Taimikonhoito reikäperkausmenetelmällä osa 2: Reikäperkausmenetelmä pitkään kantoon – hyvä alkuporras sekametsän kasvatukseen

Husqvarna 535FXb -ketjuraivaussahan kokeilun (KV7/12) yhteydessä sahalla tehtiin kokeiluruutu ruotsissa kehitetyllä, pitkiin kantoihin perustuvalla reikäperkausmenetelmällä. Taimikohtaisesti ajanmenekki oli vain 15 sekuntia – mutta kannattaako jansäästö ensimmäisessä raivauksessa?
Koneviestin vuonna 2012 toteutetussa ketjuraivaussahan kokeilujutussa todettiin reikäperkauksen jäljen näyttävän hurjalta. Miten näkymä muuttuu vuosien saatossa ja millainen metsä paikalle syntyy, siitä Koneviesti ottaa jatkossa selvää.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Kokeilun menetelmään on kehitetty oma sahamallinsa, Husqvarna 535FBx -ketjuraivaussaha. Kevyeen työskentelyyn suunnitellusta sahasta enemmän tietoa Koneviesteissä 7/2011 ja 7/2012.
Kokeilun menetelmään on kehitetty oma sahamallinsa, Husqvarna 535FBx -ketjuraivaussaha. Kevyeen työskentelyyn suunnitellusta sahasta enemmän tietoa Koneviesteissä 7/2011 ja 7/2012. Kuva: Tommi Hakala
Pitkän kannon reikäperkauksessa taimien ympäröivän reilun metrin alueen lehtipuut kaadetaan pitkiin kantoihin. Jos lähellä on suurempia runkoja, niiden taimenpuoleiset oksat karsitaan pois.
Pitkän kannon reikäperkauksessa taimien ympäröivän reilun metrin alueen lehtipuut kaadetaan pitkiin kantoihin. Jos lähellä on suurempia runkoja, niiden taimenpuoleiset oksat karsitaan pois. Kuva: Tommi Hakala
Pitkiin kantoihin muodostuneet vesat kilpailuttavat alaoksia. Hirvet eivät ole syöneet männyistä latvakasvaimia, vaan vesojen viereisten männynoksien latvasilmuja.
Pitkiin kantoihin muodostuneet vesat kilpailuttavat alaoksia. Hirvet eivät ole syöneet männyistä latvakasvaimia, vaan vesojen viereisten männynoksien latvasilmuja. Kuva: Tommi Hakala
Järeimmissä pitkissä kannoissa runkovesat kituvat varsinaisen kannon alkavasta lahoamisesta johtuen.
Järeimmissä pitkissä kannoissa runkovesat kituvat varsinaisen kannon alkavasta lahoamisesta johtuen. Kuva: Tommi Hakala
Perinteisellä perkauksella käsitellyllä alueella uutta lehtipuustoa oli syntynyt paljon. Jokaisen kaadetun lehtipuun kannosta oli lähtenyt useita uusia vesoja (kts. seuraava kuva).
Perinteisellä perkauksella käsitellyllä alueella uutta lehtipuustoa oli syntynyt paljon. Jokaisen kaadetun lehtipuun kannosta oli lähtenyt useita uusia vesoja (kts. seuraava kuva). Kuva: Tommi Hakala
Täydennykseksi jätetyt yksittäiset koivut ovat lähteneet hurjaan kasvuun ja ovat jo reilusti yli kaksi kertaa havupuita suurempia. Niiden jättämisessä on omat hankaluutensa, sillä ensiharvennukseenmennessä ne ovat todennäköisesti oksaisia ja suuren tilan valtaavia.
Täydennykseksi jätetyt yksittäiset koivut ovat lähteneet hurjaan kasvuun ja ovat jo reilusti yli kaksi kertaa havupuita suurempia. Niiden jättämisessä on omat hankaluutensa, sillä ensiharvennukseenmennessä ne ovat todennäköisesti oksaisia ja suuren tilan valtaavia. Kuva: Tommi Hakala
Reikäperkauksella pelastettujen kuusien latvakasvaimet olivat ottaneet lisävalosta kasvuhypyn. Kuvan taimessa pituuskasvua oli tullut lisää kymmenisen senttiä. Koska viereisen koivun taimenpuoleiset oksat ovat karsittu, latvalla on vapaata tilaa kasvaa, eikä koivu ole kasvattanut sille puolelle uusi oksia. Seuraavassa varsinaisessa taimikonhoidossa on mahdollista jättää lisäpuiksi taustan pienempiä siemensyntyisiä koivuja, koska kuuset ovat saaneet etumatkaa riittävästi.
Reikäperkauksella pelastettujen kuusien latvakasvaimet olivat ottaneet lisävalosta kasvuhypyn. Kuvan taimessa pituuskasvua oli tullut lisää kymmenisen senttiä. Koska viereisen koivun taimenpuoleiset oksat ovat karsittu, latvalla on vapaata tilaa kasvaa, eikä koivu ole kasvattanut sille puolelle uusi oksia. Seuraavassa varsinaisessa taimikonhoidossa on mahdollista jättää lisäpuiksi taustan pienempiä siemensyntyisiä koivuja, koska kuuset ovat saaneet etumatkaa riittävästi. Kuva: Tommi Hakala

Monet metsänomistajat tekevät omissa taimikoissa tietämättään reikäperkausta, kun he taittelevat taimien ympäriltä kasvua haittaavia lehtipuuvesoja. Menetelmää on kehitetty ruotsissa, ja Husqvarna kehitti menetelmään uuden sahatyypin, ketjuraivaussahan.

Syynä menetelmän tutkimukseen olivat 2000-luvun alun myrskyjen tuloksena syntyneet valtavat taimikonhoidon rästit ja niiden tarvitsema nopea ensiapu. Menetelmässä vesomista vähennetään katkaisemalla vesakko korkeaan, 50–70 sentin kantoon, jolloin syntyvät vesat muodostuvat vain tähän kantoon. Samalla karsitaan viereisten lehtipuiden oksia, jotta ne eivät kasvaisi taimen päälle.

Koneviestin kokeilussa reikäperkauksen ajanmenekki mitattiin. Keskimäärin yhden taimen ”pelastusoperaatioon” kului puuvalintoineen ja viereisten runkojen sivuoksien karsintoineen 15 sekuntia. Perinteisessä menetelmässä pitäisi samassa ajassa valita jäävä runko, sekä täysperata 2 x 2 metrin alue – kova homma ammattilaisellekin.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Vaarallisen yleinen lähtökohta

Kokeilukuvio oli kokeiluraivauksen aikaan heinittymisen ja hirvien balettiesitysten vuoksi harvaksi ja epätasaiseksi muodostunut 8-vuotias istutuskuusikko. Seassa oli myös luontaista mäntyä ja hiukan havupuita pidempää lehtipuustoa. Havupuiden määrä jää alle järkevän kasvatustiheyden, joten koivu tulee muodostamaan lopullisessa metsässä osansa.

Kokeilussa maastoon merkittiin neliön muotoinen 0,28 hehtaarin reikäperattava kuvio. Muu alue raivattiin normaalilla perkausmenetelmällä ohjetiheyteen jättäen paikalle täydentävää koivua. Osalla aluetta tämä perinteinen menetelmä tehtiin kokeilusahalla pitkiin kantoihin, mutta normaaliin kasvatustiheyteen. Pitkiin kantoihin raivaukset tehtiin huhtikuussa, normaalimenetelmällä raivattiin kesäkuun lopulla, vähiten vesomista aiheuttavaan aikaan.

Miltä näyttää tänään?

Kokeilukuviolla käytiin tekemässä tämän vuoden huhtikuussa tilannetarkistus. Ensimmäinen havainto kuviolle saavuttaessa oli perinteisen kuvion vesakon määrä, reikäperattu kuvio ei näyttänyt muuttuneen lainkaan. Syy selvisi lähemmässä tarkistelussa, reikäperkausalan pitkissä kannoissa oli vain kahdesta neljään lyhyttä sivuoksavesaa. Jätetyt välialueiden ja havupuiden ympäriltä sahalla pystykarsitut rungot olivat nostaneet latvuksensa reilusti yli havupuiden.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Perinteisellä kuviolla kannoista (korkeus 5–10 senttiä) kasvoi sen sijaan keskimäärin kahdeksan uutta vesaa. Kun koko alan kannot olivat tuottaneet moninkertaisen määrän vesoja, näytti alue todella tiheältä – lehden puhkeaminen tekee taimikosta täysin umpinaisen.

Perinteisellä alueelle taimikkoa täydentämään jätetyt koivut olivat ampaisseet hirmuiseen kasvuun. Ne olivat yli kaksi kertaa havupuita pidempiä. Tutkailtaessa pitkään kantoon raivattuja aloja, havaittiin järeämpien kantojen alkaneen jo muodostaa lahosieniä ja niihin muodostuneiden vesojen kärsivän heikosta kasvusta.

Havupuiden kasvaimissa eroja

Tärkeintä asiaa, eli havupuiden tilaa tutkailtaessa, havaittiin mielenkiintoinen piirre. Perinteisellä alueella havupuiden latvakasvaimet olivat viimeisen kolmen vuoden ajalta samaa pituutta. Reikäperkausalalla sen sijaan kasvaimien pituuskasvu oli hieman suurentunut.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tämä kertonee viereisten lehtipuiden kilpailutusvaikutuksesta, eli saatuaan latvansa avoimeen tilaan, puu on ottanut kasvuloikan. Samalla alaoksat eivät ole saaneet lisävaloa, jolloin kaikki kasvu on hyödynnetty pituuskasvuun. Perinteisellä alueella nopeasti sivuilta valoa saaneet taimet ovat hyödyntäneet saamaansa valoa alaoksienkin kasvuun – lisäksi taimien ympärille muodostunut tiheä parimetrinen lehtipuuvesakko kuluttaa maasta ravinteita ja kosteutta.

Miltä näyttänee 2017?

Tulevia toimenpiteitä mietittäessä pohdittiin seuraavan käsittelyn hetkeä. Todennäköistä on, että alueella tullaan tekemään kolmen vuoden päästä seuraava taimikonhoito. Perinteisellä kuviolla se sisältää nyt muodostuneen lehtipuuston poiston ja järeytyneiden kasvatuskoivujen tilanteen tarkistamisen. Osa niistä on todennäköisesti kasvanut jo liian suuriksi ja joudutaan korvaamaan syntyneillä nuoremmilla vesoilla.

Reikäperkausalalla harvennetaan myös välialueet lehtipuun osalta sopivaan kasvatustiheyteen. Se onkin yksi mielenkiintoisista asioista, sillä tällöin voidaan jättää havupuita matalampia koivuja, koska välialueiden kilpailu on pitänyt koivujen kasvun maltillisena. Näin ne eivät enää pääse karkaamaan havupuustolta. Tällöin jätettävät koivut ovat myös siemensyntyisiä ja siten paremman lähtökohdan omaavia.

Voidaankin todeta, että näillä näkymin reikäperatulle alueella voidaan muodostaa kohtuullisen tasakokoinen sekametsä. Koneviesti palaa aiheeseen seuraavan hoitokerran jälkeen.

Kommentti: Taimikonhoitoa tilanteen mukaan

Ketjuraivaussahalla tekemämme pienen koealan kokeilu ei ole tieteellinen tutkimus, vaan esimerkki erilaisten menetelmien kokeilusta. Alkusysäyksen kokeilulle antoi Husqvarnan sahan kokeilumahdollisuus eri olosuhteissa, sekä korviin kantautuneet ”vanhojen isäntien” iltakävelyillä vesureilla tekemät pitkien kantojen taimikonhoidot.Suomen korpimailla on siis tehty jo kauan sitä, mitä ruotsalaiset aloittelivat myrskyaukkojen aiheuttamien valtavien taimikonhoitomäärien pakottamina. Suomessa lähtökohtana on ollut havupuiden laadun parantaminen. Ruotsissa sitä pidetään menetelmän lisäarvona.Mikään taimikonhoitomenetelmä ei kuitenkaan poista tarvetta tehdä satunnaisia iltakävelyjä taimikoissa, vesurin kanssa tai ilman. Metsänomistajan kannattaa pysyä mukana omaisuutensa kehityksessä, kuten arvopaperimarkkinoiden sijoittajatkin tekevät – metsässä sen voi tehdä ulkona raittiissa ilmassa, ilman verkkoyhteyttä.