Täsmäviljelystä ja automaattiohjauksesta ei luovuta – täsmätekniikka säästää euroja samalla, kun työ tulee mielekkäämmäksi

Isobus-yhteensopivuus traktorin ja työkoneen välillä antaa mahdollisuuksia hyödyntää automaattisia toimintoja, täsmäviljelykarttojen antamaa tietoa määränsäätöön. Automatiikalla on mahdollista saada tuhansien eurojen säästöt.
Juha Saarilahti ja Petri Asikainen ovat maatilan tärkeimmän työkalun eli tietokoneen äärellä. Traktorilla ei lähdetä liikkeelle ennen kuin sille on määritelty joku tehtävä.
Juha Saarilahti ja Petri Asikainen ovat maatilan tärkeimmän työkalun eli tietokoneen äärellä. Traktorilla ei lähdetä liikkeelle ennen kuin sille on määritelty joku tehtävä.  Kuva: Seppo Pentti
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Sähköiset kartat, automaattiohjaus ja täsmäviljely ovat tuoneet

  • selvästi paremman kannattavuuden
  • lisää aikaa tehdä jotain muuta kuin töitä
  • innostumista uusista asioista ja jaksamista

Kun käytössä on paikkatieto ja siihen liittyvät järjestelmät, voidaan hyödyntää automaattiohjausta, jolloin kuljettajan tarkkaavaisuus on täysimääräisesti käytössä työtehtävän seuraamiseen – suoralla rivillä pysymiseen ei tarvita samaa määrää tarkkaavaisuutta kuin ilman automatiikkaa ajettaessa.

Kuljettaja on siis kuin työssä valvomossa. Työ on rennompaa kuin perinteinen traktorityö. Ympäristöä ja koneita pitää toki koko ajan tarkkailla, sillä jokin voi mennä vikaan ja tilanne pitää silloin ottaa omaan hallintaan. Muilta osin kuljettaja voi keskittyä itse työn tekemisen onnistumiseen, tarvittaessa hienosäätöön ja huomioiden kirjaamiseen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kalustoa vähitellen

Kun täsmäviljelyn hyödyistä halutaan päästä nauttimaan, niin normaalisti pääomaa ei ole kerralla uusia kaikkea. Juha Saarilahden ja Petri Asikaisen maatalousyhtymällä siirtymäkautta on kestänyt 10 vuotta, eivätkä kaikki laitteet, kuten kasvinsuojeluruisku, ole edelleenkään Isobus-yhteensopivia.

Jotta täsmäviljelyssä päästiin alkuun, niin kylvölannoitin oli ensimmäinen työlaite, joka piti olla soveltuva määränsäätöön, seuraava oli lannoitteenlevitin.

”Joku voi olla sitä mieltä, että puimurin tai muun korjuukoneen keräämät satokartat ovat lähtökohta. Jos nyt oltaisiin hetkessä, kun hankittiin puimuri, niin painottaisin panostuksia tarkkoihin ajolinjoihin ja tehdasvarusteiseen automaattiohjaukseen. Aikoinaan ensimmäisenä hankittiin puimuriin satokarttajärjestelmä, joka sekin toki on toimiva”, Petri pohtii. Puimurin satokartta on kuitenkin asennettavissa helpommin jälkikäteen, toisin kuin tarkka automaattiohjaus.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kun seuraavia kylvöjä suunnitellaan, niin korjuukoneen keräämät satokartat ovat toki käteviä, mutta ne kertovat vain korjuukoneen läpi menneen sadon. Jos pellolla on esimerkiksi ollut lakoa, niin sitä tietoa ei järjestelmässä ole – kasvukaudella päätökset jaetun lannoituksen määrästä tehdään siksi useimmiten ajankohtaisten satelliittikarttojen ja niistä pääteltyjen satopotentiaalien mukaisesti. Myös kesällä otettavia kasvustonäytteitä on käytetty lisäpanostusten pohjana. Yksi lisävaihtoehto olisi skannata peltoa kasvustosensorilla samassa yhteydessä kun lannoitetta levitetään, mutta sitä yhtymä ei ole vielä kokeillut.

Tietokoneen näkymä Mänttä-Vilppulan ja Ruoveden rajaseudulta. Aivan kaikki etäpellot eivät näy kuvassa, mutta periaate metsien ja järvien väliin hajasijoitetuista peltolohkoista ei jää epäselväksi. Kuvassa näkyvät kaksi traktoria ja Juhan aamulla ajama aurauslenkki. Sähköinen järjestelmä antaa mahdollisuuden seurata valmistuneita töitä.
Tietokoneen näkymä Mänttä-Vilppulan ja Ruoveden rajaseudulta. Aivan kaikki etäpellot eivät näy kuvassa, mutta periaate metsien ja järvien väliin hajasijoitetuista peltolohkoista ei jää epäselväksi. Kuvassa näkyvät kaksi traktoria ja Juhan aamulla ajama aurauslenkki. Sähköinen järjestelmä antaa mahdollisuuden seurata valmistuneita töitä.  Kuva: Seppo Pentti

RTK-tarkkuus oli käänne

”Traktorin ohjausjärjestelmään kytkeytyvä automaattiohjaus ja siihen kytkeytyvä satelliittipaikannus RTK-korjauksella muutti aikoinaan meillä koko järjestelmän toiminnan. Silloin pääsimme koordinaatistoon, joka ei vaihda paikkaa”, Juha painottaa. Automaattiohjaus ohjaa traktoria ja työkonetta juuri oikeaa linjaa kaikissa työvaiheissa. Pellon reunoilla, metsän varjossa saattaa olla katvealueita, joissa kuljettajan pitää hieman auttaa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Olimme aktiivisesti käynnistämässä kuituhanketta omalle kylälle ja laajemmaltikin, jolloin samalla sähköjohdotkin saatiin maan alle”, Juha esittelee. Samaan aikaan muutama vuosi sitten omilla pelloilla painopiste oli lohkon muotojen optimointi. Kaapeloinnin yhteydessä tolppia saatiin pois pelloilta reilu 80.

Kun peltojen lohkokokoa on systemaattisesti kasvatettu ja reunoja oiottu, ajolinjoja on vuosien varrella saatu suoremmiksi. Kun peltolohkojen sisältä saatiin siivottua saarekkeita, peltotyöt automatiikan kanssa toimivat huomattavasti paremmin.

Työt pellolla tehdään aina yhteisesti sovitussa järjestyksessä. Vaikka kuljettaja vaihtuu kesken päivän kylvötyössä, se ei vaikuta lopputulokseen.

Kylvötyössä ensin kylvetään lohkon keskustan pitkät suorat vedot. Automatiikka lopettaa ja aloittaa kylvön sisempään ruiskutusjälkeen, jolloin jää 32 metriä leveä päiste. Koko pellon keskusta kylvetään järjestyksessä. Päistekylvö aloitetaan sisältä ja kylvö loppuu ulkokehälle.

Päisteet ovat kylvössä leveät, 32-metriset. Kylvötyössä ovat käytössä automaattiohjaus ja automaattinen päistekäännös.
Päisteet ovat kylvössä leveät, 32-metriset. Kylvötyössä ovat käytössä automaattiohjaus ja automaattinen päistekäännös. Kuva: Maatalousyhtymä Asikainen Petri ja Saarilahti Juha

”Voisimme kylvää ensin esimerkiksi ruiskutusurat, mutta käytännössä leveällä päisteellä kylvetään pelto järjestyksessä ilman turhaa tallaamista. Automatiikka hoitaa myös oikean ajonopeuden kylvöön ja käännöksiin, jolloin automaattisen käännöksen jälkeen kylvökone on juuri oikealla paikalla valmiina seuraavaan kylvöön”, Juha toteaa ja jatkaa, ”Kylvötyössä ehtii seurata työn onnistumista täysipainoisesti. Työpäivän jälkeen ei ole niin väsynyt kuin aikoinaan, kun koko ajan piti ohjata myös herkeämättä traktorin ja kylvökoneen liikeitä”.

”Automaattiohjaus on se ominaisuus, josta ei ainakaan luovuta”, Petri toteaa. Sen tuomat edut aikaisempaan verrattuna ovat huomattavat etenkin kylvössä ja puinnissa. Puimurin siirrettävässä automaattiohjauksessa käytössä ei ole signaalin RTK-korjausta. Puinnissa tarkkaavaisuutta tarvitaan hankalissa olosuhteissa jatkuvasti lakopaikoissa pöydän seuraamiseen ja koneiston optimointiin. Aina puimuri kuitenkin etenee suoraviivaisesti.

Kuva kertoo traktorin keräämän korkeuskäyrätiedon maastosta. Käyrät kertovat, että keskellä on notko. Siellä maa on multavaa. Keltaisen kautta vihreäksi muuttuvat käyrät kertovat korkeammasta maastosta. Siellä maa on vähemmän multavaa, maalaji vaihtuu moreeniin ja hiesusaveen. Tämä kuva vastaa pitkälti myös satokartan tuloksia, sillä korkeammalla satotasot hieman laskevat.
Kuva kertoo traktorin keräämän korkeuskäyrätiedon maastosta. Käyrät kertovat, että keskellä on notko. Siellä maa on multavaa. Keltaisen kautta vihreäksi muuttuvat käyrät kertovat korkeammasta maastosta. Siellä maa on vähemmän multavaa, maalaji vaihtuu moreeniin ja hiesusaveen. Tämä kuva vastaa pitkälti myös satokartan tuloksia, sillä korkeammalla satotasot hieman laskevat.  Kuva: Seppo Pentti
Kuvassa korkeuskäyriä on käpistelty ja yhdistelty, jolloin on saatu muutettua niitä yksinkertaisemmaksi ja lähemmäksi kylvösuunnitelmassa haluttuja rajoja.
Kuvassa korkeuskäyriä on käpistelty ja yhdistelty, jolloin on saatu muutettua niitä yksinkertaisemmaksi ja lähemmäksi kylvösuunnitelmassa haluttuja rajoja.  Kuva: Seppo Pentti
Kuvassa voisi olla suunnitelma, joka lähetetään traktorille. Tämän kuvan perusteella voisi levittää ravinteita. Kuvaan on käsin piirretty rajat, joissa määränsäätöautomatiikka toimii ja vaihtaa ravinnemäärää. Näin karttatieto muuttuu käytännön toimintaa ohjaavaksi. Täsmäviljelyn ei tarvitse olla näpertelyä, koska luonnonolosuhteissa ja kasvussa muutokset eivät ole jyrkkärajaisia.
Kuvassa voisi olla suunnitelma, joka lähetetään traktorille. Tämän kuvan perusteella voisi levittää ravinteita. Kuvaan on käsin piirretty rajat, joissa määränsäätöautomatiikka toimii ja vaihtaa ravinnemäärää. Näin karttatieto muuttuu käytännön toimintaa ohjaavaksi. Täsmäviljelyn ei tarvitse olla näpertelyä, koska luonnonolosuhteissa ja kasvussa muutokset eivät ole jyrkkärajaisia. Kuva: Seppo Pentti

Automaattiohjauksen ja täsmäviljelyn kannattavuus

”Kun aikoinaan itsekin kaipasimme perusteluja, miksi uutta tekniikkaa hankitaan helpottamaan omaa työtämme, niin käytimme runsaasti aikaa laskelmien tekemiseen”, Juha muistelee. ”Kaikki meidän tekemämme työ ja viljely on arvotettu euroina: olemme tehneet tolkuttoman paljon katelaskelmia. Tuloksia myös verrataan aikaisempiin vuosiin, jolloin tulee näkemys, olemmeko onnistuneet päätöksissä”, Petri vahvistaa.

Investoinnit automaattiohjaukseen ja täsmäviljelyyn on tehty normaalien investointien yhteydessä. Toki panostuksia on tehty, jotta on päästy tiettyjen kynnyksien yli.

Kun säästöjä haetaan, niin ne ovat käytännössä suuremmat kuin miltä ensialkuun vaikuttaa. Työkoneen työleveyden täysimääräinen hyödyntäminen ja kuluttamaton polttoaine näkyvät nopeasti. Samalla kun jälkiä pellolle tehdään vähemmän, niin hyödyt kasvavat. Kun kylvössä tai ravinteiden levityksessä panoksia ei laiteta päällekkäin ajossa tuplasti, niin hyöty kasvaa nopeasti.

Kun sitten tarkastellaan täsmäviljelyn hyötyjä, niin jaetun lannoituksen tuoma etu on merkittävä. Kylvön yhteydessä ei laitetaan kaikkia ravinnepanoksia peltoon, vaan kasvukauden aikana täydennetään ravinnetarjontaa, jos olosuhteet ovat otolliset.

Käytössä on ollut Yara Atfarmin ja Hankkijan kasvukarttoja ja niiden pohjalta on annettu lisää ravinteita. Karttojen perusteella ravinnemääriä on lisätty yleensä kaksi kertaa kasvukauden aikana.

”Suhdelukuna voisi sanoa, että aiemmin meillä kylvön yhteydessä levitettiin apulantaa 10 säkkiä – nyt levitään 6”, Juha esittää. Tämä nopeuttaa kevätkylvojä ja vähentää kylvöajan materiaalisiirtoja vastaavasti. Täydennyslannoitusta annetaan tuosta kasvukauden aikana 2–4 säkkiä. Jos kaksi säkkiä jää varastoon, se on kasvukauden kustannuksia alentavaa ja näkyy laskelmissa.

”Lannoitteiden täydentäminen on oma työnsä. Aiemmin käytössä oli urakoitsija ja hänen levittimensä. Pari vuotta sitten hankimme oman apulannanlevittimen, jolla päästään tarkkaan levitykseen Isobus-yhteensopivuuden kanssa”, Petri kertoo. Haluttuun vasteeseen on tähän mennessä päästy. Levitetyillä ravinnemäärillä on päästy parempaan satotasoon ja kannattavuuteen kuin aiemmin.

”Aikoinaan laskimme automaattiohjauksen osalta realistiset säästöt turhista tuplakustannuksista, ja kun kertoimena ovat hehtaarit, niin päästiin meidän tilalla noin 9000 euron säästöön. Jo tuo kuulostaa paljolta, mutta kun lisäksi lasketaan jaetun lannoituksen edut, paluuta vanhaan ei enää ole. Lisäksi täsmäviljelyyn siirtymisen jälkeen olemme onnistuneet saamaan suurempia satoja oikein kohdistetuilla tuotantopanoksilla, joten kannattavuus on parantanut merkittävästi. Eurojen lisäksi todella iso merkitys on myös sillä, että aikaa työntekoon kuluu vähemmän ja työ on entistä mielenkiintoisempaa”, Juha kertoo.

Työ suunnitellaan tietokoneen ääressä

Täsmäviljelyyn siirtyminen vaatii muutaman kynnyksen ylittämistä. Suunnitelmista paperilla ja lippulapuista pitäisi luopua ja siirtyä käyttämään sähköisiä järjestelmiä. Kun sähköiset järjestelmät ovat käytössä, ei ole enää hukkuvia lappuja ja kadonneita muistiinpanoja.

”Meillä ei ainakaan ole kadonnut mitään, vaikka joskus tietojen siirrossa on viivettä”, Petri kertoo kokemuksista.

Käytössä on John Deeren järjestelmä, Operations Center. Kaikki lohkot on syötetty järjestelmään kaksiosaisilla nimillä kuten ”Hännisen Ranta”. Ensimmäinen sana kertoo pääalueen ja toinen nimi kuvaa paikkaa. Kun peltojen nimet ovat kaksiosaisia, se helpottaa nimien järjestämistä muissa järjestelmissä.

”Operations Centerin käyttö on hioutunut vuosien varrella. Toki järjestelmäkin on kehittynyt ja sen logiikkaan on totuttu, jolloin töiden suunnittelu ei vie sen enempää aikaa kuin paperillakaan. Iso ero aikaisempaan on se, että kaikki asiat ovat aina tallessa ja helposti löydettävissä”, Petri vakuuttaa.

Jokainen traktorityö on etukäteen suunniteltu kotitietokoneella. Järjestelmästä valitaan peltolohkolle kohdistettu, haluttu työ etukäteen syötetyistä työnimikkeistä, tehtävistä. Kun työ on valittu, se jää järjestelmän muistiin.

Vyöhykekartta

Työn etenemisessä pohjana käytetään erilaisia vyöhykekarttoja, joissa on painotettu tiettyä ominaisuutta. Yleensä maalaji ja sen viljavuus on kylvötyössä merkittävin seikka, jonka perusteella siemen- ja lannoitemäärää säädetään. Aina kun traktorilla ollaan pellolla, niin liikuttaessa kerääntyy dataa.

Vuosi sitten Wihurin Tuomas Kajantola vinkkasi, että olemmeko käyttäneet traktorin keräämää korkeustietoa missään. Se oli uusi asia ja asiaan tutustuttuamme huomasimme, että korkeustieto sopivasti ryhmiteltynä vastaa jotakuinkin maalajikartan tietoja. Jos mitään muuta lähtökohtaa ei täsmäviljelylle ole, niin on ainakin korkeustieto.

”Yhtään kertaa ei pellolle enää lähdetä kylvämään ennen kuin karttojen vyöhykkeitä määränsäätöön on ensin kotikoneella tavalla tai toisella muokattu”, Juha kertoo. Sama koskee myös lannoitteen levitystä.

Haasteena yhteensopimattomuus

John Deeren Operations Centerin lisäksi yhtymän käytössä on edelleen MinunMaatila-ohjelmisto, joka keskustelee sujuvasti viranomaisaineiston kanssa. Peltolohkojen tiedot ovat siis kahdessa paikassa, mutta sitä yhtymän miehet eivät pidä ongelmana, koska ohjelmistojen luonne on erilainen.

JD:n ohjelmistossa kun tehdään tarkkuusviljelyyn liittyvä pohdinta ja sinne kertyy automaattisesti kaikki dokumentaatio tehdyistä töistä. Toki alalla on jatkossa iso haaste saada eri alkulähteistä oleva tieto tai kartat sellaiseen muotoon, että niiden käsittely kaikilla ohjelmistoilla olisi mahdollista.

”Vaikka monesta tarkkuustiedon lähteestä saatu pelto- tai kasvustodata ei vielä tietoteknisesti keskustele keskenään, on siinä toisaalta etunsakin. Nyt joudutaan oikeasti miettimään, millä tiedolla on merkitystä ja miten ne tarkkuusviljelyssä tulisi ottaa huomioon”, Juha pohtii.

“Kyse päätöksenteossa on siis olennaisen tiedon poiminnasta omaan käyttöön isosta tietomassasta. Olennaisen poimiminen ei ole helppoa tai yksiselitteistä. Meilläkin on tietoa monelta vuodelta ja monesta lähteestä. Itse toimenpiteiden suunnittelu ei ole muuttunut vuosien varrella, mutta se on tarkentunut ja siitä on tullut perustellumpaa. Jokaiselle päätökselle on jokin perustelu”, Petri vakuuttaa.

“Oikeiden viljelytoimenpiteiden valinnassa olemme toki hyödyntäneet sitä kokemusta, mitä muilla viljelijöillä tai alan toimijoilla on. Transfarmin Jyrki Leppälälle ja Samuel Jussilalle, maaperäasiantuntija Jussi Knaapille, siemenviljelykumppani Teemu Junttilalle tai neuvontaguru Aulis Ansalehdolle ollaan soiteltu lukuisia kertoja”, Juha ja Petri tunnustavat yhteen ääneen.

Lähetys traktoriin

Kun suunnitelma kotitietokoneella on valmis, se lähetetään palvelimen kautta traktoriin. Traktorin näytölle voi tulla listauksena kaikki päivän työt kerralla. Järjestelmä tunnistaa, kun saavutaan pellolle, jossa on tekemätön työ. Se valitaan tehtäväksi, ennen kuin työ voidaan konkreettisesti aloittaa.

Traktorin ja työkoneen kanssa aloitetaan suunnitellun työn tekeminen. Juhalla ja Petrillä on kylvötraktorissa kaksi näyttöä. Traktorin näytöllä seurataan työn etenemistä pellolla. Kylvökoneena on nelimetrinen Rapid, jossa on oma näyttö. Pienemmässä traktorissa kylvösyvyyden tunnistaa takapuolella. Isomman traktorin voima riittää kylvösyvyydestä riippumatta. Niinpä oikean kylvösyvyyden varmistaminen vaatii edelleen perinteistä siementen kaivelua pellosta, vaikka Rapidissa onkin automattinen kylvösyvyyden säätö.

”Kun kylvölannoittimella on oma näyttö, niin asetusten muuttaminen käy kätevämmin”, Juha kertoo. Jos pellolla on jokin syy, miksi alkuperäiseen suunnitelmaan tehdään muutos, siitä keskustellaan ja päätetään yhdessä. Päätettävä asia voi olla vaikka uusi ajolinja.

Kun näyttöjä on ohjaamossa kaksi, toisen kautta voidaan seurata ajolinjojen toteutumista. Toisen ohjaimen kautta voidaan ohjata kylvölannoitinta.
Kun näyttöjä on ohjaamossa kaksi, toisen kautta voidaan seurata ajolinjojen toteutumista. Toisen ohjaimen kautta voidaan ohjata kylvölannoitinta. Kuva: Maatalousyhtymä Asikainen Petri ja Saarilahti Juha

Kun kylvötyö on valmis, pellolle on ajettu ruiskutusurat. Jokaiselle pellolle on myös tehty lannoituksen vaikutuksen seuraamiseen 0- ja +50 % -ruudut. Jos kylvösiemenmäärää pellolla on kasvatettu esimerkiksi maalajin kuivuuden perusteella, niin se näkyy traktorilta palvelimen kautta kotikoneelle lähetettävässä tiedostossa toteutumana.

”Riippuen vuodesta, täyteen orastiheyteen haluttaessa pitää kotikonttorin suunnitelmaa joskus hieman korjata pellolla”, Juha kertoo. Jos lohkolla on jotain huomioitavaa, niin siitä tehdään sähköinen kirjaus, muistilappu. Se on ainoa tapa ylläpitää tietopankkia.

Kasvussa viljaa ja erikoiskasveja – muuttuuko painopiste?

Juha esittelee Exeliin tehtyä taulukkoa, jossa on vuodesta 2010 eri lohkoilla viljellyt kasvit. Aikoinaan viljelyssä oli enemmän viljaa. Nyt viime vuosina painopiste on ollut erilaiset erikoiskasvit kuten kumina, härkäpapu ja öljyhamppu. Ne ovat viime vuosina tuottaneet paremmin kuin vilja. Tilanne muuttui viime vuonna, kun viljan hinta nousi. Erikoiskasveilla on silti jatkossakin tärkeä rooli viljelykierrossa ja pellon kasvukunnon parantamisessa.

”Meillä on kuivauskapasiteettia kolmessa kuivaamossa 600 hl eli hehtaareihin suhteutettuna niukalti. Kuivaamoihin ollaan hieman panostamassa”. Pitkälti kasvinvuorotuksen vuoksi viljaa on viljelty vähän. Osalle siitä on siemensopimukset, mutta osa viljasadosta myydään kuivaamatta kotieläintiloille. Kun suorat toimitukset pellolta asiakkaalle ovat toimineet, niin erityistä huolta kuivureiden tehon riittävyydestä ei ole ollut. Toisaalta, jos viljelyn painopiste kallistuu leipäviljan tuottamiseen, niin silloin kuivauskapasiteettia pitäisi olla enemmän.

”Katelaskelmia tehdään etenkin nyt talvella ja pohditaan, mihin suuntaan viljelyä ohjataan”, Petri pohtii.

Uudet viljelykasvit ovat antaneet myös näkökulmaa esikasvin arvolle ja sille, että syväjuuriset kasvit parantavat satopotentiaalia.

Muutokset vuosien kuluessa

”Jos viime vuosien muutokset kiteyttää, niin suunnittelun sähköistyessä kaikki on muuttunut konkreettisemmaksi tekemisessä. Tekemiselle haetaan aina perusteet”, Juha pohtii. Joskus päätös voi olla väärä, mutta silloin päätöksen perusteetkin ovat ehkä olleet vääriä.

Kun sähköiset järjestelmät haluttiin ottaa käyttöön, niin nehän sitten kanssa otettiin. Hyödyntämistä ei haluttu siirtää tuonnemmaksi.

Esimerkiksi kylvösyvyys on haluttu määrittää tarkasti. Uuden kylvökoneen kylvösyvyyttä ei saatu alkuun tarkaksi, vaikka se piti olla koneessa Isobus-ominaisuutena. Keväällä meni päivä selvittelyissä ja lopulta asia selvisi. ”Joku muu olisi ehkä aloittanut jo kylvöt, ja syy olisi jäänyt selvittämättä”, Petri muistelee.

Konttaamista pellolla on lisätty vuosittain, jotta kasvukaudella voidaan tehdä havaintoja päätösten onnistumisesta.

Petri ja Juha haluavat vielä painottaa, että yhteistyöverkostot ovat vuosien kuluessa olleet ensiarvoisen tärkeät. Neuvontaorganisaatiossa, konekauppiaissa ja huollossa on ollut valmiutta vastata haastaviinkin kysymyksiin. Kun viljely on yhä useammin sopimustuotantoa, painottuu myös neuvontaa yhä enemmän sille puolelle.

Pellolta tielle

John Deeren Operations Center on rakennettu peltotöiden suunnitteluun. Kun Juha ja Petri tekevät myös lumitöitä, samaa järjestelmää voidaan hyödyntää myös siellä. Jokainen aurattava yksityistie voidaan nimetä järjestelmään, jonka jälkeen niillä tehty auraustyö päivämäärineen ja työaikoineen tallentuu. Tämä helpottaa merkittävästi urakointilaskutuksen tekemistä.

Maatalousyhtymä pohjana

Petri Asikainen ja Juha Saarilahti toimivat yhtymämuotoisesti. Koneet ovat yhteisomistuksessa, sato menee samaan laariin, ei ole väliä kenen pellolta saadaan hyvä sato, tai kenen pellolla yhteiskone on parhaimpana puintihetkenä.

Petrillä ja Juhalla on molemmilla omat vahvuutensa, mutta paljon selvityksiä tehdään yhdessä. Päätöksistä keskustellaan ja päätökset tehdään yhdessä. Puhelinlinja voi olla koko ajan auki, kun jotain asiaa selvitetään.

”Meillä kummallakaan yksinään ei ehkä pinna kestäisi selvittää erilaisia haasteita tai toimimattomuuksia. Kun niitä selvitetään yhdessä, asioita selvitetään niin kauan, että asiat loksahtavat paikalleen”, Petri aloittaa.

Petri asuu Ruoveden puolella. Juha taas Mänttä-Vilppulassa pohjoisella Pirkanmaalla. Talouskeskusten etäisyys on noin viisi kilometriä. Etäisimmät pellot ovat Jäminkipohjassa, jonne on matkaa reilu 25 kilometriä. Vesistöt muovaavat osaltaan pienilmastoa, pellot ovat monessa paikassa vesistöjen äärellä.

Maanhankintaan ei ole pariin vuoteen panostettu käytännössä lainkaan. Yhtymällä on omaa maata ja vuokrattua peltoa yhteensä hieman alle 400 hehtaaria. Peruslohkoja on noin 100 ja kasvulohkoja on 162.

Työt hoidetaan kahdella traktorilla John Deere 6155R:llä ja 6250R:llä. Traktorit ovat tietoteknisesti identtisiä. Ne ovat Isobus-yhteensopivia. Molemmissa traktoreissa on yhteys satelliittiin, RTK-tarkkuus ja mahdollisuus ottaa tehtäviä vastaan langattomasti John Deeren Operations Centeristä. Operations Center on ohjelma, jolla hallitaan paikkakohtaisia työtehtäviä.

Traktoreita käytetään maatalousyhtymän töissä ja niillä myös urakoidaan noin 100 hehtaarilla vuodessa erilaisia maataloustöitä. Talvella pidetään auki käytännössä omat tiet, omat metsätiet ja muutamia muita teitä ja pihoja. Jos joka paikka aurataan, niin aikaa kuluu noin 3–4 tuntia. Kaikkia metsäteitä ei toki aurata joka kerta.