Kesätyötraktorit kevyeen peltotyöhön – parhaat vinkit mökkitraktorin hankintaan

Kesämökkikaudelle ajoittuu runsaasti askareita, joita pienikin traktori helpottaisi huomattavasti. Kokosimme tietoja muutamista suosituista mökkitraktoreista ja niiden ominaispiirteistä.
1960-luvun traktorillakin riistapellot ja perunamaat muokkaantuvat riittävän tehokkaasti. Talossa olisi tuoreempikin nelivetotraktori, mutta jostain syystä kevään perinteisiin kuuluu riistapellon äestäminen kopittomalla.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Mökkitraktoreiksi sopivan vanhemman kaluston markkinat elävät ja voivat hyvin. Kalustoa liikkuu laidasta laitaan niin netin kauppapalstoilla kuin lehtien myynti-ilmoituksissakin. Hinnat alkavat reilusta tuhannesta eurosta, jolla saa yleensä lähinnä traktoria muistuttavan projektiaihion, jossa on remontin tai ainakin ulkoisen ehostuksen tarvetta.

Jos kukkaronnyörejä venyttää parin tonnin tuntumaan, alkaa markkinoilta löytyä kevyeen työhön kunnossa olevia yksilöitä. 2 000– 4 000 euron hintaluokassa on paljon tarjontaa yleensä 1960-luvun traktoreista ja monesti kaupan päälle saa esimerkiksi takalanan ja ketjut. Jo 40–60 hevosvoiman traktorit jaksavat mainiosti pyörittää pilkekonetta tai generaattoria.

Kultainen 1960-luku

1960-luvun traktoreiden huonona puolena käyttömukavuuden kannalta voidaan pitää vaihteistoa, joka on usein synkronoimaton ja huippunopeuskin jäänee merkistä riippuen 20–30 km/h tuntumaan. Kaksoiskytkimetkin olivat harvinaisia, voimanottoakseli pysähtyy useimmissa traktoreissa kytkintä painaessa. Kaksoskytkimet yleistyivät vasta 1960-luvulla brittikoneissa, esimerkiksi Nuhvin kartanomallissa se oli, mutta torpparin vakiomallissa ei.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Hydrauliikan liitännät rajoittuvat usein yhteen venttiiliin, joka riittää peräkärryn kippaukseen, mutta hydraulihalkojan pariksi kannattanee valita modernimpi yksilö. Takalanalla pihatyöt hoituvat näidenkin traktoreiden voimin. Peräkärryn hankinta onkin jo toinen tarina, sillä niissä hinnat kohoavat helposti tuhansiin.

Ohjaustehostin oli yleensä lisävaruste 1960-luvun traktoreissa, kuten tonnisarjan Fordissa ja 100-sarjan Massikassa. Tehostimia asennettiin jälkiasennuksena vielä 1970-luvulla. Mahdollisuuksien mukaan kannattaakin valita ohjaustehostimella varustettu malli, sillä tehostimella on ratkaiseva vaikutus käyttöominaisuuksiin.

Hinnan kiivetessä yli neljän tonnin alkavat ovet aueta 1970-luvun puolelle. Vähän ajetut pienet nelivetotraktorit katoavat hyvin nopeasti vaihtokoneriveistä, joten sellaista mielivän kannattaa olla kärkkäästi liikkeellä kohtuuhintaisen koneen osuessa kohdalle.

Sarjatuote vai harvinaisempi malli?

Traktoreiden valmistusmäärissä on Suomenkin tarjonnassa huomattavia eroja. Siinä missä kotimaiset valmistajat valmistivat usein pieniä eriä, on esimerkiksi Massey Fergusonin tai Fordin tiettyjä malleja valmistettu maailmalla satoja tuhansia. Näihin todellisiin sarjatuotantotraktoreihin on saatavilla osia runsaasti ja edullisesti.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Esimerkiksi kotimaisen Valmetin heikkoutena voitaneen pitää harvinaisempien osien, kuten voimansiirron hammaspyörien saatavuutta.

Ohjaamolla vai ilman?

Turvaohjaamot tulivat pakolliseksi myös Suomessa 1.7.1969. Siten 1960-luvun traktorit jäivät tämän tärkeän työturvallisuusmääräyksen ulkopuolelle ja tuota päivämäärää aiemmin traktoreissa tavatut ohjaamot ovatkin lähinnä sääsuojia, jotka saattavat jättää kuljettajan traktorin kaatuessa rutistuvan huonekaluputkikasan väliin entistäkin pahempaan nalkkiin kuin hytittömän traktorin kaatuessa.

Kopittoman traktorin turvallisuutta voi parantaa rakentamalla itse turvakaaren. Esimerkiksi netistä on saatavilla Vakolan tutkimusselostus no 38, jossa neuvotaan piirustusten kera turvakaaren valmistaminen MF 165- ja Ford 5000 -traktoreihin.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Vakuuta traktorisi!

Mökkitraktorinkin tapauksessa on tärkeää muistaa traktorin vakuuttaminen. Traktorin liikennevakuutuksen kustannukset eivät nouse ylivoimaiseksi kulueräksi, mutta saattavat säästää hyvinkin pitkän pennin vahingon sattuessa.

Vakuutus edellyttää yleensä traktorin virallista omistamista, joten paperittoman traktorin ostamista kannattaa harkita. Paperittoman traktorin rekisteröiminen on toki mahdollista, mutta edellyttää yleensä hieman selvittely- ja paperitöitä.

Varsinkin iäkkäämmässä kalustossa vapaaehtoinen palovakuutus on harkinnan arvoinen asia, myös päävirtakatkaisimen asennusta suosittelemme lämpimästi niin paloturvallisuussyistä kuin akun tarpeetonta varauksen purkaantumista estämään.

Säilytä sisällä

Traktoritkaan eivät parane taivasalla säilytyksessä, joten konetta on hyvä säilyttää suojassa. Hytittömät traktorit mahtuvat matalaankin talliin. Ulkona säilytyksestä kärsivät erityisesti auringossa haalistuvat renkaat. Vaikka vesi on sanonnan mukaan voitehista vanhin, voimansiirron voiteluun se on väärä aine. Vesisateet saattavat päästä vaihteistonkin sisään tekemään tuhojaan.

Ulkona seisovasta traktorista onkin tärkeää suojata ainakin pakoputken pää, jottei vesi pääse pakosarjaa pitkin moottorin sisälle asti. Kauan seisoneen traktorin käyttöön ottoon liittyy muutamia hyviä perusasioita, joista kerroimme Koneviestin numerossa 14/2016 otsikolla ”Pitkään seisoneen traktorin käyttöönotto”.

Kirjavaa merkkitarjontaa

1960- ja 70-lukujen traktoreista tarjolla on edelleen jo unholaan vaipuneiden traktorivalmistajien malleja. Osa valmistajista on vaihtanut nimeään, osa joutunut lopettamaan traktorivalmistuksen taloudellisessa ahdingossaan.

Englantilaisista traktoreista esimerkiksi Nuffield oli suosittu myös Suomessa. Nuhvin omistajakonserni BMC:n merkittävimpiä vientimaita olivat Suomi ja Espanja. 1960-luvun Nuhvien hinnat alkavat parista tonnista, mutta tarjonta on melko vähäistä. Nuffieldit tuppasivat olemaan aikanaan rankoissa töissä, joten ajan myötä koneita ajettiin paljon loppuun. Nuffieldin osia myy esimerkiksi Auto- ja Konekorjaamo Marjakangas.

Vuonna 1968 englantilaiset merkit yhdistivät voimansa, kun Nuffieldin valmistaja BMC Ltd ja Leyland Motors Ltd yhdistyivät. Traktoreiden väri muuttui siniseksi ja nimi hyvin nopeasti Leylandiksi.

Pohjoismaisesta valmistuksesta Valmetin lisäksi voitaneen mainita Volvo, joka myöhemmin fuusioitui Valmetin kanssa ja katosi maailmankartalta traktorivalmistajana. Volvo-traktoreiden osia on saatavilla ruotsista Olssons i Ellösin nettikaupasta osoitteesta oieparts.fi, sillä yritys osti Volvon tehtaan vanhan varaosavaraston.

Italialaisetkin olivat vauhdissa, Fiat esitteli vuonna 1958 ensimmäisen mallisarjansa, suosio oli suurta myös 1970-luvun jälkeen, kuten tämän lehden sivuilta 98–101 voidaan todeta.

International oli myös suosittu traktori Suomessa. Amerikkalaisen valmistajan Englannin ja Saksan tehtailla valmistettiin traktoreita Euroopan markkinoille. 1960-luvun Internationaleja on edelleen rekisterissä yli tuhannen kappaleen verran, reilut sata enemmän kuin vastaavan ikäkauden Fiateja.

David Brown aloitti traktorituotannon yhdessä Harry Fergusonin kanssa, mutta yhteistyö päättyi melko pian. David Browneja valmistettiin vuoteen 1983 omalla nimellään, kunnes nimi muuttui Caseksi. Vuonna 1988 David Brown -traktoreiden valmistus päättyi.

Itätraktorit

Konekaupan säännöstelyn aikaan itätraktorit olivat suosiossa käytännön pakosta. Esimerkiksi Zetor 25-mallia tuotiin 1950-luvun alusta kymmenen vuoden ajan Suomeen yli 8 tuhatta kappaletta. Aikoinaan Zetor menetti nopeasti arvoaan, mutta sittemmin 25:stä on tullut suosittu harrastetraktori.

Esimerkiksi Belaruksen 1960-luvun mallit ovat käyneet vähiin ja niitä on rekisterissä enää 166 kappaletta.

Männävuosien suosio näkyy tilastoissa

Traktoreiden myyntiluvut näkyvät rekisteröintitilastoissa vielä tänäkin päivänä. 1960-luvun markkinajohtaja Massey Fergusonia on edelleenkin rekisterissä eniten, yli 20 000 kappaletta. Kakkossijaa pitää laskutavasta riippuen Ford tai Valmet, oheiseen taulukkoon laskimme Fordit ja Fordsonit yhteen, tulos oli reilut 15 000 rekisteröityä traktoria. Valmet on tässä tapauksessa kolmantena noin 12 500 kappaleella.

Kärkikolmikon jälkeen määrät putoavat selvästi alle 5 000 kappaleeseen per merkki. Esimerkiksi John Deereä ei tilastossa näy, sillä tuohon aikaan Deeret olivat isojen tilojen varsin kehittyneitä ja kalliita traktoreita, eikä niitä tästä syystä juuri mökkitraktoreinakaan näe. Seuraaville sivuille kokosimme esimerkkejä markkinajohtajien suosituista mökkitraktorimalleista.

Muista peukalo! Tehostamattomalla ohjauksella varustella traktorilla ajaessa peukku on syytä pitää kehän ulkopuolella.
Muista peukalo! Tehostamattomalla ohjauksella varustella traktorilla ajaessa peukku on syytä pitää kehän ulkopuolella. Kuva: Tapio Vesterinen
Öljynvaihdoista, huolloista ja ylläpidosta on syytä huolehtia myös vanhemmissa traktoreissa. Tässä tapauksessa peräöljyjen vaihtoväli venähti vuosikymmeniin, eikä vedensekainen jäätynyt hyhmä suostunut tulemaan ulos muutoin kuin perärepun irroittamalla.
Öljynvaihdoista, huolloista ja ylläpidosta on syytä huolehtia myös vanhemmissa traktoreissa. Tässä tapauksessa peräöljyjen vaihtoväli venähti vuosikymmeniin, eikä vedensekainen jäätynyt hyhmä suostunut tulemaan ulos muutoin kuin perärepun irroittamalla. Kuva: Tapio Vesterinen
Harvemmin käytössä olevan pienemmän traktorin virtalähteeksi kelpaa hyvin käytöstä poistuneet auton akut. Nykyisillä kannettavilla apukäynnistimillä traktori käynnistyy heikommillakin akuilla. Päävirtakatkaisijan merkitystä paloturvallisuuteen ei voi liikaa korostaa.
Harvemmin käytössä olevan pienemmän traktorin virtalähteeksi kelpaa hyvin käytöstä poistuneet auton akut. Nykyisillä kannettavilla apukäynnistimillä traktori käynnistyy heikommillakin akuilla. Päävirtakatkaisijan merkitystä paloturvallisuuteen ei voi liikaa korostaa. Kuva: Tapio Vesterinen
1950- ja 60-lukujen traktoreiden hydrauliikat olivat vielä melko vaatimattomia. Kippihydrauliikalla sai kipin pystyyn, mutta esimerkiksi hydraulisen halkomakoneen voimanlähteeksi se ei oikein sovellu.
1950- ja 60-lukujen traktoreiden hydrauliikat olivat vielä melko vaatimattomia. Kippihydrauliikalla sai kipin pystyyn, mutta esimerkiksi hydraulisen halkomakoneen voimanlähteeksi se ei oikein sovellu. Kuva: Tapio Vesterinen
Vielä 1960-luvulla ohjaamot olivat lähinnä sääsuojia ilman turvaominaisuuksia. Talvella ne olivat kylmiä ja lasit huurtuivat, kesällä ne pitävät kuitenkin lämmön sisällään. Huomaa pakoputken päässä oleva suojus, näin vesi ei pääse pakoputken kautta moottoriin pidemmän seisontajakson aikana.
Vielä 1960-luvulla ohjaamot olivat lähinnä sääsuojia ilman turvaominaisuuksia. Talvella ne olivat kylmiä ja lasit huurtuivat, kesällä ne pitävät kuitenkin lämmön sisällään. Huomaa pakoputken päässä oleva suojus, näin vesi ei pääse pakoputken kautta moottoriin pidemmän seisontajakson aikana. Kuva: Tapio Vesterinen
Turvakaari on hyvin suositeltava varuste hytittömään traktoriin. Turvakaaren materiaalivahvuudet ovat oltava kuitenkin riittävät ja niiden kiinnitys taka-akseliin mahdollisimman järeä. Kuvan Valmet 361D:n turvakaari on 10 mm seinämällä olevaa pyöreää putkea. Tärkeät osat on pystyputkien vinotuet eteenpäin. Kuvan Valmetissa turvakaarta on hyödynnetty lokasuojien lisätukina, lisäksi työvälineille on ripustuslenkit.
Turvakaari on hyvin suositeltava varuste hytittömään traktoriin. Turvakaaren materiaalivahvuudet ovat oltava kuitenkin riittävät ja niiden kiinnitys taka-akseliin mahdollisimman järeä. Kuvan Valmet 361D:n turvakaari on 10 mm seinämällä olevaa pyöreää putkea. Tärkeät osat on pystyputkien vinotuet eteenpäin. Kuvan Valmetissa turvakaarta on hyödynnetty lokasuojien lisätukina, lisäksi työvälineille on ripustuslenkit. Kuva: Tapio Vesterinen
Kiinnitys taka-akseliin on kahdella 20 mm vahvuisella kiinnikelevyllä.
Kiinnitys taka-akseliin on kahdella 20 mm vahvuisella kiinnikelevyllä. Kuva: Tapio Vesterinen
Turvakaari on hyvin suositeltava varuste hytittömään traktoriin. Turvakaaren materiaalivahvuudet ovat oltava kuitenkin riittävät ja niiden kiinnitys taka-akseliin mahdollisimman järeä. Kuvan Valmet 361D:n turvakaari on 10 mm seinämällä olevaa pyöreää putkea. Kiinnitys taka-akseliin on kahdella 20 mm vahvuisella kiinnikelevyllä. Tärkeät osat on pystyputkien vinotuet eteenpäin. Kuvan Valmetissa turvakaarta on hyödynnetty lokasuojien lisätukina, lisäksi työvälineille on ripustuslenkit.
Turvakaari on hyvin suositeltava varuste hytittömään traktoriin. Turvakaaren materiaalivahvuudet ovat oltava kuitenkin riittävät ja niiden kiinnitys taka-akseliin mahdollisimman järeä. Kuvan Valmet 361D:n turvakaari on 10 mm seinämällä olevaa pyöreää putkea. Kiinnitys taka-akseliin on kahdella 20 mm vahvuisella kiinnikelevyllä. Tärkeät osat on pystyputkien vinotuet eteenpäin. Kuvan Valmetissa turvakaarta on hyödynnetty lokasuojien lisätukina, lisäksi työvälineille on ripustuslenkit. Kuva: Tapio Vesterinen
Varma kesän tulon merkki Tarvaalan maatalousoppilaitoksen kupeessa Saarijärvellä on Eino Hyvärisen ja vuosimallin 1963 Nuffield 4/60:n ja perunanistutuskoneen ilmaantuminen urakoille.
Varma kesän tulon merkki Tarvaalan maatalousoppilaitoksen kupeessa Saarijärvellä on Eino Hyvärisen ja vuosimallin 1963 Nuffield 4/60:n ja perunanistutuskoneen ilmaantuminen urakoille. Kuva: Tapio Vesterinen
International-traktori oli alunperin amerikkalainen, mutta tuotanto laajeni myös Europpaan. Tämä International B 414 -traktori osallistui viime kesänä MTK:n traktorikavalkadiin Helsingissä.
International-traktori oli alunperin amerikkalainen, mutta tuotanto laajeni myös Europpaan. Tämä International B 414 -traktori osallistui viime kesänä MTK:n traktorikavalkadiin Helsingissä. Kuva: Tapio Vesterinen
Pienenkin traktorin teho riittää varsin hyvin pilkekoneen pyörittämiseen, mutta painavan koneen liikuttelu ei välttämättä enää onnistu. Porsche Juniorin tapauksessa tehot ovat jo kortilla, nykyaikaisella pilkekoneella on maltettava tehdä vain yksi liike kerrallaan.
Pienenkin traktorin teho riittää varsin hyvin pilkekoneen pyörittämiseen, mutta painavan koneen liikuttelu ei välttämättä enää onnistu. Porsche Juniorin tapauksessa tehot ovat jo kortilla, nykyaikaisella pilkekoneella on maltettava tehdä vain yksi liike kerrallaan. Kuva: Tapio Vesterinen
60-luvun Volvoja on edelleen rekisterissä noin 1 700 kappaletta. Myynnissä Volvoja on kuitenkin varsin vähän.
60-luvun Volvoja on edelleen rekisterissä noin 1 700 kappaletta. Myynnissä Volvoja on kuitenkin varsin vähän. Kuva: Tapio Vesterinen
David Brown -brittitraktorin nimi muuttui 1983 Caseksi. Tarjontaa merkistä on esim. Volvoon verrattuna enemmän.
David Brown -brittitraktorin nimi muuttui 1983 Caseksi. Tarjontaa merkistä on esim. Volvoon verrattuna enemmän. Kuva: Tapio Vesterinen
Fiatin traktorituotanto alkoi toden teolla 1950-luvun lopulla. Kuvassa on hieman harvinaisempi 450 DT -nelivetomalli.
Fiatin traktorituotanto alkoi toden teolla 1950-luvun lopulla. Kuvassa on hieman harvinaisempi 450 DT -nelivetomalli. Kuva: Tapio Vesterinen
Zetor oli tuontisäännöstelyiden aikaan suosittu traktori. 25-mallia tuotiin maahan niin vihreänä kuin ruskeanakin. Kuvan yksilö osallistui vuoden 2016 SM-kyntöihin Kärkölässä.
Zetor oli tuontisäännöstelyiden aikaan suosittu traktori. 25-mallia tuotiin maahan niin vihreänä kuin ruskeanakin. Kuvan yksilö osallistui vuoden 2016 SM-kyntöihin Kärkölässä. Kuva: Tapio Vesterinen

Lue lisää mökkitraktoreiden ominaisuuksista:

Fordson ja Ford – Varaosia ollut hyvin saatavilla

Massey Ferguson – Suosittu sarjatuote

Valmet – Kotimaista konevoimaa