Peltoviljelyn yleisimpien töiden urakointihinnat nousivat vuosien 2022 ja 2024 välillä varsin maltillisesti – noin 1–3 prosenttia. Sen sijaan muille sektoreille tehtävän urakoinnin taksoissa oli keskimäärin hieman suurempia korotuksia. Esimerkiksi lumenaurauksen tuntitaksa nousi kuusi prosenttia kahden vuoden takaisesta. Konetyön kustannusten kasvu on tosin loiventunut kiivaimman nousukauden jälkeen.
Urakointihintojen tarkistuksessa palattiin siis vuoden 2022 jälkeen varsin maltilliselle linjalle. Keväällä tehtyyn kyselyyn vastasi noin 540 koneurakointia tekevää maataloustaustaista yrittäjää.
Eniten urakoituja peltotöitä ovat leikkuupuinti, kasvinsuojeluruiskutus ja kylvötyöt. Leikkuupuinnista veloitettiin vuonna 2024 keskimäärin 117,3 e/ha (+1,3 %). Kasvinsuojeluruiskutuksen keskitaksa oli 22,5 e/ha (+2,4 %). Suorakylvön keskitaksa oli 77,4 e/ha, mikä oli kaksi euroa vähemmän kuin vuonna 2022 (-2,5 %). Edelliskertaa useampi ilmoitti suorakylvön hintatietoja, joten hintojen lasku ei välttämättä johdu taksojen muutoksista, vaan vastaajajoukko on vaihtunut. Muun kylvölannoituksen keskitaksa pysyi edellisen kyselyn tasolla, ollen 68,6 e/ha (-0,3 %).
Lannanlevityksen tuntitaksat nousivat selvästi. Lietteen sijoituslevityksen tuntitaksa oli keskimäärin 120 euroa, kun kaksi vuotta sitten taksa oli reilut 100 euroa. Viljankuivauksen taksat olivat nousseet 120–269 hehtolitran kuivureissa noin 10–13 prosenttia. Suuremmissa kuivureissa hinnat olivat suunnilleen kahden vuoden takaisella tasolla. Silloin kuivauksen taksat nousivat voimakkaasti korkean polttoaineen hinnan vuoksi.
Maatilayrittäjät tekevät myös paljon koneurakointia muille sektoreille. Yleisimpiä ovat lumityöt, joita on tehnyt yli 40 prosenttia vastaajista. Lumitöiden veloitus oli vuonna 2024 keskimäärin 75,4 e/h (+6,2 %). Kaivinkonetöitä teki yli 100 vastaajista, yleisimmin 10–19 tonnin painoluokan kaivinkoneilla, joiden tuntitaksa oli 73 euroa – nousua kahden vuoden takaiseen noin seitsemän prosenttia.
Edellisessä hintakyselyssä taksat olivat nousseet 10–16 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2022, mikä johtui kustannusten nopeasta noususta. Tämän jälkeen kustannuspaineet ovat hieman hellittäneet polttoöljyn hinnan laskiessa. Vuonna 2024 polttoöljyn hinta oli keskimäärin 110 senttiä/litra (alv 0), kun se vuonna 2022 oli 135 senttiä/litra (Tilastokeskus: polttoaineiden kuluttajahinnat). Erotus merkitsee 20 litran tuntikulutuksella noin viiden euron säästöä konetyön tuntikustannuksiin.
Maatalouskoneiden hinnat jatkoivat kuitenkin nousuaan vuosina 2023–2024 (Tilastokeskus: maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi). Erityisesti traktoreiden ja sadonkorjuukoneiden – kuten leikkuupuimurien ja nurmikoneiden – hinnat ovat nousseet selvästi muita koneita enemmän (kuva 1). Kuluvan vuoden aikana tämä kehitys on osittain taittunut, mutta traktoreiden hinnat nousivat edelleen noin prosentin verran. Huolto- ja korjauskustannukset ovat olleet tasaisessa kasvussa. Vaikka investointeja tehdään harvoin, konekustannusten yleinen nousu tulisi pystyä siirtämään hintoihin, jotta konekantaa voidaan päivittää ja ylläpitää.
Suurin osa vastaajista arvioi oman urakointitoimintansa jatkuvan nykyisellä tasolla. Vajaa viidennes (17 %) vastasi urakointitoiminnan todennäköisesti lisääntyvän. Niistä, joille urakointi on pääelinkeino, jopa noin 30 prosenttia arvioi toiminnan kasvavan. Useimmiten lisäystä odotetaan tienhoito- ja maarakennusurakoinnissa. Urakointia vähentävien määrä oli noin 10 prosenttia; näissä vastauksissa korostui erityisesti maataloustöiden ja erityisesti rehunkorjuun urakoinnin kysynnän väheneminen. Monet ilmoittivat vähentävänsä maatalousurakointia, mutta lisäävänsä muuta urakointia. Toiminnan kokonaan lopettaneilla (noin 6 %) syynä oli tavallisimmin eläköityminen.
Vastaajia pyydettiin arvioimaan mahdollisia haasteita toiminnan jatkamiselle tai kasvattamiselle. Suurimmiksi haasteiksi nousivat kalustoinvestoinnit ja toiminnan kannattavuus. Koneinvestointien rahoitusta piti suurena haasteena 29 prosenttia vastaajista, mikä oli enemmän kuin kannattavuutta merkittävänä haasteena pitäneiden osuus (16,6 %). Viime vuosina ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta on puhuttu laajasti, ja noin viidesosa vastaajista piti sitä merkittävänä haasteena. Lisäksi lähes puolet koki sen jossain määrin haastavaksi. Uusien asiakkaiden hankinta nähtiin myös haasteena: noin seitsemän prosenttia pitää sitä merkittävänä haasteena ja 32 prosentille se on ainakin jossain määrin ongelmallista. Taustalla vaikuttaa todennäköisesti karjatilojen määrän väheneminen.
Työtehoseura seuraa maatalousyrittäjien tekemän koneurakoinnin toteutuneita veloitushintoja joka toinen vuosi kyselyllä. Hintatiedustelu kattaa niin peltotöihin kuin muillekin sektoreille tehdyt urakointityöt, kuten tienhoidon, ympäristö-, maarakennus- ja metsäurakoinnin. Samalla kartoitetaan urakointitoiminnan taustatietoja, kuten tilan päätuotantosuunta, urakoinnin liikevaihto, työvoima ja urakointietäisyydet.
Tulokset on koottu Työtehoseuran julkaisuun nro 487, ”Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat”. Julkaisu löytyy Doria-julkaisuarkistosta. Kirjoittaja: Reetta Palva, Työtehoseura.