Karhotinvertailu 2022: Kaksiroottoristen karhottimien vertailussa kriteerit olivat osalle haastavia – varustelu tärkeää, mutta aivan kaikki ei ole tarpeellista

Koneviestin yhteistyölehti Bedre Gardsdrift toteutti norjalaisen neuvontapalvelun kanssa yhteistyössä kaksiroottoristen 7–8 metrin karhottimien vertailun.
Bedre Gardsdrift ja Norsk Landbruksrådigivning (NLR) testasivat seitsemää kaksiroottorista keskelle karhottavaa konetta. Ryhmän keskiosa oli tasainen, mutta ääripäät olivat yllättävän kaukana toisistaan.
Bedre Gardsdrift ja Norsk Landbruksrådigivning (NLR) testasivat seitsemää kaksiroottorista keskelle karhottavaa konetta. Ryhmän keskiosa oli tasainen, mutta ääripäät olivat yllättävän kaukana toisistaan. Kuva: Magnus Mo Opsahl
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Karhotinvertailu

  • Haastavissa olosuhteissa erot olivat ennakoitua suurempia eri merkkien välillä
  • Peltojen kunto ratkaisee merkittävästi, miten karhotin tekee työnsä.
  • Vertailussa heikoitenkin pärjänneellä karhottimella tekee työt hienosti hyvissä olosuhteissa

Myyntiesitteiden perusteella useimmat karhottimet näyttävät olevan täysin ainutlaatuisia. Koneviestin yhteistyökumppani, norjalainen Bedre Gardsdrift päätti tehdä ryhmävertailun karhottimille Norjan olosuhteissa.

Vertailukriteerit

Testi päätettiin tehdä yhteistyössä yksityisen norjalaisen neuvontapalvelun (NLR) kanssa. Työleveydeksi määritettiin 7–8 metriä. Muut kriteerit olivat hydraulinen työleveyden säätö, pakko-ohjaus taka-akselilla, vähintään neljä tukipyörää roottorin alla sekä sähköinen tai hydraulinen roottorin työkorkeuden säätö.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Viimeksi mainittu varuste osoittautui haasteelliseksi, eikä niitä ole myyty kovin paljoa. Toisaalta heräsi kiinnostus, tuleeko karhotin säädetyksi tarkemmin, kun työkorkeus voidaan säätää hytistä.

Seitsemän yhdeksästä

Useampi maahantuoja ilmoitti, ettei kriteerien täyttäminen onnistu kaikilta osin. Siksi työryhmä päätyi tinkimään työkorkeuden säätökriteeristä, jos sellaista ei ollut saatavilla. Näin voitiin verrata työkorkeuden sähköistä tai hydraulista säätöä mekaaniseen, jotta nähtäisiin nopean säädön merkitys. Näin vertailuun saatiin seitsemän karhotinta yhdeksältä kutsun saaneelta yritykseltä.

Pois jäivät Kongskilde ja McHale. Kongskildeltä puuttui sekä hydraulinen työleveyden säätö, että työkorkeuden säätö. Lisäksi siinä oli vain kolme roottorin tukipyörää. McHale oli uusin tulokas ja olisi täyttänyt kriteerit, mutta konetta ei saatu toimitusongelmien vuoksi ajoissa mukaan.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Pikkuvirheitä kokoonpanoissa

Maahantuojia pyydettiin esittelemään koneensa joko etäyhteydellä tai paikan päällä käynnistyksen yhteydessä. Seitsemästä toimittajasta vain Kronen edustaja esitteli karhottimensa. Maahantuojien olisi kuitenkin kannattanut tarkistaa koneensa, sillä testikoneiden kokoonpanoissa oli puutteita.

Yhdessä koneessa oli liian lyhyet liikevarat karhon leveyden säätöön ja toisessa taas väärin asennetut roottorin telipyörät. Toivottavasti asiakaskoneet toimitetaan oikein, sillä tämä virheprosentti ei antanut hyvää vaikutelmaa maahantuojien huolellisuudesta.

Eroja yksilöissä

Vertailukelpoisia koneita oli vaikea löytää, joten työleveysvaatimuksista päädyttiin joustamaan hieman. Pöttinger, Claas ja Krone olivat leveimpiä, kun taas Kuhn oli ryhmän kapein. Kuhnilla toki oli leveämpikin malli, mutta se olisi myöhästynyt vertailusta. Massey Ferguson päätyi omaan luokkaansa matalamman varustetason osalta, kun karhon leveyden säätökin oli mekaaninen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Mielenkiintoista olikin nähdä, miten se pärjäisi testissä varustellummille koneille. Suorituskykyä ei mitattu hehtaareina tunnissa, joten työleveyseroilla ei ollut merkittävää roolia testitulosten kannalta.

Aloitus länsirannikolta

Jotta vertailu voitiin toteuttaa perusteellisesti, oli tärkeää päästä paikkaan, jossa korjattavaa kasvustoa olisi riittävästi. Tämän vuoksi testi tehtiin Hustadikan kunnassa Møre og Romsdalissa. Rannikkoilmasto runsaine sateineen tuottaa kyllä runsaita nurmisatoja, mutta myös haasteita korjuuolosuhteissa.

Vertailussa oli käytettävissä 1 500 hehtaaria nurmialaa. Pellot olivat pääosin tasaisia, mutta muutamaa kertoja ajettiin myös jyrkässä ja mäkisessä maastossa. Osa maaperästä oli märkää ja kantokyvyltään heikkoa turvemaata.

Vertailu tehtiin ensimmäisellä sadolla kesällä 2021. Osa nurmesta korjattiin kesäkuun 10. päivän tienoilla, loput reilu viikko myöhemmin väliin sattuneiden sateiden vuoksi. Se antoi mahdollisuuden testata karhottimia erilaisilla kasvustomäärillä ja kasvuston eri kehitysvaiheissa. Suorituskyvyn ja karhotustarkkuuden erot osoittautuivat suuremmiksi, kuin aluksi oletettiin.

Suomennos: Eemeli Linna

Lue myös seuraavat karhotinvertailuun liittyvät artikkelit:

Karhotinvertailun yhteenveto: niittoperhonen, kosteus, rikkojen määrä ja tukipyörät ratkaisivat - Mikä pitää aivan ensin olla kunnossa?

Pöttinger on testin raskain kone, lähes kaikki on paikallaan - vertailun voitto ratkesi yhdellä ominaisuudella

Vertailun pienin karhotin on lähellä testin voittoa - Kuhnin säätö on helppoa ja suorituskyky on kova

Claasilla saumat voittoon -aikainen piikkien pudotuskohta ja epätarkka korkeussäätö veivät pisteitä

Krone on testin raskaimpia koneita - työkorkeuden säätö oli ylivoimainen, mutta karhotustarkkuus kävi ongelmaksi

Perinteiseltä näyttävä Kverneland näytti suorituskykynsä vasta, kun karhotettavaa oli riittävästi - toiminnallisuus pudotti pisteitä

SIP on työkone ja näyttää siltä - jotain on erikoista, jotain taas puuttuu, mutta suorituskyky ei jätä kylmäksi

Massey Ferguson on tulokas karhotinmarkkinoilla - omassa porukassaan varustelussa ja suorituskyvyssä

Missä koneessa on karhotinvertailun parhaat piikit?

Kun klikkaat alla olevaa Karhotinvertailu 2022 -tägiä (merkintää), näet kaikki karhotinvertailua käsittelevät artikkelit.

Lue lisää