Kokeilu: New Hollandin uuden kaasutraktorin päästöt jäävät merkittävästi dieselkonetta pienemmiksi – näin metaanitraktori pärjäsi käytännön töissä

New Hollandin metaanitraktori on siirtynyt konseptista konkretiaan. Ensimmäinen yksilö saatiin Suomeen kesällä, kokeilimme uutuutta kesän maataloustöissä.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

New Holland T6.180 Methane Power

  • New Hollandin valmistama ensimmäinen sarjatuotantometaanitraktori
  • Teho- ja vääntöarvot samat kuin vastaavassa T6.180 EC50 -dieseltraktorissa
  • Metaani palaa dieseliä puhtaammin, mutta sen energiasisältö dieseliin verrattuna on pienempi

New Hollandin ensimmäinen metaanitraktorin prototyyppi valmistui vuonna 2013. Sarjavalmistus alkoi viime vuonna.

New Holland T6.180 Methane Power on virallisesti tyyppihyväksytty traktori, joten sen saa rekisteröityä ilman erikoiskikkoja. Sen sijaan muut jälkiasennetut ratkaisut ovat tieliikennekäytön osalta harmaalla alueella.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kaasumoottoreita 20 vuoden kokemuksella

Moottorivalmistaja FPT:lle kaasumoottorit ovat tuttuja, sillä yhtiö on valmistanut yli 20 vuoden aikana noin 50 000 kaasumoottoria lähinnä Ivecon kuorma- ja linja-autoihin.

Traktorin FPT NEF N67 NG -moottori käy vain metaanilla, joten sen mukana ei tarvitse kantaa moottorin palamistapahtumaan tarvittaavaa ”sytytysdieseliä”. Metaanin sytytys hoidetaan bensiinimoottoreiden tavoin sytytystulpilla, joiden vaihtoväli on 600 käyttötuntia.

New Hollandin kanssa samaan konserniin kuuluva FPT on valmistanut yli 50 000 kaasukäyttöistä moottoria lähinnä Ivecon kuorma- ja linja-autoihin. Moottorin dieselsuuttimet on korvattu oikealla näkyvillä kaasusuuttimilla, dieselmoottoriin verrattuna lisänä on sytytystulpat, jotka kuvassa vasemmalla näkyvät suorasytytyspuolat peittävät.
New Hollandin kanssa samaan konserniin kuuluva FPT on valmistanut yli 50 000 kaasukäyttöistä moottoria lähinnä Ivecon kuorma- ja linja-autoihin. Moottorin dieselsuuttimet on korvattu oikealla näkyvillä kaasusuuttimilla, dieselmoottoriin verrattuna lisänä on sytytystulpat, jotka kuvassa vasemmalla näkyvät suorasytytyspuolat peittävät. Kuva: Tapio Vesterinen

Traktori voi käyttää polttoaineenaan joko biometaania tai paineistettua maakaasua (CNG). Lämmityskäyttöön ja sähköntuottoon soveltuvaa biokaasua ei voida käyttää suoraan, vaan biokaasu on puhdistettava ensin biometaaniksi.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Maakaasu ei ole uusiutuva polttoaine, toisin kuin biodiesel. Maakaasu on polttoaineena ympäristöystävällisempää kuin diesel siksi että hiukkaspäästöt ovat pienemmät. Metaani myös palaa dieseliä puhtaammin, minkä vuoksi traktorin pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmä on huomattavasti vastaavaa dieseltraktoria yksinkertaisempi ja siten myös edullisempi valmistaa.

Traktori täyttääkin tason 5 päästövaatimukset pelkän kolmitoimikatalysaattorin avulla, eli ureaakaan ei tarvita. Valmistajan mittausten mukaan esimerkiksi pienhiukkaspäästöt ovat 98 % alle tason 5 vaatimusten ilman hiukkassuodatinta.

Metaani palaa dieseliä huomattavasti puhtaammin. Traktori täyttääkin tason 5 päästövaatimukset kolmitoimikatalysaattorin avulla. Urearuiskutusta, hiukkassuodatinta tai pakokaasujen takaisinkierrätystä ei tarvita.
Metaani palaa dieseliä huomattavasti puhtaammin. Traktori täyttääkin tason 5 päästövaatimukset kolmitoimikatalysaattorin avulla. Urearuiskutusta, hiukkassuodatinta tai pakokaasujen takaisinkierrätystä ei tarvita. Kuva: Valmistaja

Diesellitrassa yli nelinkertaisesti energiaa metaanilitraan verrattuna

Metaanitraktorin tankkeihin mahtuu huomattavasti vähemmän energiaa kuin vastaavan dieseltraktorin. Ero johtuu polttoaineiden energiatiheyksistä. Kilo dieseliä sisältää noin 12 kWh energiaa ja vaatii 1,2 litran tilavuuden. Kilo metaania 200 barin paineessa sisältää enemmän energiaa, 14,5 kWh, mutta vaatii kuuden litran tilavuuden.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Energiatiheyseroista johtuen täysi metaanitankki sisältää vain noin 20 % vastaavankokoisen dieseltankin energiasta, teoriassa metaanitraktoria on siis tankattava viisi kertaa useammin kuin dieseltraktoria.

Vastaavan dieselversion tankkiin mahtuu 262 litraa dieseliä, jonka energiasisältö on noin 2 620 kWh. Metaaniversion tankkeihin sopii 185 litraa metaania, jonka energiasisältö on 448 kWh, siis noin 17 % dieselin vastaavasta. Testitraktorinkin keulalla ollut lisäsäiliö parantaa tilannetta, sillä sen kaasusäiliöt voivat varastoida 270 litraa metaania, joka sisältää 653 kWh energiaa. Näin matkaan saadaan yhteensä 460 litraa metaania, mikä vastaa 1 101 kilowattituntia energiaa ja sisältää 42 % dieseltankillisen energiasta.

Polttoainetankin tilalla traktorin vasemmalla puolella on viisi säiliötä ja oikealla kaksi, keulalle kiinteästi asennettavassa lisäsäiliössä on itse asiassa kolme kaasusäiliötä poikittain asennettuna.

Etusäiliö sisältää kolme kaasutankkia, jotka vetävät yhteensä 270 litraa metaania.
Etusäiliö sisältää kolme kaasutankkia, jotka vetävät yhteensä 270 litraa metaania. Kuva: Uolevi Oristo
270 litraa metaania vetävä etusäiliö asennetaan traktoriin kiinteästi, eikä se ole yhteensopiva etukuormaimen kanssa. Traktorin etu- ja takapäässä on ulkoisen kaasusäiliön liitännät, taakse voidaan liittää myös esimerkiksi perävaunun tai työkoneen päällä oleva lisäsäiliö kuvan mukaisilla kytkennöillä.
270 litraa metaania vetävä etusäiliö asennetaan traktoriin kiinteästi, eikä se ole yhteensopiva etukuormaimen kanssa. Traktorin etu- ja takapäässä on ulkoisen kaasusäiliön liitännät, taakse voidaan liittää myös esimerkiksi perävaunun tai työkoneen päällä oleva lisäsäiliö kuvan mukaisilla kytkennöillä. Kuva: Uolevi Oristo
Traktorissa on yhteensä seitsemän kaasusäiliötä, joista viisi sijaitsevat traktorin vasemmalla puolella ja kaksi pakoputken alla oikealla puolella.
Traktorissa on yhteensä seitsemän kaasusäiliötä, joista viisi sijaitsevat traktorin vasemmalla puolella ja kaksi pakoputken alla oikealla puolella. Kuva: Uolevi Oristo

Käytännön kokemuksia kulutuksesta

Eräällä seurantajaksolla kokeilussamme ajoimme 1,6 tuntia siirtoajoa ja 2,7 h rapsin uusintakylvöä pintaan 3-metrisellä kylvölannoittimella. Tämän 4,3 tunnin työrupeaman aikana kaasua kului Gasumin mittarin mukaan 39,8 kg, kun tankki täytettiin lähtiessä ja tullessa. Tällöin kojetaulussa oleva mittari oli laskenut alle puolen välin, tankkausliittimen vieressä oleva mekaaninen mittari näytti järjestelmän paineeksi hieman alle 100 baria.

Kustannusten kannalta tarkasteltuna tilanne muuttuu kaasun eduksi. Kyseiset 39,8 kg biometaania maksoi kesäkuun lopulla 77,57 euroa. Jos karkeasti yleistäen oletetaan, että vastaavan tehoinen ja painoinen dieselversio olisi kuluttanut saman määrän energiaa ja moottoreiden hyötysuhde on sama, saadaan energiasisältöjen perusteella dieselin kulutukseksi samalla reissulla 57,7 litraa. Kahden euron polttoöljyn hinnalla tämä olisi maksanut 115 euroa ja 1,6 euron hinnalla 92 euroa. Kaasutraktorin polttoainekulut olivat siis lähes 40 euroa (2 euroa per litra) edullisimmat, mikä tarkoittaa noin 33 % säästöä. 1,6 euron polttoöljyn litrahinnalla säästö kutistuu 14,5 euroon, säästöä siten 16 %.

Ulkoa katsoen etutankki on massiivinen, mutta ei häiritse näkyvyyttä niin paljon työn aikana kuin luulisi. Säilön yläreuna ei nouse kovin paljoa ylemmäs kuin nokkapeltilinja laskee. Säiliötä pitää kuitenkin varoa, sillä se kiertää melko kaukaa. Säiliö on alimmillaan vajaan 70 sentin korkeudella maasta, eli maavaraa on reilusti enemmän kuin etuakselin alla. Säilön pohja nousee keulaa kohti ylöspäin, silti kannattaa olla tarkkana, jos etupyörät putoavat ojaan.

Etusäiliö vaikuttaa ulkoa katsoen suurelta, mutta ajossa sitä ei juuri huomaa. Säiliötä on kuitenkin muistettava varoa, sillä se kiertää melko kaukaa.
Etusäiliö vaikuttaa ulkoa katsoen suurelta, mutta ajossa sitä ei juuri huomaa. Säiliötä on kuitenkin muistettava varoa, sillä se kiertää melko kaukaa. Kuva: Tapio Vesterinen

Säiliöt eivät kuitenkaan tuo paljoakaan painoa lisää, joten traktori on kevyt nokastaan. Etupainojen tai etukuormaimen asennus eivät onnistu etusäiliön ollessa paikallaan, ilman etusäiliötä traktori voidaan varustaa myös etukuormaimella sekä etunostolaitteella ja -voimanotolla.

Viittäkymppiä kaasu pohjassa

Traktorin käyttö ei poikkea tavanomaisesta, sillä kaasukäyttöisyys ei aiheuta ylimääräisiä toimenpiteitä. Moottori käy tyhjänä joskus hieman epätasaisesti, mutta kierrosten lisääntyessä käynti tasoittuu.

Moottori on kuitenkin selvä kierroskone, maksimikierrokset ovat noin 2 400 k/min ja paras käytännön vääntö on takapuolituntuman perusteella noin 2 000 moottorin kierroksella. Moottorin ilmoitetut suorituskykyarvot ovat samat kuin vastaavalla dieselmalli T6.180 EC50:llä.

Alle 1 000 kierroksen moottori sammuu helposti, jos kuormitus kasvaa äkillisesti, mistä johtuen liikennevaloista tai pellolta lähtö ei ole ainakaan ylämäessä helppoa. Voimanoton käynnistäminen sammuttaa helposti moottorin, jos esimerkiksi kesantoleikkurin terät ottavat vähänkin vastaan.

12 tonnin sorakuorma ja perävaunun reilun 4 tonnin omapaino tuntuivat perässä, mutta traktori jaksoi silti vetää perävaunua hyvin. Takapuolituntumalla vauhti hidastui referenssimäkeen kuitenkin dieseltraktoria enemmän.

Kevyemmällä kuormalla kierrokset pysyivät paremmin ylhäällä. 50 km/h huippunopeus saavutetaan vain kaasupoljin – tai oikeammin käsikaasu – pohjassa.

Metaanitraktori eroaa dieselversiosta ainoastaan käyttövoiman osalta, esimerkiksi voimansiirto on samanlainen kuin dieseltraktorissa. Metaanitraktorin vääntö tyhjäkäynnillä on kuitenkin heikompi, moottori saattoi sammua kuvan kesantoleikkuria käynnistäessä, mikäli terät ottivat kasvustoon.
Metaanitraktori eroaa dieselversiosta ainoastaan käyttövoiman osalta, esimerkiksi voimansiirto on samanlainen kuin dieseltraktorissa. Metaanitraktorin vääntö tyhjäkäynnillä on kuitenkin heikompi, moottori saattoi sammua kuvan kesantoleikkuria käynnistäessä, mikäli terät ottivat kasvustoon. Kuva: Tapio Vesterinen

Helppo tankata

Metaanitraktori on helppo tankata, tankkausliitin on vastaava kuin kaasukäyttöisissä henkilöautoissa. Raskaan kaluston kaasumittarille ei siis kannata suunnata.

Tankkausluukku on portaiden alla. Siellä on myös mittari, joka näyttää paineen tarkemmin kuin kojetaulun mittari. Mittari nousee tankkauksessa karvan yli 200 bariin. Äänen perusteella tankkausasema annostelee kaasua traktorin tankkeihin sykäyksittäin. Puolikkaan tankin täyttäminen kesti Liedon Gasumin tankkauspisteellä noin kolme ja puoli minuuttia.

Metaanitraktori voidaan tankata kaupallisilla henkilöautojen tankkauspisteillä. Raskaan kaluston pisteillä tankkaaminen ei onnistu, sillä niissä käytetään suurempaa liitintä, joka ei sovi traktorin tankkausyhteeseen.
Metaanitraktori voidaan tankata kaupallisilla henkilöautojen tankkauspisteillä. Raskaan kaluston pisteillä tankkaaminen ei onnistu, sillä niissä käytetään suurempaa liitintä, joka ei sovi traktorin tankkausyhteeseen. Kuva: Tapio Vesterinen
Kaasuliittimen vieressä on mekaaninen painemittari, joka näyttää traktorin kaasusäiliöiden paineen. Suurin paine on 200 baria, mekaaninen mittari vaikutti tarkemmalta kuin kojetaulussa oleva mittari.
Kaasuliittimen vieressä on mekaaninen painemittari, joka näyttää traktorin kaasusäiliöiden paineen. Suurin paine on 200 baria, mekaaninen mittari vaikutti tarkemmalta kuin kojetaulussa oleva mittari. Kuva: Tapio Vesterinen

Muut käyttöominaisuudet

Mittariin kertyi Koneviestin testijakson aikana 22 käyttötuntia. Kaasu riittää lisäsäiliöllä varustetussa traktorissa maatalouskäytössä 4−6 tunniksi. Kokeilussamme traktorilla vedettiin perävaunua, kesantosilppuria ja kylvölannoitinta. Kevyemmässä etukuormainkäytössä käyttöaikaa saataisiin helposti useampi tunti lisää.

Käyttöaikaa rajoittaa aluksi tottumattomuus tekniikkaan ja etäisyys tankkauspisteelle. Alkuun kuljettaja pysyy lämpimässä ruuassa, sillä tankkia ei tohdi päästää punarajalle, mikäli matkaa lähimmälle kaasuasemalle on kymmeniä kilometrejä.

New Hollandin perinteisessä ElectroCommand-voimansiirrossa on 50 km/h-versiona 17 vaihdetta. Mekaanisia aluevaihteita on neljä kappaletta, joista vaihto 1 ja 2 välillä sekä 3 ja 4 välillä hoituu robotilla, kakkosen ja kolmosen vaihto suoritetaan mekaanisella vivulla. Hidas puoli riittää vajaan 10 km/h ajonopeuteen, nopeampi menee vaihteen verran lomittain hitaan puolen kanssa. Nopea alue alkaa myös riittävän alhaalta ja liikkeellelähtö sillä onnistuu isollakin kuormalla.

3. ja 4. välitys jokaisella alueella on melko äänekäs. 17. vaihde on kaikkein hiljaisin. Peruutusvaihteita on 16, takaperin päästään nopeimmillaan lähes neljää kymppiä. Vaihteistoautomatiikka on suppeaa mallia, mutta riittää perehtymisen jälkeen peruskäyttöön. Suunnanvaihtovipu on itse keskittyvää mallia, eikä sisällä seisontajarrun hallintaa. Seisontajarrua käytetään perinteisesti käsikahvalla.

Hydrauliikkavivut ovat mekaaniset ja kulmikkaat käyttää, mutta toimivat. Nostolaitetta käytetään NH:n tapaan joko vaihdevipuasetelman painikkeesta tai kyynärnojan hallintanapeista. Nostolaitteen ala-asentoa on hyvä säätää liukukytkimellä.

Traktoria ei erota ohjaamosta kaasukäyttöiseksi. Ohjaamo on tuttua New Hollandia vuosien ajalta. Mukavuus on kohdillaan etu- ja ohjaamojousitusten ansiosta, pidemmät kuljettajat kaipaisivat ohjaamolta lisää pituutta.
Traktoria ei erota ohjaamosta kaasukäyttöiseksi. Ohjaamo on tuttua New Hollandia vuosien ajalta. Mukavuus on kohdillaan etu- ja ohjaamojousitusten ansiosta, pidemmät kuljettajat kaipaisivat ohjaamolta lisää pituutta. Kuva: Tapio Vesterinen
Hallintalaitteet ovat yksi yhteen vastaavan dieselversion kanssa. Vaihteistona on perinteinen ElectroCommand, jonka neljästä mekaanisesta alueesta kahta hallitaan kuvassa näkyvällä vaihdevivulla.
Hallintalaitteet ovat yksi yhteen vastaavan dieselversion kanssa. Vaihteistona on perinteinen ElectroCommand, jonka neljästä mekaanisesta alueesta kahta hallitaan kuvassa näkyvällä vaihdevivulla.  Kuva: Tapio Vesterinen

Ohjaamonäkyvyys on muuten hyvä, mutta leveät takalokasuojat tekevät niin ison katveen, että 4,2 m leveän kesantomurskaimen etukulmat eivät näy kuin peileistä. Onneksi peilit ovat hyvät. Vetokoukku tulee riittävästi ulos hydraulisylinterin työntämänä, eikä voimanottoakselin umpinainen suojakaari peitä näkymää.

Oma tankkausasema helpottaa elämää

T6.180 Methane Power -mallin verolliset hinnat alkavat 212 700 eurosta, testiyksilön suositushinta varusteineen oli 229 500 euroa sisältäen arvonlisäveron. Tähän hintaan kuuluvat muun muassa etumetaanisäiliö, suuremmat renkaat, valopaketti ja parempi istuin. Vastaava dieselmalli maksaa samalla varustetasolla verollisena noin 167 000 euroa. Lähtöhinnoissa on siis noin 53 000 euron ero dieselin hyväksi. Investoinnin perusteleminen pelkillä polttoainekulujen säästöillä saattaa osoittautua siis vaikeaksi.

New Holland T6.180 on ensimmäinen sarjavalmisteinen kaasutraktori ja mielenkiintoinen pelinavaus kokoluokassaan. Käyttöajan rajallisuudesta johtuen se sopii parhaiten tiloille, jossa on omaa biokaasuun tuotantoa. Luontevin käyttökohde voisi olla karjatilan pihatraktorina. Parhaassa tapauksessa kaasu saadaan omasta reaktorista ilman välityspalkkioita, rahtia ja arvonlisäveroa. Puhtaat pakokaasut ovat hyväksi ilmastolle sekä eläimille, mikäli traktorilla vedetään apevaunua sisätiloissa.

Biokaasu on oikeasti – eikä vain poliittisesti – uusiutuva polttoaine ja jopa lähellä tuotettua energiaa sekä lisäksi vielä huoltovarmuuden kannalta erinomainen ratkaisu. Käytön kannalta ainoa merkittävä ero on se, että tankilla on käytävä 2,5 kertaa dieselversiota tiuhemmin.

Kiitämme & Moitimme:

+ Käytön helppous

+ Käyttökustannukset dieseliin verrattuna

+ Biokaasun edut

+ Huoltovarmuus

– Käyttöaika tankillisella suhteessa tankkausverkoston tiheyteen, mikäli ei omaa tankkausasemaa

– Keulan painotus peltotöihin lisäsäiliön ollessa paikallaan

– Etukuormainta ei saatavilla lisäsäiliön kanssa