Kahdella lihakarjatilalla on koneketjussa kimppakoneita – rehunteko yhteistyönä luo varmuutta, tehoa ja joustavuutta

Puskuvaunuihin täytettäessä rehukasaa tiivistettiin kaksi tai kolme kertaa. Kuvassa on Jarin KK-Modulen valmistama 50 m³ puskuvaunu. Toisena ajossa oli Villen Flieglin puskuvaunu. Kuva: Seppo Pentti

Rehupuntit Oy:llä on kaksi omistajaa: Jari Paulasaari Ilmajoelta ja Ville Huhtala Alahärmästä. Molemmilla on lihakarjaa. Vuonna 2023 nurmirehua korjattiin vielä noukinvaunuilla, joita oli kummallakin oma. Rehu tehtiin yhdessä sovitussa järjestyksessä. Aiemmin noukinvaunukorjuussa laakasiilo oli viisi päivää auki molemmissa osoitteissa, nyt se saadaan yleensä kiinni kolmessa päivässä ajoetäisyyksistä riippuen. Molemmilla oli aiemmin oma karhotin.

Vuonna 2024 rehuketju uusittiin: noukinvaunut myytiin, ja tilalle hankittiin Rehupuntit Oy:lle New Hollandin FR550-ajosilppuri sekä yhteinen Kronen Swadro TC -karhotin. Näin saatiin kerättyä riittävän leveältä rehu silppurin eteen. Pöyhin oli jo ennestään yhteinen. Useimmiten nurmisato pöyhitään, jolloin vettä saadaan pois kuormista. Rehua tehdään yhdessä kahden tilan kesken.

Silppuriketjun toimivuus edellyttää perävaunukalustoa. Noukinvaunut vaihdettiin puskuvaunuihin: käytössä on kaksi puskuvaunua ja perinteisiä kippivaunuja. Villellä on Fliegl Taurus ASW 391 ja Jarilla Karko 3PL50 -puskuvaunu. Jari hankki tälle kaudelle Krampen kaksiakselisen koukkuvaunun, jolla voidaan siirtää konttia silppurin vieressä, kun rehua ajetaan pidemmältä. Kontin siirtoon Jarilla oli entuudestaan kuorma-auto koukkulaitteilla.

Yksi hankintapäätöksen peruste oli korjuupinta-alojen kasvu: noukinvaunujen kanssa alkoi tulla kiire. Pitkistä siirtomatkoista selvitään ajosilppuriketjulla helpommin, kun siirtokalustoa voidaan lisätä joustavasti. Puskuvaunuilla ajetaan myös talvella lantaa patteriin ja viljaa puintiaikana.

Ville toteaa: ”Meidän pinta-aloilla eli noin 1200 hehtaarilla korjuukaudessa kannattavuuslaskelmat puolsivat silppuriketjua.” Myös seosrehuvaunu on päässyt helpommalla, kun rehu on valmiiksi silppua. Osa polttoainekuluista on siirtynyt silppurille.

Ajomatka pellolta talouskeskukseen on sen verran pitkä, että ajosilppuri on välillä pysähdyksissä. Kuvassa vasemmalla Ville Huhtala, vasemmalla takana kuorma-autokuskina ollut Leevi Huhtakangas ja oikealla Jari Paulasaari. Kuva: Seppo Pentti

Jari ja Ville tutustuivat aikoinaan Ilmajoen maatalousoppilaitoksella. Vaikka tilojen välimatka on traktorilla noin tunti, se ei ole haitannut yhteistyötä. Kun kalusto on jommankumman pellolla, työ tehdään yleensä siellä loppuun – jos sää sallii.

Lajikkeita tai lannoituksia ei suunnitella yhdessä, koska olosuhteet vaikuttavat aina enemmän korjuuhetkeen. Viime syksynä esimerkiksi oli märkää, mutta korjuu oli pakko tehdä, jotta eläimille saatiin rehua. Korjuu märissä olosuhteissa jätti savi- ja multamaille raiteita, jotka vaikuttavat edelleen kauden 2025 rehun laatuun.

Silppuriketju on ollut käytössä toista vuotta, ja toimivuuden hiominen jatkuu. Molemmat ajavat silppuria omilla pelloillaan, jotta varakuljettaja on tarvittaessa valmiina myös tapaturmatilanteissa.

Jarilla koukkulava oli nurmikorjuussa käytössä ensimmäistä kertaa. Kokemukset ovat olleet positiivisia, ja investointina kyse oli vain koukkulava-alustaisesta traktorin perävaunusta.

Nyt tehdään Paulasaaren Jarin rehuja. Sato oli niitetty edellisenä päivänä ja karhoa kasattiin ajosilppurin edellä. Silppurin vieressä on koukkulavavaunu. Villellä niitto aloitetaan vasta seuraavana päivänä. Molemmilla on oma niittokalusto – Jarilla murskaimella varustettu ja Villellä pelkkä niitto. Normivauhti ajosilppurilla on 7–9 km/h. Mielellään ei ajeta rajoittimeen asti, sillä silloin sattuu herkemmin vahinkoja ja rakenteet ovat kovilla. Kuva: Seppo Pentti

Rehun ajoon on hankittu myös kaksiakselinen koukkukärry, jolla vaihtolavaa siirretään pellolla. Kaukokuljetus kontille hoidetaan kuorma-autolla, joka on traktoria nopeampi. Kuva: Seppo Pentti

Vaunun täyttymistä seurataan torven päässä olevan kameran avulla. Korkeiden laitojen vuoksi vaunuun ei voi kurkata, joten kamera antaa selkeän kuvan täyttymisestä. Jos vaunun sisäpinta on tumma, leveä vaalea raita tai teippi sisäpinnassa voisi helpottaa silppurikuljettajan havainnointia. Kuva: Seppo Pentti