NHK-Keskuksen seminaari: Automaattilypsyyn ollaan tyytyväisiä

Maidon laatu on avainkysymys, oli lypsymenetelmä mikä hyvänsä. Voihappobakteerien itiöiden määrä maidossa on ollut jo jonkin aikaa suurin laatuongelma, kertoi yhteyspäällikkö Ari Mäkelä. Ongelma ei ole keskimääräisissä arvoissa. Ne ovat kohdallaan. Ongelmana ovat muutamat heikkolaatuiset erät, jotka saattavat pilata suuriakin eriä raakamaitoa, ellei niitä saada ajoissa tunnistettua.

Mäkelä esitteli Helsingin yliopiston tutkimustuloksia, jotka selvittivät, miten lehmien tuotostaso ja maidon laatu ovat kehittyneet automaattilypsyyn siirtymisen jälkeen. Tulosten mukaan lehmäkohtainen tuotostaso on yleensä pudonnut jonkin verran. Sen nostaminen ennalleen on kestänyt yleensä 1–3 vuotta. Myös uusien soluttajalehmien määrä lisääntyi hieman.

Maidon keskimääräinen solupitoisuus on lisääntynyt, ei kuitenkaan paljoa. Sama on havaittu Tanskassa. Uffe Lauritsenin mukaan tavanomaisen lypsytekniikan tiloilla solupitoisuus on reilusti alle 10 000 solua millilitrassa. Robottitiloilla vastaava lukema on selvästi yli 10 000. Mielenkiintoista on, että Tanskassa yli 200 lehmän karjoissa solupitoisuudet vakiintuvat muuttumattomalle tasolle.

Robottitiloilla taso on kuitenkin hieman korkeampi. Suomalaistutkimuksen mukaan muutokset maidon laadun ja tuotostason suhteen olivat automaattilypsyyn siirtyneillä tiloilla suuremmat kuin muilla maitotiloilla. Suurin osa solupitoisuuden kasvusta robottitiloilla selittyy tutkimuksen mukaan tehottomasta maidon erottelusta.

Valion sanoma seminaarin osanottajille lyhyesti oli se, että heidän puolestaan robottilypsy toimii. Mäkelä vielä todisti, että laatuasiat ovat robottitiloilla koko ajan kohentuneet, vieläpä nopeammin kuin tavanomaista lypsymenetelmää käyttävillä tiloilla.

Kaksi maidontuottajaa esitteli kokemuksiaan Petäjäveden seminaarissa. Timo Liinamaan tilalla Nivalassa Lely Astronaut on lypsänyt jo 6,5 vuotta. Kokemusta on siis kertynyt. Liinamaan mukaan heidän tilallaan automaattilypsy on vastannut hyvin siihen asetettuja odotuksia.

Ensimmäinen tekijä automaattilypsyyn siirtymisessä oli Liinamaan tilalla lehmien hyvinvointi. Sitä haluttiin parantaa omasta hyvinvoinnista tinkimättä. Isännän arvion mukaan lehmien hyvinvointi on kohentunut. Siitä todistavat myös kohonneet keskituotokset.

Liinamaa muistutti, että robotti on vain kone. Se ei korvaa ihmisen tekemää tarkkailua. Se vain lypsää ja kirjaa ylös erilaisia mittaustietoja karjasta. Isäntäväen on osattava ja haluttava käyttää omia havaintojaan ja robotin keräämiä tietoja lehmien hyvinvoinnin parantamiseen.

Työmäärä on vähentynyt, sanoo Liinamaa. Ennen kaikkea työn luonne on muuttunut lihastyöstä aivotyön suuntaan. Navetassa on silti edelleen viihdyttävä. Mikään ei korvaa kokeneen karjankasvattajan tekemiä havaintoja. Mikäli epäkohtia havaitaan, ne on myös korjattava. Tuotostaso on kiinni hoitajista, ei robotista.

Robottia ei saa yrittää kuormittaa liikaa, varoitteli Liinamaa. Hänen mielestään 70 lehmää robottia kohti on liikaa. Jos ylikuormitetulta robotilta ottaa lehmän tai kaksi pois, robottikohtainen maitomäärä saattaa jopa lisääntyä. Hän kehotti myös varaamaan riittävästi tilaa eläinliikenteelle. Erityisesti robotin edessä on oltava tilaa. Liinamaa varoitteli myös rasittamasta itseään liikaa. Ylirasitus on todellinen riski, eikä sitä pidä aliarvioida. Liinamaan mielestä lomittajat eivät hallitse lypsyrobotteja riittävän hyvin. Se on ongelma, joka pitäisi nopeasti poistaa koulutusta lisäämällä.

Pauli Sipilän tilalla Orimattilassa Lely Astronaut on lypsänyt vuoden päivät. Hänen viestinsä seminaariväelle oli hyvin samanlainen kuin Liinamaan. Liikaa ei saa rehkiä. Sipilä on jo ulkoistanut tilan töitä urakoitsijoille. Myös navetan rakentamisessa turvattiin urakoitsijoihin.

Sipilän laajennus oli melkoinen tilakohtainen loikka. 24 lehmän parsinavetasta siirryttiin kerralla yhden robotin navettaan. Laajennuksen suurimmat haasteet olivat eläinmäärän lisäys ja ruokinnan tasapainottaminen. Lehmien liikkuvuudesta on osattava huolehtia tuotostasosta tinkimättä. Ruokinnalla on tässä keskeinen merkitys.

Toimialavastaava Henna Mero ProAgriasta käsitteli laajennusinvestoinnin hallintaan vaikuttavia tekijöitä. Hän suositteli vähintään kolmen vuoden aikaa rakentamishankkeen valmisteluille. Taloudellinen onnistuminen edellyttää, että maitomäärät saadaan ripeästi tavoitetasolle. Mero paalutti tavoitteeksi yli 9 000 litran keskituotoksen. Robottia kohti tulisi olla 60–65 lehmää.

Lehmien puhtaanapito on tärkeää erityisesti robottitiloilla. Siinä onnistuminen on edellytys laadukkaan maidon tuotannolle. Selvää tietenkin on, että puhtaat lehmät säästävät työtä myös tavanomaista lypsymenetelmää käyttävillä tiloilla. Parsirakenteilla ja kuivituksella on ratkaiseva merkitys lehmien puhtaana pysymiseen. Riittävän pitkät, hyvin kuivitetut ja esteettömät arret ovat välttämättömyys. Lehmien on viihdyttävä makuulla vähintään 14 tuntia vuorokaudessa, paalutti Mero. Jokainen tunti tuosta pois alentaa tuotosta litran verran lehmää kohti päivässä.

Käytävien jatkuva puhdistaminen tukee puhtaanapitoa. Myös betoniritiläkäytäviä on puhdistettava jatkuvasti.

Käytännön kokemukset esimerkiksi Discovery-automaatista (ks. KV 16/08) ovat hyviä. Raapat toimivat myös, mutta silloin poikkikäytävien puhdistus on tehtävä käsityönä.

Seminaariväellä oli tilaisuus tutustua maailman ensimmäiseen pyöreään robottinavettaan (ks. KV 3/08). Navetan omistaa Kokkilan maatalousyhtymä, Otto ja Topi Kokkila Petäjävedeltä. Uusi navettakonsepti kantaa nimeä Roboround. 1254 neliömetrin navetassa alkoi maidontuotanto tammikuun puolivälissä 2008.

Tuotanto on kaikesta päättäen lähtenyt hyvin käyntiin. Ensimmäinen Lely Astronaut oli yksin vastuussa lypsytöistä vain 9 kuukautta. Navetassa on paiskinut töitä kuukauden päivät jo toinenkin Lely. Se hankittiin lypsypalvelusopimuksella. Sillä saa robotin lypsytöihin 2 419 euron kuukausimaksulla. Kokkiloiden mielestä kuukausimaksu on edullinen. Lypsypalvelun hinnaksi tulee 3,9–5,8 senttiä maitolitraa kohti, tietenkin lypsetystä maitomäärästä riippuen.

Lypsyrobotit sijaitsevat ruokintapöydän piirittämän ympyrän sisäpuolella, lähellä navetan keskipistettä. Pyöreän muodon ansiosta eläinten matka ruokintapöydältä ja muualtakin navetasta robotille on poikkeuksellisen lyhyt, enimmillään 15 metriä. Ruokaileva eläin kuulee ja näkee lypsyrobotin hyvin. Kokkiloiden mukaan tällä on myönteinen vaikutus lypsyliikenteeseen.

Käytäväpalkkeja pitää puhtaana Astronaut Discovery -siivousrobotti. Se on sopeutunut siivoamaan myös pyöreän navetan käytäviä.

Kokkilat ottivat rohkean askeleen rakentaessaan maailman ensimmäisen pyöreän navetan. Kun Roboround nyt kaikesta päättäen on osoittautunut toimivaksi, heidät voisi mainiosti lyödä ”pyöreän navetan ritareiksi”. Edistyminen asiassa kuin asiassa edellyttää, että joku on valmis kokeilemaan uusia toimintatapoja.

NHK-Keskuksen toimitusjohtaja Onni Korhonen muistutti jälleen, että lypsyrobotti kantaa kustannuksensa vain lypsämällä. Hänen mielestään 700 000 litraa vuodessa robottia kohti on asetettava tavoitteeksi.

Toinen Korhosen ajama asia on vapaa eläinliikenne. Korhonen todisteli väittämiään esimerkin voimalla. Kolmen robotin tilan siirtyminen vapaaseen eläinliikenteeseen nosti keskituotoksen 11 700 kilosta 12 150 kiloon. Kokonaismaitomäärä lisääntyi 585 000 kilolla vuodessa, sillä robotit pystyivät lypsämään 50 ylimääräistä lehmää entiseen verrattuna. Hurjasti kasvaneesta tuotannosta huolimatta työntekijöiden määrä voitiin pudottaa neljästä kahteen.

Vapaa eläinliikenne säästää myös rakennusneliöitä. Korhosen mukaan säästöt voivat lähennellä 300 000 euroa kahden robotin järjestelmässä. Tällä on tietenkin merkityksensä. Tärkeintä on silti se, kuinka paljon yksi robotti lypsää maitoa. Alimmillaan Lelylläkin on jääty 390 550 kiloon vuodessa. Paras tulos on 991 340 kiloa. Ero on niin suuri, että sitä ei voi paikata millään. Neliöistä pihtaaminen ei tietenkään saa olla itsetarkoitus. Roboround on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, kuinka vähemmän neliöitä voi lopulta olla enemmän. Kokkiloiden 1 254 neliömetrin navetassa asustaa 140 lehmää. Silti lehmillä vaikuttaa olevan väljät tilat.

Seminaarin järjesti Lely-Klubin asiakastoimikunta ja NHK-Keskus Oy. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Kari Keisala Töysästä, robotin omistaja hänkin. Keisalan mukaan robotit yleistyvät hyvin yksinkertaisesta syystä. Maatiloille on vaikea saada ammattitaitoista työvoimaa. Lisäksi työvoiman hinta on sen verran korkea, että robottilypsy on yhä useammin halvin vaihtoehto.

Seminaariväen parissa suoritettu pikagallup antoi tuloksen, jota on moni osannut odottaa. Kaikki mukana olleet lypsyrobotin käyttäjät ovat olleet erittäin tyytyväisiä robotin toimintaan. Joukossa oli yksi poikkeus. Hän oli vain tyytyväinen.