sisältävällä Pohjanmaalla, oli Sampo Rosenlew tuonut paikalle pehmeiden maiden puunkorjuuseen varustellun kuormatraktorin. Sampo FR28 oli varustettu toispuoleisesti levitetyillä Clark-teloilla, sekä etu- että takateleissä. Kone oli myös varusteltu yhdistelmäkoneeksi ja siinä kouran tilalla oli kuormausleuoilla varustettu Nisula 425C -harvesteripää. Kuva: Tommi Hakala

Kranman-tuotteita edustava Kone Nygård oli panostanut runsaasti näyttelytarjontaan ja se näkyi myös osaston ympärillä. Mönkijöiden perävaunujen lisäksi esillä olivat Kranman-pienkuormatraktorit ja 620S -harvesteri, varustettuna Jobo-harvesteripäällä. Perusvarustuksena hieman yli neljän tonnin painoisen koneen leveys on vain 167 senttiä, eli se mahtuu tarvittaessa kulkemaan istutusrivien väleissä. Kuva: Tommi Hakala

Kronoksen uusi monikäyttöisesti varusteltava, kotelopalkkirunkoinen 121 Kargo -metsäperävaunumalli on päivittynyt pankkojen osalta. Uudella keskiosan muotoilulla kuorman painopistettä on saatu laskettua alemmas. Samalla karikat on muutettu irtoversioiksi, jotka lukitaan pultilla alaosastaan. Nosturina näyttelyn metsäkäyttöön varustellussa vaunussa oli Gripto 709 ja vaunu oli varusteltu tieajovalovarustuksella. Kuva: Tommi Hakala

Keslan osastolla näkyi yksi suuntaus, joka on muuttanut metsäperävaunujen markkinoita – se on kunnallis- tekniset työt taajama-alueilla. Esillä oli tähän tarkoitukseen keväällä esitelty lavapakettivarustus. Kahdella kippisylinterillä ja 23 m3:n lavalla varustettu Kesla 144ND -perävaunu soveltuu energia- risun ajamiseen, pienempi irtotavara on kipattavissa suuren takalaidan kautta. Kuva: Tommi Hakala

TMK:n Multikoura soveltuu muun muassa purkutöihin, kivien nostoon ja materiaalien lajitteluun. Kahmain on irrotettavissa. Irrotustarvetta on pyritty pienentämään kahmaimen laajalla 180 asteen kääntökulmalla. Kouraan kehitetään lisävarusteita, nyt on jo valmiina adapterihara loppusiivoukseen sekä sorakauhavarustus molempiin puoliskoihin. S-malli 6–13-tonnisille kaivukoneille painaa 400 kg. M-malli 13–25-tonnisiin koneisiin painaa 820 kg. Hinnat varustelun mukaan. Kuva: Eemeli Linna

Wieska esitteli W260R-poikittaisruuvilingon pihojen ja katujen puhdistukseen. Lingossa on alennusvaihde suhteella 1,47. Poikittaisruuvin etuna on lyhyt runko. Runkomateriaalina on S355 ja kaikki kuluvat osat, kuten terät, ruuvin kierreosat ja jalakset ovat 450HB Hardoxia. Myös torvi ja heittopesä ovat samaa materiaalia. Voima poikittaisruuville tuodaan heittosiivikon takaa koneen ylitse kulmavaihteella. Hinta 15 968 euroa (alv 0 %). Kuva: Eemeli Linna

Soukkion uudessa tielanassa täryjyräpyörästöt ovat nyt irrotettavissa, koska jyräämistä ei aina tarvita. Jyräpyörästön työleveys on 2,65 m. Materiaalin irrotus, siirto ja sekoitus tehdään kahdella ensimmäisellä terällä, usein tappiterin. Materiaali tasataan kolmannella ja neljännellä terällä. Lanan kokonaispaino on 5 000–6 000 kg varusteista riippuen. Lana hinta on perusvarusteilla 48 340 euroa (alv 0 %). Nostorunko maksaa 6 700 euroa ja jyräpyörästö 9 450 euroa (alv 0 %). Kuva: Eemeli Linna

Kalajoen lentokentällä pidetty Proforest 2021 -metsänäyttely oli käytännön järjestelyiltään ja sijaintipaikaltaan erinomainen. Vaikka kävijämäärät jäivät alhaisiksi, saivat kävijät nähtävilleen kattauksen metsäkoneiden nykytekniikkaa.

Keskustelut valmistajien edustajien kanssa kertoivat, että metsäkonekauppa on kiivasta ja toimitusajat ovat pidentyneet. Tilanteessa näkyy tämänhetkinen suomalaisen metsäteollisuuden viennin veto – puutavaran kysyntä pitää konekaupankin käynnissä.

Metsäkonepuolella etenkin kuljettajille näkyvät ja tuntuvat muutokset ovat tuomassa entistä parempia työolosuhteita. Erilaiset puomistonhallinnan puoliautomaattiset toiminnot ovat tulossa vakioiksi. Myös työvalaistus ja näkyvyys ohjaamosta ulos ovat kehityksen kohteina.

Yrittäjille näkökulmasta konevalinta alkaa olla jo vaikeaa, sillä Suomen markkinoilla on laaja konevalikoima, myös pienempien koneiden osalta. Lisäksi erittäin pienien metsäkoneiden – jotka usein ovat metsäpalveluyrittäjien työkaluja – valikoima on laajentunut lähes edelläkävijä Ruotsin tasolle.

• Peruskomponenttien odotusajat venyneet
• Osahankinnoissa vaaditaan suurempia kertaostoja
• Elektroniikan osien puute haittaa rajusti tuotantolinjojen toimintaa

Proforest 2021 -näyttelyn pitopaikka ihastutti sekä kävijöitä että myös konevalmistajien sekä maahantuojien edustajia. Lentokenttäalue tarjoaa parkkipaikkatilaa runsaasti, Hiekkasärkät Areena taasen mahdollistaa laajat sisätilat ja ison näyttelyravintolan. Vaikka ensimmäisen Kalajoen näyttelyn kävijämäärä kärsi syksyisestä ajankohdasta, seuraava kevääseen sijoittuva näyttely tulee olemaan kokemisen arvoinen tilaisuus. Kuva: Tommi Hakala

Suomalainen metsäteknologiaosaaminen on erittäin korkeatasoista. Se on tiedossa aika hyvin globaalisti, kun puhutaan paperikoneista, selluteollisuudesta tai kolmesta suurimmasta metsäkonevalmistajasta. Proforestin ja FinnMetkon kaltaisiin näyttelyihin tulisi saada mukaan kaikki metsäkonealan valmistajat ja toimijat nykyistä laajemmin. Näiden näyttelyjen avulla suomalaista metsäosaamista pitäisi pystyä nostamaan entistä paremmin näkyville kansainvälisellä tasolla, jolloin pienetkin toimijat saisivat näkyvyyttä ja uusia vientikohteita.

Katso myös aiempi Proforest-näyttelykooste:

Kalajoen Proforest 2021 -näyttely osoitti Suomen metsäteknologian osaamisen olevan maailman kärkeä – suuria metsäkonevalmistajia lukuun ottamatta metsäsektorin edustajia paikalla hajanaisesti