”Arviomme mukaan tulemme valmistamaan vuoden 2024 aikana noin 20 000 traktoria, mikä tarkoittaa noin 10 prosentin laskua vuoteen 2023 verrattuna”, Fendtin toimitusjohtaja Christoph Gröblinghoff kertoo.
”Vuosi 2024 on ollut traktoririntamalla poikkeuksellisen hiljainen, mutta toisaalta hullujen vuosien 2021 ja 2022 valtavan kysynnän vuoksi keskiarvo on kuitenkin normaalilla tasolla”, hän huomauttaa.
”Olemme saaneet nostettua markkinaosuuksiamme etenkin Euroopan markkinoilla. Voisikin sanoa, että olemme ottaneet pienemmästä kakusta suuremman palan”, Gröblinghoff toteaa.
Samoilla linjoilla on myös Fendtin markkinointijohtaja Roland Schmidt. ”Seitsemännen sukupolven 700-sarjan traktorit ovat osoittautuneet myyntimenestykseksi Euroopassa. Olemme saavuttaneet tietyissä maissa jopa 40 prosentin markkinaosuuksia uuden 700-sarjan hevosvoimaluokissa”, hän iloitsee.
Fendt on investoinut paitsi sähkötraktoreiden, myös dieseltraktoreiden tuotantoon kotitehtaalla Marktoberdorfissa Saksassa. ”Vaihteistotehtaan uusi automaattinen komponenttivarasto on valmistunut vastikään — haluamme parantaa kykyämme vastata kysyntäpiikkeihin”, Gröblinghoff kertoo.
”Emme halua vuoden 2021 ongelmien toistuvan. Laskelmiemme mukaan markkinaosuutemme Euroopassa laski 8,4 prosenttiyksikköä, kun tuotantolinjamme kapasiteetti ei riittänyt vastaamaan kysyntään ja tilauksiin”, hän toteaa.
”Tähtäämme investoinneilla 25 000–28 000 traktorin valmistuskapasiteettiin, minkä pitäisi riittää myös ennustetun kasvuvuoden 2026 kysyntään”, toimitusjohtaja vakuuttaa.
”Varastojen ja tuotantolinjaan tehtyjen panostusten lisäksi olemme investoineet myös henkilökunnan koulutukseen. Olemme nyt kouluttaneet satoja ihmisiä kokoamaan sähkötraktoreita. Myös huoltohenkilökunnan koulutuksissa on käynyt satoja ja satoja ihmisiä, jotta kentällä on kyky vastata yleistyvien sähkötraktoreiden huoltoon”, markkinointijohtaja Schmidt jatkaa.
”Tällä hetkellä Marktoberdorfin tuotantolinjalla on valmiudet valmistaa 14 sähkötraktoria päivässä kahdessa vuorossa. 50 miljoonaa euroa maksaneen tuotantolinjan kapasiteetti täydellä teholla käydessään on 32 traktoria päivässä, joka tarkoittaisi vuositasolla noin 7 000 traktoria”, Gröblinghoff laskee.
”Emme oleta kysynnän kasvavan lähiaikoina linjan maksimikapasiteettiin, kyse on enemmänkin investoinnista tulevaisuuteen. Odotamme kuitenkin kysynnän kasvavan uusilla markkinoilla, kuten päästömääräyksistään tiukkana tunnetussa Kaliforniassa”, hän jatkaa.
”Tunnistamme nykytekniikalla toteutetun sähkötraktorin soveltuvan tiettyyn käyttötarkoitukseen. Suurin ongelma tällä hetkellä on akkujen energiatiheys”, Gröblinghoff toteaa.
”Meillä on valmiudet valmistaa tälläkin hetkellä 130–150-hevosvoimaisia sähkömalleja. Tulevaisuus näyttää, milloin tuomme näitä traktoreita markkinoille”, hän jatkaa. ”Kokonaisuutena toteaisin, että sähkötraktorin valmistus ei ole tällä hetkellä kannattavinta bisnestä, mutta investointeja tulevaisuuteen tarvitaan, samoin kuin pioneerejakin”.
”Emme ole lukittautuneet tulevaisuuden osalta vain sähkötraktoriin, tutkimme aktiivisesti myös muita vaihtoehtoja ja olemme avoimia kaikille uusille teknologioille. Kaksi vetytraktoriprototyyppiämme ovat jatkuvassa testikäytössä maatiloilla ja tutkimme aktiivisesti mahdollisuuksia valmistaa vetyä tuuli- ja aurinkovoimalla sekä biokaasusta”, Gröblinghoff kertoo.
”En kuitenkaan henkilökohtaisesti usko vedyn soveltuvan ajoneuvojen polttoaineeksi, sillä se on vaikeasti käsiteltävä räjähdysherkkä kaasu ja isossa mittakaavasssa sen jakeluverkosto puuttuu täysin. Ennemmin uskon synteettisiin, nestemäisiin vaihtoehtoihin dieselille, sillä nestemäisen polttoaineen jakeluverkostot ovat jo olemassa käytännössä joka puolella maailmaa”, Gröblinghoff pohtii.
”Sähkökäyttöisten traktoreiden lisäksi tutkimme myös sähkökäyttöisten työkoneiden mahdollisuuksia yhdessä tunnettujen työkonevalmistajien kanssa. Sähkökäyttöisten työkoneiden valmistaminen on jo nykytekniikalla mahdollista, mutta kyse on lähinnä volyymeista ja taloudellisista realiteeteista”, Schmidt täydentää.
”Fendt going global on pitkän aikavälin tähtäimissämme korkealla”, Gröblinghoff kertoo. Tulevaisuudessa Fendtin kotina ja ainoana traktoritehtaana on edelleen Marktoberdorf, mutta jakelukanaviin panostetaan vahvasti uusien markkinoiden avaamiseksi ja nykyisten laajentamiseksi.
”Jakelu- ja jälkimarkkinointikanavien perustaminen vaatii investointeja, minkä vuoksi kehitystyö on pitkäjänteistä. Olemme värvänneet Pohjois-Amerikassa uusia jälleenmyyjiä 200- ja 300-sarjan traktoreille ja lanseeraamme myös e100-sarjan traktorit valtameren taakse. Pitkässä juoksussa odotamme toimittavamme vuosittain 2 500–3 500 traktoria Amerikkaan”, Gröblinghoff arvioi.
”Brasilian vientimarkkina näyttää kehittyvän Fendtillä positiiviseen suuntaan, laajennamme mahdollisesti muuallekin Etelä-Amerikkaan. Ennen myynnin laajentamista on kuitenkin huolehdittava jälkimarkkinointiverkostosta”, hän jatkaa.
Fendt esitteli lehdistötilaisuudessa myös tekemänsä laskelmia sähkökäyttöisen traktorin elinkaaripäästöistä suhteessa dieseltraktorin päästöihin.
Tarkasteluesimerkissä verrattiin sähkökäyttöisen e107 V Vario -traktorin elinkaaripäästöjä 8 000 käyttötunnin ajalta vastaavan 207 V Varion päästöihin.
”Dieseltraktorin käytön aikaiset hiilidioksidipäästöt ovat 86 % koko päästöistä, valmistusmateriaalien päästöjen muodostaessa 13 prosenttia kokonaispäästöistä. Sähkötraktorin tapauksessa taas käytönaikaiset päästöt ovat 29 % ja valmistuksen päästöt 67 prosenttia koko potista”, Simon Seldmeir Fendtiltä kertoo.
Hiilidioksidipäästöjä tarkastellessa sähkötraktorin käyttö ja valmistus tuottaa 8 000 käyttötunnin ajalta Seldmeirin laskelmien mukaan 69 prosenttia vähemmän päästöjä. Seldmeir laski yleisön pyynnöstä hiilidioksidipäästöt tilanteessa, jossa dieseltraktoriin tankattaisiinkin fossiilisen dieselin sijaista uusiutuvaa HVO-dieseliä.
Tällöin lopputulemana oli se, että dieseltraktori olisi kokonaispäästöiltään jopa sähkötraktoria pienempi. Seldmeir huomauttaakin, että käytönaikaisiin päästöihin vaikuttaa olennaisesti se, millaisella sähköllä tai polttoaineella traktoria käytetään.
Gröblinhoff heitti laskelmien esittelyn jälkeen haasteen teollisuudelle: ”Emme ole nähneet vastaavia lukuja miltään teollisuudenalalta.” Roland Schmidt totesi samassa yhteydessä helpoimmaksi keinoksi päästöjen vähentämiseen turhan dieselin polttamisen välttämisen.
Johtoportaan viesti päättäjille oli selvä. ”Maataloudessa tarvitaan poliittista tahtoa päästötavoitteiden saavuttamiseen. Joillakin erikoisaloilla vaadittujen investointien hintaa voitaneen siirtää lopputuotteisiin, mutta maidon ja viljan hintaan niitä ei voida nykymarkkinassa siirtää. Ilman tukia tavoitteisiin ei tulla nykysysteemissä pääsemään”, Gröblinghoff ja Schmidt totesivat.
Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje
