Vertailussa neljän hintaluokan Trelleborg-renkaat – kallein rengas ei voittanut kaikissa mittauksissa eikä halvin ollut huonoin

Trelleborgin rengastesti tehtiin yhteistyönä neljän eurooppalaisen lehden kesken. Mukana olevat lehdet olivat: Bedre Gardsdrift (Norja), Koneviesti (Suomi), Traktor Tech (Tanksa) sekä TREKKER (Hollanti). Kuva: Michel Velderman

Pyysimme Trelleborgia toimittamaan testiin neljä rengassarjaa 650/65R38-kokoluokassa sopivine eturenkaineen. Nykypäivän "perusmallin" ensiasennusrengasta edusti testissä Trelleborg TM800 PT, jonka PT-kirjaimet viittaavat merkin patentoituun Progressive Traction -kaksoisripateknologiaan.

TM800 PT -mallin lisäksi toinen 650/65R38-koon rengas testissä oli budjettiluokan Maximo. Kolmantena osallistujana oli vertailun kallein ja joustavin VF-rengas TM1060, joka tarkoittaa samalla myös pykälän leveämpää rengasta eri profiilisuhteella. TM1060-rengas oli kokoa 710/60R38 ja vastaavat eturenkaat kokoa VF 600/60R28.

Neljäntenä osallistujana oli "vanhaa" peruskokoa tässä kokoluokassa edustanut profiilisuhteeltaan aavistuksen korkeampi 70-sarjan TM700, kokoa 580/70R38. Tämä rengaskoko oli yleisin tässä teholuokassa parikymmentä vuotta sitten ja nykytraktoreitakin varustetaan edelleen näillä renkailla, mikäli ostaja ei halua koneeseensa leveämpää rengasta.

Maximo-brändi kuuluu Trelleborg-konserniin. Maximo on Trelleborgin edullisempi merkki ja tämän testin halvin rengas, esimerkiksi kalleimpaan TM1060-sarjaan verrattuna Maximo-sarjan hinta on noin puolet edullisempi, TM700-sarjaankin verrattuna Maximo on kolmisen tonnia edullisempi. Maximo-renkaat soveltuvat enintään 180-hevosvoimaisiin traktoreihin ja niitä on saatavilla sekä 65, 70 että 85 prosentin profiilisuhteella. Pienin koko on 440/65R24, suurimman 520/85R42-takarengasvaihtoehdon halkaisija on 1,95 metriä. Kuva: Michel Velderman

TM700 on Trelleborgin malliston ”vanha tuttu”. Rengas on uudempia malleja hieman kapeampi ja siinä on vähemmän ripoja (takarenkaissa 6 vähemmän) muihin testattuihin renkaisiin verrattuna. TM700-mallin nimi juontaa sen 70 prosentin profiilisuhteesta, mistä johtuen rengas soveltuu parhaiten pienempiin traktoreihin 180 hevosvoimaan asti. Kokovaihtoehtoja on 31 alkaen koosta 240/70R16 päättyen kokoon 620/70R42. Saatavilla on myös kaksi nopeisiin traktoreihin, kuten JCB Fastraciin suunniteltua High Speed- (HS) kokoa. Kuva: Michel Velderman

TM800 edustaa Trelleborgin mallistossa nykyaikaista yleisrengasta, joka soveltuu monipuoliseen käyttöön. HInnaltaan rengas on testin toisiksi kallein, TM1060 VF-renkaiden sarjahinta on noin 2 300 euroa edullisempi ja noin 1 700 euroa TM700-sarjaa kalliimpi. Renkaasta on olemassa kolmea eri versiota: normaali, HS (High Speed) 65 km/h nopeuksiin asti sekä kaksoisrivalla varustettu PT- eli Progressive Traction, joka osallistui testiin. TM800 on saatavilla 23 eri koossa, 320/65R18-koosta alkaen päättyen 710/70R38:iin. Kuva: Michel Velderman

Huippurengasta Trelleborgilta edustaa tämä TM1060 VF-rengas. VF (Very High Flexion Tyre) tarkoittaa, että rengas voi kantaa esim. TM800-renkaaseen verrattuna jopa 40 % enemmän kuormaa samalla paineella tai vastaavasti painetta voidaan laskea 40 % samalla kuormalla. Renkaat ovat noin 20 % kalliimmat kuin TM800:set, 40 % kalliimmat kuin TM700:set ja noin 90 % kalliimmat kuin Maximot. Renkaista on saatavilla kahdeksaa eri kokoa, alkaen 1,3 metriä korkeista 520/60R28-kumeista 2,18 m korkeisiin 750/70R44-renkaisiin. Kuva: Michel Velderman

Testiä valmistellessamme tutkimme ensin traktorirengasmarkkinoiden rakennetta kaikissa osallistujamaissa, testi nimittäin toteutettiin yhteistyössä yhdessä hollantilaisen, norjalaisen ja tanskalaisen ammattilehden kanssa. Myydyimmäksi traktoreiden teholuokaksi osoittautui 120–180 hevosvoiman teholuokka, jossa 65 cm leveät renkaat ovat suosituimpia.

650 mm leveissä renkaissa tarjonta niin merkeissä kuin malleissakin on paitsi erittäin laajaa, myös renkaan tyyppejä ja eri profiilisuhteita on tarjolla huomattava määrä. Tarjonta lisääntyy vielä huomattavasti, kun mukaan otetaan hieman leveämmät ja rungoltaan vahvemmat VF-renkaat. Kokoluokassa on tarjolla myös useita budjettiluokan renkaita, minkä vuoksi päätimme ottaa selvää tarjonnasta ja eri vaihtoehdoista.

Testissä pyrimme selvittämään muutamia asioita renkaan käyttäjän näkökulmasta: mitä lisäarvoa sijoitukselleen saa jos päätyy valitsemaan leveämmän ja kalliimman VF-renkaan ja vastaavasti mitä ostaja menettää valitessaan edullisemman tai hieman kapeamman ja "yksinkertaisemman" renkaan.

Tästä syystä valitsimme vertailuun neljä erilaista rengasta: "perusrenkaan", budjettirenkaan, kalliimman VF-renkaan ja vanhemman standardin mukaisen maatalousrenkaan. Kaikki näistä renkaista ovat saatavilla ja sopivat lähes kaikkiin traktoreihin niin ensiasennusrenkaana kuin käytettyyn traktoriin asennettunakin.

Renkaista mitattiin vetovoimat, vakauteen liittyviä asioita, melu, polttoaineen kulutus tieajossa, kosketuspinta-alat kovalla ja pehmeällä alustalla sekä kahdesta renkaasta myös paineen jakautuminen renkaan alla. Kaikki tulokset esitellään tulevilla sivuille.

Ensimmäisenä perehdymme vetovoimamittausten tuloksiin. Vetovoimamittauksissa erityisenä havaintona voidaan todeta, että TM800 tuotti 10 prosentin luistoon asti suuremman vetovoiman kuin kalliimpi VF-rengas TM1060, yli 10 % luistoilla VF-rengas oli parempi. Periaatteessa VF-renkaan joustavamman rungon ja kehittyneemmän teknologian pitäisi tarjota parempi vetovoima muihin renkaisiin verrattuna.

Syy tähän ilmiöön löytynee kuitenkin renkaiden kosketuspinta-alasta. Mittaustemme mukaan (sivulla 35) TM800-renkaan kosketuspinta-ala oli testin suurin. Takarenkaita tarkastellessa VF-renkaan kosketuspinta oli 2 018 cm2, kun TM800 kosketti maata 2 382 cm2 alalta. Kun eturenkaat otetaan mukaan laskuihin, on TM800-renkaiden yhteenlaskettu kosketuspinta-ala yli 25 % suurempi, mikä selittänee myös muita ja erityisesti VF-rengasta paremman vetovoiman alle 10 % luistolla.

Lisäpainotetun New Holland T7-traktorin vetovoima kasvoi niin suureksi, ettei pelkän kuorma-auton jarrutus riittänyt kesantopellolla. Lisäjarruvoimaa tarjosi toinen traktori, joka tuli kuorma-auton perässä moottorijarrutuksella "lisäpainona". Vetovoima mitattiin kuorma-auton ja mittaustraktorin välissä olevalla vetovoima-anturilla. Kuva: Michel Velderman

Kysymys kuuluu, mitä vetovoimamittausten tulokset merkitsevät käytännössä. Loppujen lopuksi nurmella halutaan niin pieni luisto kuin mahdollista, jotta kasvustoa ei vaurioiteta. Sängellä, esimerkiksi kyntäessä luistoprosentin tulisi pysyä alle 20:ssä, sillä luistoa ei voida välttää. Myös muokkaustöissä mahdollisimman alhainen luisto on paras niin maan rakenteen kuin polttoaineen kulutuksenkin kannalta.

Entä sitten Maximo-budjettirenkaan ominaisuudet? 650/65R38-koossa se pärjää esimerkiksi TM1060-renkaalle vain hyvin pienillä luistoilla, yli 2 % luistolukemilla se mukailee kapeamman TM700-renkaan vetovoimakäyrää. Budjettirenkaan valitsija saa mittausten mukaan hyvän kosketuspinta-alan omaavan renkaan, mutta menettää kuitenkin selvästi vetovoimassa. Tämä on hyvä ottaa huomioon, mikäli laidunmaan tai nurmen kohtalolla on merkitystä rehunteon tai lannoituksen aikaan.

Osana vertailua mittasimme myös renkaiden kosketuspinta-alat. Pehmeällä pinnalla kosketuspinta-ala mitattiin tarkoitusta varten valmistetuilla hiekkalaatikoilla. Jokaisessa testissä käytettiin samaa New Holland T7.210-traktoria, vain renkaat ja vanteet vaihtuivat. Mittausrenkailla varustettu traktori nostettiin trukilla ilmaan, minkä jälkeen mittauslaatikot työnnettiin renkaiden alle. Traktori laskettiin laatikkoon, jälkien muodostumisen jälkeen se nostettiin ylös.

Painumajäljet kuvattiin ja kosketuspinta-alat laskettiin jälkikäteen tietokoneella.

Neljästä erilaisesta renkaasta saatiin neljä erilaista tulosta. Testin leveimmän renkaan, TM1060:n jäljen pinta-ala oli takarenkaissa 2 018 cm2 ja eturenkaissa 1 590 cm2. Suurimmat jäljet mittasimme kuitenkin TM800-renkaista, takana 2 382 cm2 ja edessä 2 153 cm2. Samankokoisten Maximo-renkaiden kosketuspinta-alaksi saimme takana 2 230 cm2 ja edessä 1 500 cm2.

Kahden viimeksimainitun takarenkaan leveys on 650 mm, mutta ne jättävät silti hiekkaan suuremman jäljen kuin 710 mm leveä TM1060, mikä on mielenkiintoista. Mittaukset tehtiin kuitenkin turvallisuussyistä kuormittamattomalla traktorilla ja rengaspaineet säädettiin akselipainojen mukaan. TM1060 osalta vaatimatonta tulosta selittää se, että alhaisesta akselipainosta johtuen rengas olisi voinut kantaa huomattavasti suuremmankin kuorman.

Alhaisesta kuormasta johtuen VF-rengas ei jousta riittävästi, jotta kosketuspinta-ala kasvaisi muita renkaita suuremmaksi. Valmistajan mukaan vertailu kannattaisi tehdä renkaan maksimikuormalla ja sille soveltuvalla paineella, mikä toisi VF-renkaan edut esiin. Tällöin Trelleborgin mukaan TM1060-renkaan kosketuspinta-ala on 25 % TM800-renkaan pinta-alaa suurempi.

Trelleborgin painetaulukon mukaan TM800 650/65R38-renkaan maksimikuorma 0,6 barin peltopaineilla on 2 755 kg per rengas. Vertailun vuoksi TM1060 VF 710/60R38 kantaa jopa 3 385 kg samalla paineella. Tämä 630 kilogramman ero on varsin suuri ja selittänee pitkälti sen, miksei TM1060 joustanut tässä testissä oletustemme mukaisesti. Valmistajan ohjeistus painon lisäämisestä olisi siis todennäköisesti muuttanut tuloksia myös muiden renkaiden osalta.

TM800:sten eturenkaiden kosketuspinta-ala oli suurin ja TM1060 ja Maximo koskettivat maata lähes samalla alalla. TM700-renkaiden kosketuspinnan kooksi mittasimme 1 876 cm2 takana ja 1 183 cm2 per rengas edessä. Alat ovat pienemmät kuin muissa renkaissa, mikä onkin luonnollista sillä 580/80R38-takarenkaat ovat teknisten tietojen valossa 7 cm kapeammat kuin Maximo ja TM800.

Trelleborgin Progressive Traction -kaksoisrivan toimintaperiaate selviää tästä jäljestä hyvin. Rengas uppoaa maahan siten, että rivassa on kaksi pitoa tarjoavaa kulmaa yhden sijaan. Kuva: Magnus Soerlie

Hiekkalaatikkotestissä traktori nostettiin ilmaan trukilla. Traktori tasapainotettiin vanerilevyillä, jotta mittauksen aikana traktori oli vaakatasossa. Kuva: Michel Velderman

Renkaiden kosketuspinta-alat pehmeällä ja kovalla alustalla. Kuva: Tapio Vesterinen

Tutkimme kahden ääripään renkaan, Maximon ja TM1060:n kuormituksen jakautumista kovalla alustalla erityisen painekalvon avulla. Vasemmanpuoleisesta kuvasta nähdään, kuinka TM1060-renkaalla pintapaine on osassa pintakuviosta pienempi, mikä näkyy vaaleampana värinä. Oikeanpuoleisessa Maximo-renkaassa suuren paineen, eli tummanpunaisen alueen osuus on selvästi suurempi. Kuva: Tapio Vesterinen

Seuraavaksi tutkimme renkaiden käytöstä tieajossa ja niiden kykyä ottaa vastaan ja vaimentaa iskuja niin pysty- kuin sivusuunnassakin. Renkaiden ominaisuuksia arvioitiin sekä kahden testikuljettajan ajaman käsittelyreitin avulla että erilaisin mittauksin. Koeajo suoritettiin kuormatun perävaunun kanssa 27 kilometrin testireitillä Vakolan ympäristössä.

Tieajossa renkailta vaaditaan eri ominaisuuksia kuin pellolla, asvaltilla vetopito riittää yleensä kaikilla renkailla ja painotus siirtyykin mukavuuteen ja hallittavuuteen sekä ajo-ominaisuuksiin liittyviin asioihin. Testikuljettajamme olivat yhtä mieltä siitä, että vakauden puolesta renkaiden järjestys parhaimmasta huonoimpaan oli: TM1060, TM800, TM700 ja Maximo.

Tiellä ajaessa saadut havainnot kertovat paremmin renkaan todellisesta käytöksestä kuin paikallaan tehdyt mittaukset, sillä tien päällä erilaiset taajuusvaihtelut ja muutkin kiihtyvyydet ja voimat vaikuttavat renkaan tarjoamaan ajotuntumaan. Tieteelliset mittaukset kertovatkin lähinnä renkaan yleisestä "mekaanisesta" käytöksestä.

Eurofins Expert Services teki testirenkaille sivujoustotestin. Testissä traktoria vedetään sivusuunnassa 5 mm murtopultilla varustetulla ketjulla vakiovoimalla niin kauan, kunnes pultti katkeaa ja traktori alkaa heilua paikallaan puolelta toiselle. Heilunnan kiihtyvyydet mitataan tarkalla kiihtyvyysmittarilla.

Sivujoustotestissä mittaustulokset vahvistivat käytännön tuntumia, suurimmat kiihtyvyydet eli rankimmat heilahdukset sivusuunnassa mitattiin Maximosta. Numeroiden mukaan paremmuusjärjestys oli seuraavanlainen parhaimmasta huonoimpaan: TM1060, TM800, TM700 ja Maximo.

Sivujoustotestissä mitattavilla renkailla varustettua traktoria vedettiin sivuttain ketjulla. Ketjussa oleva 5 mm murtopultti katkeaa joka kerralla samalla vetovoimalla ja synnyttää sivuttaiskiihtyvyyden, joka renkaiden tulee vaimentaa. Kuva: Michel Velderman

Teetimme Vakolassa myös niinkutsutun cleat-testin, jolla tutkitaan renkaan ominaisuuksia ylös–alas-suuntaisessa liikkeessä. Testissä traktorilla ajetaan kaikilla renkailla samaa vauhtia asvaltille asetetun teräväreunaisen esteen yli ja jälleen aikaansaadut kiihtyvyydet tallennetaan tarkan anturin avulla. Mitä suurempi ensimmäinen kiihtyvyyspiikki on, sitä enemmän töyssy tuntuu traktorissa.

Numeroiden mukaan ensimmäisen kiihtyvyyspiikin erotus nollatasosta asetti renkaat seuraavaan järjestykseen: paras oli TM1060 ja sitä seurasivat TM800 ja TM700, huonoin oli Maximo. Tässä mittauksessa ero parhaimman ja huonoimman välillä oli lähes 30 %.

Tälläkin kertaa se, kuinka voimakkaana töyssy tuntuu ohjaamossa, eroaa siitä kuinka nopeasti rengas vaimentaa epätasaisuuden. Töyssyn jälkeen rengas yhdessä traktorin jousitusten kanssa vaimentaa heilahtelun. Renkaan vaimennusominaisuuden voimakkuus selviää jälleen tutkimalla 1. ja 3. kiihtyvyyspiikin välisiä eroja.

Tässä osiossa järjestys poikkesi sivujoustotestin tuloksista, sillä numeroiden mukaan Maximo oli paras. Järjestys oli seuraava parhaimmasta huonoimpaan: Maximo, TM700, TM800 ja TM1060.

Testikuljettajien takapuolituntuma ja numerot olivat yhtä mieltä siitä, että TM1060 antaa epätasaisimman kyydin, mutta on kuitenkin sivusuunnassa nelikon vakain rengas. TM800 on numeroiden mukaan keskitasoa, mutta kuljettajien mukaan kokonaisuutena paras valinta tieajoon.

Mittaustuloksia tarkastellessa on kuitenkin hyvä muistaa, että mittaukset tehtiin tyhjällä traktorilla ja eri rengaspaineilla ja koeajotuntumat otettiin perävaunun kanssa korkeammilla paineilla.

Ohiajomelussa havaittiin 1,6 desibelin ero äänekkäimmän ja hiljaisimman renkaan välillä. Kuva: Tapio Vesterinen

Renkaiden vaikutusta traktoriin kohdistuvaan tärinään mitattiin Vakolan ISO 5008 -standardin mukaisella tärinäradalla 15 km/h nopeudella. Kuva: Michel Velderman

Renkaiden tärinämittausten tulokset Kuva: Jukka-Pekka Lindbäck

Renkaiden aiheuttamaa tärinää tutkittiin Vakolan ISO 5008 -standardin mukaisella tärinäradalla. Ohjaamojousituksen ja istuimen jousituksen aiheuttamat virheet minimoidaksemme tärinäanturi asennettiin traktorin taka-akselin päälle, jotta renkaiden vaikutus traktorin runkoon kohdistuvaan tärinään saatiin paremmin esille.

Tärinäradalla ajettiin testin aikana 15 km/h, mikä vastaa varsin hyvin muokkausnopeuksia hieman epätasaisemmalla pellolla.

Mittarit havaitsivat suurimmat erot pystysuuntaisessa tärinässä. Pystyakselilla suurimmat lukemat mitattiin TM1060-renkaasta. Pienimmän tärinän aiheutti TM700, jonka arvot olivat noin 14 % TM1060-renkaan vastaavia arvoja pienemmät. Niin ikään sivu- ja ajosuuntaista tärinää mitatessa TM1060-renkaan arvot olivat suurimmat. TM700-renkaan arvot olivat joukon pienimmät myös sivu- ja ajosuuntaista tärinää tarkastellessa.

Rengasmelun häiritsevyys riippuu traktorissa usein myös muista melulähteistä. Jos traktorin vaihteisto tai moottori ovat äänekkäitä, rengasmelua ei välttämättä edes kuule ohjaamoon. Paljon tien päällä muutoin hiljaisella traktorilla aikaa viettävä kuitenkin huomaa eron renkaiden melutasoissa helposti.

Mittautimme testirenkaiden ohiajomelut 40 km/h nopeudessa. Traktori ajoi täyttä vauhtia ohi maan tasoon asennetusta mikrofonista puolen metrin päästä, taulukossa näkyvät meluarvot ovat kolmen mittauksen lukemien keskiarvo.

Matalin melutaso, 90,8 dBA mitattiin Maximo-renkaista, suurimman 92,4 dBA:n melun tuottivat TM1060-renkaat. TM1060 on testin vahvarunkoisin ja levein rengas, mikä lienee syynä muita suurempaan melutasoon. Ero hiljaisimman ja äänekkäimmän renkaan välillä oli 1,6 dBA, tämän suuruisen eron havaitsee jo korvakuulollakin traktorin ohjaamossa, mikäli esimerkiksi traktorin vaihteisto ei ole erityisen äänekäs.

Antureiden havaintoihin perustuvien mittausten lisäksi suoritimme renkaille koeajolenkit myös testikuljettajien arvioimana. Jokainen rengassarja asennettiin vuorollaan New Holland T7.210 PowerCommand -traktoriin ja renkaat vietiin Vakolan ympäristössä olevalle reilun 27 kilometrin tielenkille. Tulosten perusteella renkaan ja traktorin yhteensopivuutta ei voi liikaa korostaa.

Testilenkin lisäksi renkaan käytöstä tutkittiin myös koeajoradalle tehdyllä pujotteluradalla. Korvakuulolla arvioimme myös melua ja takapuolituntumalla tärinää, vakautta ja renkaan kykyä estää "power jumping"-ilmiöitä. Kun joka lenkillä sekä reitti, kuljettajat, traktori, perävaunu ja kuorma olivat samoja, renkaiden keskinäiset erot saatiin hyvin esille.

Perävaunun paino akseleilta mitattuna oli 18 tonnia, koukkupaino 2,1 tonnia ja traktorin paino 7 350 kg. Rengaspaineet asetettiin valmistajan ohjeita noudattaen tarkasti punnittujen akselipainojen mukaan.

Testikuljettajat olivat yksimielisiä renkaiden ajotuntumien mukaisesta paremmuusjärjestyksestä. TM800, huolimatta toisen takarenkaan pienestä heitosta, tarjosi parhaan ajomukavuuden ja kokonaisuuden tieajossa. Seuraavaksi parhaat tuntumat tarjosi TM1060, erona parhaimpaan se, että rengas on varsin jäykkä tieajossa ja sen vuoksi mukavuudeltaan aavistuksen heikompi.

Jäljelle jääneistä Maximosta ja TM700:sesta Maximo vetää pidemmän korren ollen pujotteluradalla aavistuksen vakaampi käsiteltävä kuin TM700, Maximo sijoittuu siis kolmanneksi ja TM700 viimeiseksi tässä osiossa.

Maximo tuntui tieajossa hieman epävakaalta ja huonosti tasapainotetulta. Tuntui kuin yhdessä tai useammassa renkaassa olisi ollut reilummin heittoa. Traktori "nypytti" jatkuvasti koko testilenkin ajan. Pujotteluradalla tuntuma oli epävakaa tiukkojen käännösten aikana, mikä johtunee joustavista renkaan kyljistä.

Molemmat testikuljettajat tunsivat kehoissaan Maximon epätasaisen kyydin testilenkin jälkeen, renkaiden kohdistaminen vanteilla uudelleen olisi kuitenkin saattanut lieventää pyöreyden heittoja ja parantaa tulosta.

Tutkimme renkaan ominaisuuksia suljetulla testiradalla pitkässä alamäessä. Traktorilla kiihdytettiin pieneen alkunopeuteen, minkä jälkeen vaihteisto asetettiin vapaalle. Traktorin annettiin kiihtyä omalla painollaan noin 25 km/h nopeuteen. Toisella kerralla vauhdin annettiin kertyä vaihteen ollessa silmässä.

Tärinöiden ja värinöiden suhteen Maximo on hyvä käytännön ajossa. Traktorin kiihtyessä alamäessä havaitsimme vain pientä tärinää 8–10 km/h nopeuksilla. Myös rengasmelu pysyi niin pienenä, ettei sitä testikuljettajien korvin kuultu lainkaan.

Seuraavaksi otimme käsittelyyn TM700-renkaat. Tiellä TM700 tuntuu hieman Maximoa vakaammalta, mutta tuntuma ei ole kovavauhtisissa epätasaisuuksissa silti erityisen turvallinen. Vakaus on korkeintaan keskitasoa. Suoraan ajaessa rengas tuntuu hieman epävakaalta, mutta vakaus kuitenkin paranee kaarteeseen tultaessa hieman, minkä havaitsimme pujotteluradalla.

TM700-renkaan suurin ongelma on tärinä. Muissa testirenkaissa tärinöitä esiintyi vain tietyillä ajonopeuksilla, mutta TM700 aiheutti traktoriintuntuvaa tärinää lähes kaikilla ajonopeuksilla. TM700 myös hypytti traktoria alamäkeen ajaessa.

Molemmat testikuljettajat olivat yhtä mieltä siitä, että TM800 oli kokonaisuutena paras valinta tieajoon, vaikkakin TM1060-renkailla varustettuna traktori oli vakain ajettava. Kuva: Michel Velderman

Yksi neljästä vertailun neljästä rengassarjasta kärsi epätasapainosta, mikä häiritsi ajokokemusta enemmän kuin renkaan tyyppi tai merkki. Kuva: Michel Velderman

TM800 sen sijaan pärjää tiellä hyvin. Rengas tarjoaa hyvän ajokokemuksen ja selviytyy töyssyistä hyvin. Rengas nielee epätasaisuuden hyvin ja palautuu nopeasti takaisin muotoonsa. Renkaan kyljet tuntuvat olevan jämäkämmät kuin TM700-renkaassa ja Maximossa. Kun traktorin renkaat vaihdettiin TM800:siin, pujotteluradalla perävaunun paino ei enää tuntunut työntävän traktoria sivusuunnassa.

TM800:silla varustettuna traktori hyppi toisinaan hieman ylämäissä kovan vedon aikana, mutta näissäkin tilanteissa kulku vakautui nopeasti. Yksi rengas vaikutti olevan hieman epätasapainossa, saattaa olla että se oli asettunut hieman huonosti vanteelle. Kokonaisuutena TM800 on hyvä rengas tieajoon, ainakin tästä ryhmästä paras.

TM1060 ovat selkeästi jämäkimmät tieajossa, minkä tuntee erityisesti tien epätasaisuuksissa. TM800 on mukavampi tiellä, sillä se on pehmeämpi. Mitä tulee vakauteen, TM1060 on kuitenkin parempi, mikä johtunee jäykemmistä renkaan kyljistä.

Myös TM1060 aiheuttaa tärinää tietyillä nopeuksilla, testilenkillä tärinää havaittiin 12–16 km/h nopeuksilla. TM1060-renkaalla on taipumusta hyppiä ylämäkeen ajaessa, kuten muillakin renkailla. Käännöksissä TM1060 on kuitenkin muita renkaita selvästi vakaampi. Yleisesti ottaen rengas on vakaa käsiteltävä, mutta mukavuus ei ole jäykkyydestä johtuen paras mahdollinen.

Renkaiden ja vanteiden tarkkuuden toleranssit valmistuksessa vaikuttavat ajokokemukseen paljon. Mikäli rengas istuu huonosti vanteella, tai jomman kumman tai molempien muoto heittää pyöreästä, tuntuu lopputulos selvästi traktorin ohjaamossa. Kalleinkaan rengas ei tarjoa hyvää ajotuntumaa, mikäli se ei ole asettunut vanteelle täydellisesti. Siinä tapauksessa lopputulos voi olla jopa huonompi kuin hyvin vanteella istuvan edullisemman renkaan tapauksessa.

Mittauksissa käytettyyn testitraktori New Holland T7.210:iin asennettiin yhteensä 4 560 kg:n edestä lisäpainoja etu- ja takanostolaitteisiin. Näin traktorin painoksi saatiin 11,9 tonnia. Rengaspaineet valittiin Trelleborgin asiantuntijoiden opastuksella, ja ne olivat yleisesti 0,8–1,0 barin välillä. Vain TM700-renkaissa käytettiin muita korkeampia 1,2 bar paineita. Kuva: Michel Velderman

Koeajolenkkien aikana mittasimme myös renkaan vaikutukset polttoaineen kulutukseen. Kulutus mitattiin traktorin CAN-väylältä, joten se ei ole absoluuttisen tarkka, mutta tarkkuus riittää kuitenkin renkaiden keskinäisten erojen toteamiseen mainiosti. Testilenkillä vaihdetta vaihdettiin manuaalisesti tietyillä kierrosluvuilla, jotta ajotapojen vaikutus saatiin minimoitua.

Testin edullisimmilla renkailla, Maximoilla, polttoaineen kulutus oli testinelikon pienin. 27,4 km lenkillä polttoainetta kului 14 litraa ja aikaa hieman yli 53 minuuttia. Aika ei ollut nopein, sillä liikenteen vaatimat pysähdykset lisäsivät aikaa, muttei käytännössä polttoaineen kulutusta.

Hyvään tulokseen vaikuttivat se, että Maximo oli testin kevyin rengas (230 kg) ja se, että Maximon kosketuspinta kovalla alustalla on suhteellisen lyhyt. Lyhyt kosketuspinta tarkoittaa kovalla alustalla myös alhaista vierinvastusta.

Toisessa ääripäässä oli TM700, joilla varustettuna traktori kulutti hieman yli 15 litraa. Litran ero kulutuksissa näin lyhyellä matkalla on melko paljon, prosentteinakin yli 7 %.

Olosuhteista riippuen erot saattavat kasvaa vielä suuremmiksikin. Koska osassa testilenkkiä korkeuserot ovat suuret, ajoittain moottorista otettiin irti maksimitehot ja toisinaan traktori kulki moottorijarrutuksella nollakulutuksella. Mikäli maasto olisi tasaisempaa, erot olisivat todennäköisesti olleet merkittävämpiä renkaiden erojen vaikuttaessa koko ajan polttoaineen kulutukseen.

Kierrosajat eivät olleet tässä testissä merkityksellisiä, mutta liikenteen aiheuttamat seisahdukset huomioiden havaitsimme, että TM700-renkailla sama matka kesti lähes 2 minuuttia kauemmin kuin vakaimmilla TM1060-renkailla.

TM800-renkailla varustettuna New Holland kulutti 14,4 litraa reilussa 53 minuutissa, mikä oli kolmanneksi suurin kulutus. TM1060-pyörillä varustettuna polttoainetta kului noin 14,3 litraa. Testin suurimmat renkaat johtivat tällä kertaa toisiksi pienimpään polttoaineen kulutukseen. TM1060-renkaan kulutus oli vain vajaat pari prosenttia Maximo-rengasta suuremmat, mikä ensiolettamalta vaikuttaa erikoiselta.

Testin leveimmän renkaan luulisi tuottavan suurimman vierinvastuksen ja sitä kautta suurimman polttoaineen kulutuksen. Trelleborgin mukaan tulos on kuitenkin johdonmukainen. VF-renkaassa leveys yleensä kompensoi vierintävastusta perustuen siihen, että VF-rengasta käytetään yleensä matalemmilla rengaspaineilla. Matalemmat rengaspaineet tarkoittavat yleensä korkeampaa vierinvastusta ja siksi paljon tieajoa ajavan tulisi valita hieman leveämpi VF-rengas

Se, mikä rengas esimerkiksi testinelikosta kannattaa valita, riippuu renkaan käyttötarkoituksesta. Esimerkiksi kyntäessä renkaan valintaan vaikuttaa vetopidon lisäksi myös vakoon sopivan renkaan leveys.

Ammattiviljelijän, joka viljelee runsaasti hehtaareita ja haluaa säästää peltotöissä sekä aikaa, maan rakennetta että polttoaineita, kannattaa valita joko TM1060 tai TM800-renkaat. Urakoitsijoille valmistaja suosittelee TM1060 VF-renkaan valintaa. Toisaalta osa-aikaviljelijä pärjää hyvin myös Maximo-renkailla, TM700 on näiden kahden ääripään välimuoto.

Valmistajan mukaan myös renkaiden kestossa on eroja. Valmistajan omien testien mukaan TM1060- ja TM800-renkaan käyttöikä on noin 6 000 tuntia, kun käytöstä 40 % on tieajoa ja 60 % peltoajoa. Maximo kestää vastaavaa käyttöä noin 3 500 tuntia, TM700 kestoikä on 3 500 – 6 000 tunnin välillä.

Testimme osoitti, että rengasvalinnalla on suuri merkitys niin traktorin vetotehoon pellolla kuin polttoaineen kulutukseen pellolla ja tieajossakin. Nykyaikainen laaturengas säästää sekä maan rakennetta että rahaa käytännön ajossa parantaen myös traktorin käsiteltävyyttä ja liikenneturvallisuutta.

Rengaspaineen merkitystä ei voi myöskään korostaa liikaa. Esimerkiksi VF-renkaan hyödyt saadaan vasta silloin, kun rengaspaine on säädetty oikein. VF-rengas vaatii myös toimiakseen reilusti kuormaa, minkä havaitsimme kevyellä kuormituksella tehdyissä mittauksissamme.

Kun traktorin rengasasiat on saatu kuntoon, on syytä kiinnittää huomio myös pellolla liikkuvien työkoneiden rengastukseen, sillä koko yhdistelmän vaikutukseen vaikuttaa myös traktorin perässä kulkevat koneet.

Kuvat: Michel Velderman, Tapio Vesterinen, John Christensen, Magnus Sørlie, Uolevi Oristo, Julius Pietarinen, mittaukset: Eurofins Expert Services Oy, Kari Kekki, Matti Serenius.