Kenelle soveltuvat markkinoille tulleet isommat akkusahat?

Makitan, Husqvarnan ja EGOn järeämmät akkusahat eivät kaihda paksujakaan runkoja. Pisimmät hyväksytetyt terälaitteetkin ovat 20” pituisia ja sahoissa riittää voimaa niille. Kuva: Tommi Hakala

• Makita UC030G
• Husqvarna 550i XPG
• EGO CSX 5000

Suomenkin markkinoille on saapunut useita suuritehoisia akkusahoja, jotka haastavat polttomoottorikäyttöisiä sahoja. Koneviestin talven kokeiluissa käytössä olivat Makitan, Husqvarnan ja EGO:n tehokkaimmat akkuketjusahat.

Kenties selvimmin tehokkaimpien akkusahojen potentiaali on arboristien töissä, ja silloin yleensä tarvittava latausinfrastruktuurikin on lähellä. Maastossa lataukseen voidaan nyt jo käyttää V2L-latausportin omaavia sähköautoja tai järeämpiä virtapankkeja.

Kaupunkialueilla akkusahoilla saavutettava alhainen melutaso on ratkaiseva etu – erityisesti tilanteissa, joissa työt aloitetaan vaikkapa varhain aamulla asuinalueilla.

Kokeilussakin naapurusto kuuli vain kaatuvien koivutukkirunkojen rysähdykset. Lisäksi sähkötoimisuuden ansiosta päästöttömyys kasvaa jatkossa laajemminkin vaadituksi ominaisuudeksi erityisesti taajamissa tehtävissä arboristitöissä.

Tehokkaiden akkusahojen toinen mahdollinen käyttöalue löytyy harvesterityön apuvälineinä raskaissa hakkuutehtävissä, joissa esimerkiksi EGO:n kookas, hyvällä väännöllä varustettu malli pärjää tehonsa puolesta järeiden tukkipuiden kaadossa. Myös hirsirakentajille tehokkaat sahat tarjoavat sisätiloissa sahaukseen päästöttömän vaihtoehdon.

Husqvarnan ja Makitan paremmat karsintaominaisuudet nousevat esiin etenkin kaupungin metsurien käsissä, etenkin silloin, kun karsittavana on paksuoksaisia lehtipuurunkoja tai tupsulatvaisia mäntyjä.

Vaikka akkujen energiasisällöt ja sahojen tehot ovat kehittyneet suurin harppauksin, törmätään tehokkaiden akkusahojen kohdalla vanhaan tuttuun haasteeseen: painoon.

Sahat osoittautuivat rakenteeltaan vahvoiksi, mutta niiden teho–painosuhteet jäivät edelleen jälkeen vastaavan kokoluokan bensiinimalleista. Myös aiemmin kokeilussa ollut Stihlin MSA 300 -malli on samassa tilanteessa: vertailun vuoksi vastaavan tehoinen MS 261 painaa täydessä työkunnossa 1,3 kg vähemmän.

Selväksi siis kävi, että painoa olisi karsittava vielä kilo, mieluiten puolitoista, jotta samaan teho–painosuhteeseen päästään – muutoin akkusahat jäävät selvästi polttomoottorisahojen varjoon etenkin ammattilaiskäytössä.

Akkusahoissa eri valmistajilla on ollut turvamääräysten täyttämisessä paljon työtä. Hiljaisesti toimivien akkusahojen ”kaasukahvat” poikkeavat siksi paljon toistaan ja käytettävyydessään. Kuva: Tommi Hakala

Tämä korostuu erityisesti metsäolosuhteissa, missä iso saha ei pääse kunnolla hyödyntämään tehoaan karsintatöissä – erityisesti kuusilla, joiden oksat ovat usein ohuita ja kaipaavat ripeää ”pyyhkäisevää” karsintaa.

Toisaalta kokeilut osoittivat, että järeämpien puiden ja paksujen oksien hakkuussa moderni akkusaha mahdollistaa tehokkaan ja miellyttävän työskentelykokemuksen, jossa toimivuus ja hallittavuus kohtaavat – kunhan käyttäjällä riittää kanttia kantaa ylimääräiset kilot työskentelyn lomassa.