Valmetin 1960-luvun kopittomia malleja ovat kolmisylinterisellä moottorilla varustetut vuonna 1960 esitelty 361D ja vuonna 1964 sen korvannut hieman tehokkaampi 565. 361D-mallia on Suomessa rekisterissä edelleen yli 4 200 kappaletta, käyttökuntoisten yksilöiden hinnat liikkuvat 2 000–4 000 euron välillä. Traktoria valmistettiin noin 15 000 kappaleen verran. 361D:n synkronoimaton vaihteisto vaatii välikaasuineen ja kaksoispoljentoineen hieman enemmän taitoa kuljettajalta.
361D:stä valmistettiin ns. I- ja II-malleja, jotka erottaa helpoiten nostolaitteen hallintalaitteista ja polttoaineen ruiskutuslaitteista. I-mallissa nostolaitteen vipu vetäistään yläasentoonsa, kun haluttu korkeus on saavutettu, kakkosmallissa käyttö tapahtuu kuten kilpailijamerkeissäkin. Ykkösmallin ruiskutuspumppu hankittiin Boschilta, kakkosmallista polttoaineen annostelusta vastaavat Simmsin tuotteet.
565-mallissa huomattavaa on 2. ja 3. vaihteen sekä aluevaihteen synkronointi, parempi vakiovarustus ja suuremmat renkaat. Valmet 565 keikkuu edelleen rekisteröintitilastoissa yhtenä Valmetin suosituimmista malleista noin 5 500 kappaleen rekisteröintimäärällään. Kelvollisten 565:sten pyyntihinnat alkavat vajaasta kolmesta tonnista, tehtaalta traktoreita rullasi ulos yhteensä yli 10 000 kappaletta.
Noin vuonna 1968 esiteltiin satasarja ja pääväri vaihtui punaisesta keltaiseksi. 1970-luvun alussa Valmet otti todellisen ergonomialoikan, kun malli 502 esiteltiin. ”Pikkukakkosessa” kuljettajan ergonomiaan oli kiinnitetty erityistä huomiota mm. äänieristyksen, käännettävän istuimen ja tehokkaan lämmityslaitteen muodossa. Turvaohjaamo ja hydrostaattiohjaus olivat tässä mallissa vakiovarusteita.
Karussa kunnossa olevia 502:sia löytänee alle viiden tuhannen euron hintaan, mutta ryhdissään olevasta yksilöstä joutuu kukkaronnyörejä hellittämään helposti 5–7 tuhannen euron verran.
Valmetin tarjonta on Suomessa runsasta, mutta maailmalla merkki on harvinainen. Tästä syystä kansainväliset varaosamahdit eivät juuri tarjoa vanhempien Valmetien osia, ja esimerkiksi voimansiirron osia löytyy usein enää vain purkamoilta jos sieltäkään.
Oikein harvinaisten ja kuluvien hammasrattaiden kanssa vaihtoehdoksi jää usein teettäminen. Esimerkiksi vilppulalainen Sorvaamo Karpiola on valmistanut traktoreiden vetoakseleita jo 1960-luvulta saakka. Sama sorvaamo valmistaa myös hammaspyöriä mittatilaustyönä.
