Sievin Biohake Oy - Urakointia asiakkaan ehdoilla

Kun puitteet ovat tilalla kunnossa, voidaan suurilla koneilla työskennellä tehokkaasti. Tärkeimpiä kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat etäisyydet, tiestö, lohko- ja yksikkökoot sekä varastotilat. 

Sievin Biohake osti tälle kaudelle omaan ajoonsa Schuitemaker Siwa 840 -rehuvaunun. Tilavuutta jalkalavavaunulla on 55 kuutiota. Vaunu on lujaa tekoa, josta esimerkkinä galvanoidut laidat ja 30 tonnin kantavuus. Varusteina mm. hydraulinen aisan ja alustan jousitus, kaksi pakko-ohjautuvaa akselia, nostettava ensimmäinen akseli ja jarrut kaikilla kuudella pyörällä. 

Salomo Vilenin mukaan pyöräkuormaaja on rehuaumalla vertaansa vailla. Kun toimitaan laajalla alueella, on hyvä siirrettävyys erittäin tärkeää. Sievin Biohakkeella on myös kaivureita, joilla levitys olisi sujuvaa, mutta tiivistystehossa pyöräkuormaaja on omaa luokkaansa. Itse tehdyn ja työhön suunnitellun talikon ansiosta myös levitys on ripeää. 

Haketus kuuluu yrityksen valikoimaan, mutta haketusmäärät ovat hiipuneet viimevuosina rajusti. Tilanteesta kertoo jotain se, että Sievin Biohake sai kuvassa näkyvän, kaksi vuotta vanhan energiapuukasan ”hae pois” -hinnalla. (Kuva: Mikko Suihkonen) 

Salomo Vilen irrottamassa ROC-karhottimen keskimattoa keskikarhotusta varten. 

Haketus-urakoinnilla toimintansa aloittanut Sievin Biohake Oy on perustettu vuonna 2005. Pääpaino on siirtynyt vuosien saatossa maatalouden urakointipalveluihin, joista tärkein on nykyään rehunkorjuu ajosilppuriketjulla. Lisäksi tarjonnasta löytyy pellon tasausta, maanrakennusta kahdella kaivurilla, maansiirtoa sekä huomattavasti vähentynyttä haketusta. Yritys vastaa nykyään myös ROC-, Schuitemaker- ja AP Machinebouw -tuotemerkkien maahantuonnista ja myynnistä.

Sieviläiset veljekset Salomo ja Aleksi, sekä vanhemmat Risto ja Anne Vilen perustivat yrityksen maatilan rinnalle tuomaan lisätuloa. Vielä tällä hetkellä vanhempien päävastuulla olevalla luomutilalla on 190 hehtaaria peltoa, robotillinen lypsylehmiä sekä lihakarjan kasvatusta. Lähitulevaisuudessa tilalla on edessä sukupolvenvaihdos, ja Salomo ja Aleksi aikovat jäädä tilaa pitämään.

Sievin Biohake Oy aloitti rehuntekourakoinnin vuonna 2008, kun se osti ensimmäisen ajosilppurin. Toiminta laajentui hyvin, ja nykyään rehua korjataan noin 1 200 hehtaarin alalta vuodessa, korjuualan ollessa edelleen kasvussa. Yrityksen toiminta-alue on suuri, sillä asiakkaita on ollut Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon lisäksi Kainuusta asti.

Salomo Vilenin mukaan yritys on palannut juurilleen, maatalouden pariin. ”Tällä hetkellä toimimme mukavuusalueella. Meiltä löytyy kokemusta ja osaamista säilörehuhommiin”, pohtii Salomo.

Yrityksellä on koko rehunkorjuuketju omasta takaa. Ketjun vetäjänä on vuonna 2013 ostettu Claas Jaguar 850 -ajosilppuri. Aumalla tiivistämisestä ja levittämisestä vastaa 13-tonninen JCB 426e HT. Niitto hoidetaan viime talvena ostetulla perhosniittomurskaimella. ROC RT 870 -noukinkarhotin ja yhdet Schuitemaker Siwa 840 -siirtokärryt ovat yrityksen itse maahantuomat, loput kärryistä Fliegelin puskulavavaunuja. Kärryjen osalta tilanne on hieman muuttunut, sillä Salomo Vilenin mukaan aiemmin ajettiin rehua hakekalustolla, kun nyt tilanne on toisinpäin.

Rehu-urakoinnissa ajosilppuri ja karhotin ovat hehtaariveloitteisia, kun taas kärryt ja levitys ovat tuntiveloitteisia. Hinnoittelussa on pyritty tasa-arvoisuuteen. Kun puitteet ja etäisyydet ovat tilalla kunnossa, pysyy ketjun hinta matalana, mutta jos asiakaslähtöiset ongelmat hidastavat työntekoa, veloitus kasvaa. Urakkapalkka silppurilla ja karhottimella kannustaa pitämään tehokkuutta yllä. Salomo Vilenin mukaan toteutuneissa, olosuhteiden määrittelemissä hinnoissa voi olla tilojen välillä merkittäviä eroja.

Yrityksen konekaupan tarkoituksena ei ole myydä halpakoneita, vaan lähinnä urakointiin tarkoitettuja, muista merkeistä poikkeavia laatukoneita. Maahantuonti sai alkunsa, kun yritys ryhtyi etsimään ajosilppuriketjuun sopivaa karhotinta vuonna 2008. Töitä joudutaan tekemään myös haastavissa olosuhteissa ja vaikeasti käsiteltävillä materiaaleilla. Vilenit päätyivät italialaiseen ROC-noukinkarhottimeen, jolle ei vielä tuolloin ollut maahantuojaa.

Karhottimia on myyty tähän mennessä urakoitsijoille ja suurtiloille 18 kappaletta. Tämä on hyvä saavutus, kun ottaa huomioon viimeistellyn laitteen yksilöllisen rakenteen ja laadukkaiden komponenttien tuoman hinnan.

Hieman samankaltainen tarina on hollantilaisen Schuitemakerin myynnin aloittamisen osalta, sillä maahantuonnin siirryttyä Koneta Agriculture Oy:ltä Sievin Biohakkeelle, ostettiin yritykseen Schuitemakerin jalkalava-alustainen rehuvaunu. Valikoimaan kuuluu lisäksi lietevaunut ja multaimet, sekä hinattavalla noukkimella varustetut noukinvaunut. Uusin tulokas Biohakkeen valikoimaan ovat hollantilaisen AP Machinebouw:n rehuleikkurit, kauhaleikkurit ja kuivituslaitteet.

Konekaupasta vastaavalla Salomo Vilenillä on hyvä syy myydä koneita, joita he itsekin käyttävät: ”Konekaupassa pitäydymme sellaisissa tuotteissa, joiden käyttötarkoituksen tunnemme.” Salomon mukaan koneilla työskentely helpottaa myös koneiden myymistä, sillä koneen oppii tuntemaan kunnolla vasta sillä työskenneltäessä. Myynnissä olevissa koneissa on muista tuotemerkeistä poikkeavia ratkaisuja, joten Biohake voi testata erilaisia koneita ja niiden ominaisuuksia Suomen olosuhteissa. Tämän perusteella on helpompi päättää tuotevalikoima ja kertoa kehitysehdotukset valmistajalle.

Sievin biohakkeen konekauppa tulee todennäköisesti jatkumaan ja laajenemaan muun toiminnan ohella. Tällä hetkellä Salomo Vilenin mukaan heikot suhdanteet kuitenkin hidastavat myyntiä.

Sievin Biohake Oy sai alkunsa, kun vuonna 2005 yritykselle ostettiin ensimmäinen Valmet Combi Bioenergy -haketusjärjestelmän sarjatuotantokone. Kone oli käytössä vuoteen 2008, kunnes oikeuskäsittelyt koituivat koko toimintamallin kohtaloksi.

Nykyään haketukset hoidetaan traktorikäyttöisellä Jenz 561 -hakkurilla. Pääasiassa Pohjois-Pohjanmaalle sijoittuvat haketusurakat ovat vähentyneet aiempien vuosien 30–50 000 kuution haketusmäärästä vain muutamiin tuhansiin. Suurimpia, mutta samalla haastavimpia asiakkaita ovat lämpölaitokset. Salomo Vilenin mukaan haketusmäärät ovat suuria, mutta laitoksen käyttämä polttoaine saattaa muuttua lyhyellä varoitusajalla, jolloin myös haketus loppuu. Maatiloja on myös jonkin verran, ja niissä etuna onkin, että haketusmäärät pysyvät vuodesta toiseen lähes samansuuruisina.

Salomo Vilenin mukaan bioenergia-alan suurin ongelma on politiikassa: ”Käytännössä rankapino ei ehdi kuivua, kun politiikka vaihtaa suuntaa kahdesti.” Viime aikoina kivihiili on vienyt paljon hakkeen markkinoita.

Sievin Biohake pyrkii säilyttämään asiakkaansa Salomo Vilenin mukaan ”laadukkaalla palvelulla ja kilpailukykyisellä toiminnalla.” Lisäksi asiakkaiden arvostama toiminta- ja toimitusvarmuus ovat äärimmäisen tärkeitä. Tärkeys korostuu erityisesti rehunteon kaltaisessa, kausiluontoisessa työssä, jossa viivästyksestä aiheutuva ajallisuuskustannus kasvaa nopeasti. Tämän suhteen kaluston toiminta ja ongelmien ennakointi ovat tärkeitä tekijöitä.

Sievin Biohakkeen kalustovalinnoissa on selvästi pyritty laatukoneisiin. Asiakkaat ovat nykyään vaativia esimerkiksi työjäljen suhteen. ”Kaluston täytyy olla iskukunnossa, ja toimia sesonkiluontoisessa työssä moitteetta”, lisää Salomo. Hänen mukaan kaikki koneet voivat mennä rikki, mutta yritys tekee silti parhaansa, ettei keskeytyksiä tulisi.

Vakituisia työntekijöitä Sievin Biohakkeella on kolme, ja kausityöntekijöitä on lisäksi viisi kappaletta. Tähän mennessä työntekijöitä on alueella ollut riittävästi saatavilla.

Aiemmin kuljettajien työnkuvat eivät hirveästi muuttuneet, ja erityisesti ajosilppurin kuljettaja pyrittiin aina pitämään samana. Vilenit päättivät kuitenkin tehdä asiaan tietoisen muutoksen. Nykyään kuljettajia pyritäänkin jossain määrin järjestelmällisesti vaihtelemaan eri koneiden rattien taakse. Muutoksen takana oli ajatus siitä, että kukaan ei ole korvaamaton. Järjestelyllä on huomattu positiivisia vaikutuksia, sillä kuljettajien mielenkiinto säilyy ja työ tehostuu. Samalla saadaan myös uusia ideoita eri työvaiheisiin: ”Silppurikuski ajaa välillä karhotinta, tietää mitä ei saa tehdä. Kärryttelijät karhottaa, tulee parempia ideoita ajolinjoille jne.”, perustelee Salomo.

Suuri osa huolloista ja korjauksista hoidetaan itse. Esimerkiksi rehukaluston kunnostus kesää varten vaatii paljon työtä. Koneiden ostossa on pyritty samankaltaisella logiikalla toimiviin koneisiin, jolloin koneen huoltoa ja käyttöä ei tarvitse opetella aina uudestaan.

Vaikka maataloudessa onkin vaikeat ajat, ei Salomo Vilenin usko suomalaiseen maatalouteen ole vielä horjunut. Yritys pyrkii jatkamaan panostamista niin urakointiin kuin konekauppaankin. Salomon selviämisohje on: ”Muuttuvassa maailmassa on turha jäädä tuleen makaamaan.”