Väylät koetuksella - Traktoreiden tuottama ISOBUS-tieto

Perustason ISOBUS-valmiudella varustetussa traktorissa tulee itse väylän lisäksi olla traktorin takana työkoneliityntäpistoke (ylh.) ja ohjaamossa näytön tai työkoneohjaimen käyttöön tarkoitettu pistoke (alh.). 

Claasissa ISOBUS-työkoneiden ohjaukseen vaadittiin vielä erillinen S10-terminaali, joka saatiin kuitenkin kätevästi kytkettyä ohjaamon ISOBUS-pistokkeeseen. Claasin vasta esitellyissä Arion-malleissa ISOBUS-työkoneita voidaan ohjata kyynärnojan terminaalilla. 

Fendtin Varioterminaalilla voidaan ohjata ISOBUS-työkonetta ilman erillisiä työkoneohjaimia tai -näyttöjä. Pistokkeen kytkemisen jälkeen työkoneen ohjelma ladataan terminaalille ja työkoneen käyttö voi alkaa. 

ISOBUS-työkoneen ohjain on käytännössä oma ohjelmansa, jota traktorin terminaali pyörittää aivan kuten toimiston tietokone pyörittäisi viljelykirjanpito-ohjelmaa. New Hollandissa ISOBUS-työkoneen käyttötilaan siirrytään aloitusnäytön kuvaketta painamalla. 

Traktorin ISOBUS-järjestelmä koostuu useasta toisiinsa kytketystä ohjaimesta (ECU, Electronic Control Unit). ISOBUS-varustelu traktorissa tarkoittaa, että traktori on varustettu ISOBUS-väylällä. Lisäksi vähimmäisvaatimus on, että perävaunun valopistokkeen vieressä on ISOBUS-työkoneliityntä eli ”implement bus connector” ja traktorin hyttiin on asennettu ensisijaisesti erillistä ISOBUS-näyttöä tai -työkoneohjainta varten ”cabin connector”-pistoke.

Jotta väylä toimisi ja olisi käyttökelpoinen, on traktorin tarjottava tiettyjä mittaustietoja ISOBUS-väylälle oman ohjaimensa (T-ECU, Tractor-ECU) kautta. Muita ohjaimia väylällä ovat esimerkiksi työkoneiden yhteinen käyttöliittymä eli virtuaaliterminaali (VT, Virtual Terminal), paikannuslaitteisto (GNSS, Global Navigation Satellite System) sekä itse työkone (I-ECU, Implement ECU).

Myös muita ohjaimia tai ominaisuuksia voi olla väylällä, mutta usein ne eivät ole omia laitteitaan vaan esimerkiksi käyttöliittymään yhdistettyjä ominaisuuksia kuten tehtävänohjain (TC, Task Controller) tai tulevaisuudessa käyttöön tuleva ISOBUS-sekvenssiohjain (SCM, Sequence Control Manager).

Saadaksemme käsityksen ISOBUS- koneiden tämänhetkisestä tilanteesta, paneuduimme hieman tarkemmin viime vuoden traktorivertailun koneiden ISOBUS-väylien toimintaan. Tutkimme traktorin ISOBUS-väylälle tuottamaan tietoa.

Traktorin tarjoamia mittauksia ovat mm. ajonopeus ja matka, nostolaitteen asento, voimanottoakselin ja moottorin kierrosnopeus, venttiileiden tila (hydrauliikan arvioitu virtaus) sekä valotiedot. Testissä keskityttiin tarkistamaan löytyykö traktorin itsensä ilmoittamat mittaukset väylältä ja jos löytyvät, niin ovatko ne näennäisesti oikean muotoisia.

Lukuarvojen oikeellisuutta testissä ei arvioitu (esimerkiksi sitä, vastaako traktorin ilmoittama nopeus todellista vai ei).

Nykyiset työkoneet hyödyntävät lähinnä traktorissa olevaa näyttöä (virtuaaliterminaali), mutta tätä ei tällä kertaa testattu. Testaaminen vaatisi riittävän kattavan määrän ISOBUS-hyväksyttyjä työkoneita. Lisäksi osassa terminaali oli integroitu traktorin näyttöön, mutta osassa se oli erillisenä.

Traktoreiden ISOBUS-hyväksyntää oli testitraktoreiden tapauksessa vaikea todentaa: osalla valmistajista kyseisen traktorin merkki ja malli löytyvät AEF:n tietokannasta (ks. kommentti s. 19 ja juttu sivulla 22), mutta traktorin väylälle ilmoitettu hyväksyntäajankohta on eri kuin tietokannasta löytyvä. Toisaalta osalla traktorit ilmoittavat omalle väylälleen hyväksyntäajankohdan ja sen hyväksyneen laboratorion, mutta vastaavaa mallia ei löydy AEF:n tietokannasta. Virallisen hyväksynnän myöntämisen jälkeen valmistajan tulee huolehtia siitä, että kyseinen traktori tai terminaali lisätään tietokantaan.

Mikäli traktori on virallisesti testattu ja hyväksytty standardin mukaisiksi, tulisi siinä näkyä AEF:n ISOBUS-tarra hyväksynnän merkiksi. Yhdestäkään testitraktorissa tarra ei ollut näkyvillä. Valmistajasta riippuen kyseinen merkintä saattaa löytyä myös terminaalin valikosta.

Vaikka ISOBUS-yhteensopivuuden todentamisessa oli puutteita, jokaisesta testitraktorista löytyivät tarvittavat liitynnät: traktorin takana työkoneliityntä sekä hytissä liityntä erillistä näyttöä varten. Yhdessä traktorissa oli harhaanjohtavasti myös toinen fyysisesti samanlainen liitin, mutta sitä käytettiin eri tarkoitukseen.

Jokainen traktori kertoi ISOBUS- väylälle lähettämässään viestissä, mitä mittauksia traktori tarjoaa. Kaikki nämä mittaukset olivat yhdenmukaisia standardin vaatimusten kanssa. Osassa traktoreista oli ristiriita fyysisten traktorissa kiinni olevien toimilaitteiden tai mitta-antureiden sekä väylälle tarjolle ilmoitettujen mittausten kanssa.

Jokainen traktori lähetti väylälle oikein vaaditut perustiedot, kuten ajovalo- ja aikatiedot (päivä/kello) ym. tiedot.

Testissä etsittiin virheitä traktoreiden ISOBUS-varustelusta hyvin kriittisesti asenteella. Ainoastaan yksi traktori selvisi ilman huomautuksia. Kuitenkin suurin osa huomioiduista virheistä on joko standardin tulkintaeroja tai muuten varsin pieniä virheitä.

Varsinaisia virheellisiä mittauksia ei yksikään traktori lähettänyt väylälle sikäli kun se käytetyssä testissä oli todennettavissa. Jos työkone tarvitsee traktorista ainoastaan perustietoja, kuten ajonopeutta tai kierrosnopeuksia, niin kaikki traktorit pystyisivät ne tarjoamaan. Jokainen traktori tarjosi myös fyysisesti toimivan väylän.

Teksti: Juha Backman, Raimo Linkolehto, Tapio Vesterinen Mittaukset ja raportti: Juha Backman, Raimo Linkolehto