Traktorirekisteröintitilastojen kertomaa

Kuva: Jukka-Pekka Lindbäck

Perinteisten traktoriksi miellettyjen kiinteistötraktoreiden rekisteröintimäärät ovat laskeneet viimeisen vuosikymmenen aikana alle puoleen entisestä. Markkinaosuutta kiinteistötraktoreilta ovat vieneet erityisesti pienemmän pään pyöräkuormaajat.

Traktoriksi rekisteröitävien kiinteistötraktoreiden markkinan koon selvittäminen onnistuu melko luotettavasti traktoreiden rekisteröintitilastoista. Oheisessa kaaviokuvassa on esitetty alle 2 700 kg:n koneiden rekisteröintimäärät vuodesta 2011 alkaen.

Tilastojen mukaan kiinteistötraktoreiden rekisteröintimäärä on laskenut melko tasaiseen tahtiin vuosien 2013 ja 2017 poikkeuksia lukuun ottamatta, pudoten alle puoleen vuoden 2011 rekisteröintimäärästä.

Rekisteröintitilastojen perusteella kiinteistötraktoreiden kolmen kärki oli viime vuonna John Deere, Kubota ja Iseki. Vuosina 2015–2017 Kubotalla oli vielä etumatkaa John Deereen verrattuna, mutta maahantuojan tilanne lienee vaikuttanut myyntiin sen verran, että John Deere -koneita päätyi vuonna 2018 rekisteriin Kubotaa enemmän.

Vuoden 2019 alusta laskien Kubotan kiinteistötraktoreita on rekisteröity noin 15 kappaletta, kun John Deeren pienempiä malleja on rekisteröity pari kappaletta. Pienten traktoreiden tilastoa johtaa uudelle maahantuojalle siirtynyt Solis, joita on rekisteröity alkuvuoden aikana 20 kappaletta.

Kaavioon on vertailun vuoksi otettu mukaan myös kiinteistöpuolella suositun Kramerin traktoriksi rekisteröidyt koneet. Kiinteistö- traktoreihin verrattuna Kramerin pyöräkuormaajien rekisteröintimäärien kehitys on ollut päinvastainen.

Taajamissa kiinteistönhoidossa käytettävistä koneista puhutaan arkikielessä monella eri nimityksellä. Tämän jutun kiinteistötraktoreita ei pidä sekoittaa pienempiin, puutarhatraktoreiksi nimitettyihin laitteisiin.

Karkeana jakona kiinteistökoneen ja kiinteistötraktorin välillä olemme rekisteröintitilastoja tutkiessa käyttäneet sitä, että kiinteistötraktoriksi määrittelimme traktoria rakenteeltaan muistuttavat koneet, joissa työkone on useimmiten suunniteltu käytettäväksi takanostolaitteisiin kiinnitettynä.

Puhuttaessa kiinteistötraktorista tai kiinteistönhoitokoneesta viitataan usein myös runko-ohjattuihin erikoiskoneisiin, jotka rekisteröidään nykyisin pääsääntöisesti työkoneiksi.

Runko-ohjattuja Willen ja Lundbergin tyyppisiä koneita kutsutaan puolestaan yleisesti kiinteistökoneiksi, taajamakoneiksi tai ympäristönhoitokoneiksi. LM-Trac ja Lundberg ovat valmistajiensa mukaan monitoimikoneita. Pyöräkuormaimista edellä mainittu konetyyppi eroaa eturungossa sijaitsevan ohjaamon vuoksi. Kiinteistö- traktoreihin verrattuna niissä on tehoa ja hydrauliikan tuottoa enemmän – toisaalta myös ulkomitat ovat suuremmat. Lainsäädännöllisesti merkittävin ero on rekisteröinnissä, sillä yleensä nämä kiinteistökoneet ja pienet pyöräkuormaimet on rekisteröity työkoneiksi.

Mahdollisuus rekisteröidä kone traktoriksi tuo mukanaan etuja, kuten edullisemmat vakuutusmaksut sekä mahdollisuuden hinata perävaunua. Traktoriksi rekisteröiminen vaatii kuitenkin erillisen tyyppihyväksynnän. Esim. pyöräkuormaimissa Kramerin joidenkin mallien kohdalla tämä on mahdollista, mutta yleisesti varsin harvinaista.

Mitä pienempi valmistaja on kyseessä, sitä todennäköisemmin kalliiseen traktorin tyyppihyväksyntäprosessiin ei ryhdytä. Esimerkiksi Willejä rekisteröitiin 1990-luvulla traktoreiksi, mutta 2000-luvun puolella Willeä ei enää traktoreiden rekisteröintitilastoista löydy.