Pöttinger esitteli työnäytöksessään täysin uusiutuneen Jumbo-noukinvaunun sekä muita uutuuskoneitaan – Jumbon näkyvin uudistus on kallistuva etulaita täyttöautomatiikalla

Pöttingerin Jumbo on lähes kokonaan uudistunut. Noukinvaunu on saanut muun muassa kääntyvän etulaidan, uuden voimalinjan, sekä hydrauliikalla käytettävän noukkimen. Itävallassa järjestetyssä työnäytöksessä esiteltiin merkiltä myös muita uutuuksia.
Pöttingerin Jumbo-noukinvaunun kolmas sukupolvi esiteltiin lehdistötilaisuudessa Itävallasssa. Ensimmäinen Jumbo lanseerattiin vuosituhannen taitteessa vuona 1999.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Alun perin vuonna 1999 esitellyn Jumbo-noukinvaunun kolmannessa sukupolvessa on vanhaa vain runko ja vetoaisa, muu on suunniteltu uudestaan ja mitoitettu jopa 500 hevosvoiman traktoreille. Uusi versio on ollut suunnittelupöydällä pitkään, eikä liene sattumaa, että se esiteltiin samaan aikaan, kun yritys juhlii 150 toimintavuottaan. Perinteisten suunnittelunäkökohtien, kuten energiatehokkuuden ja rehun laadun lisäksi on panostettu pienempään huollontarpeeseen ja huollettavien komponenttien vähentämiseen. Myös hallintalaitteet ja ohjemistot on uusittu.

Pöttingerin uutuuksia:

Uuteen Jumbo-noukinvaunusarjaan kuuluvat 7400, 7470 sekä 7540. Purkainroottorilliset mallit ovat 7380 DB, 7450 DB ja 7520 DB. Kirjainlyhenne tulee sanoista Discharge Beater. Nimen ensimmäinen numero kertoo uudesta sarjasta, ja seuraavat kaksi lukua DIN-standardin mukaisen tilavuuden. Mekaaniseen rikkojen torjuntaan julkaistiin Rotocare-pyöröhara, Tinecare-rikkahara, sekä Autocare-rivihara.

Kallistuva etulaita täyttöautomatiikalla

Näkyvin uudistus on kallistuva etulaita kääntyvällä ylälipalla. Tämä tuo vaunuun 4,3 kuutiota lisää vesitilavuutta. Etulaidan toiminnassa on huomattavaa, että kun pohjakuljettimet liikuttavat rehua taaksepäin, niin etulaita saattaa rehumassaa, jolloin se pysyy tiiviinä. Etulaidan avulla voidaan ohjata myös täyttöautomatiikkaa, joka saa tietonsa kolmelta anturilta – täyttömomenttia mittaavalta anturilta voimansiirrosta, voima-anturilta etulaidasta sekä paineanturilta ylälipasta. Vaunun täyttymistä voidaan hallita niiden avulla materiaalista riippumatta. Automatiikkaa voidaan hienosäätää esimerkiksi pohjakuljettimen nopeutta muuttamalla, mutta kun säädöt saadaan kerran kohdalleen, ei niihin tarvitse koskea. Täyttöpaineelle ja siten lastin tiiviydelle on kolme esiasetusta ja valmistaja lupaa automatiikan avulla saavutettavan jopa 400 kg/m3 tiheyden riippuen kuiva-aineen määrästä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Yksi suurin uutuuksista on voimansiirto, jossa kulmavaihteita on vähennetty ja korvattu moniurahihnalla. Ratkaisun kerrotaan suojaavan voimansiirron muita komponentteja äkillisiltä muutoksilta kuormituksessa.  Sullojan roottori saa voimansa tavalliseen tapaan kulmavaihteelta planeettapyörästön kautta. Kulmavaihde on Saksalaisen Rögelbergin valmistama ja sisältää uusia patentteja. Voimalinjassa on myös momenttianturi, jonka avulla opastetaan kuljettajaa säätämään ajonopeutta, mikä auttaa välttämään tukoksia.
Yksi suurin uutuuksista on voimansiirto, jossa kulmavaihteita on vähennetty ja korvattu moniurahihnalla. Ratkaisun kerrotaan suojaavan voimansiirron muita komponentteja äkillisiltä muutoksilta kuormituksessa. Sullojan roottori saa voimansa tavalliseen tapaan kulmavaihteelta planeettapyörästön kautta. Kulmavaihde on Saksalaisen Rögelbergin valmistama ja sisältää uusia patentteja. Voimalinjassa on myös momenttianturi, jonka avulla opastetaan kuljettajaa säätämään ajonopeutta, mikä auttaa välttämään tukoksia. Kuva: Mikael Torvinen

Uusi voimansiirto

Toinen suuri uudistus on voimansiirto. Voima välitetään traktorilta kahdella laajakulmanivelellä ilman kitkakytkimiä, mikä valmistajan mukaan vähentää ravistuksen aiheuttamaa vääntöhukkaa jyrkissä käännöksissä. Laajakulmanivelen jälkeen voima siirretään sivuttain kulmavaihteelle ulosottoakselilta kuusiuraisella moniurahihnalla, jolta se edelleen välitetään planeettapyörästön kautta sullojalle tavalliseen tapaan. Ajosilppureista tutulla hihnavedolla on monia etuja – se esimerkiksi kytkee voiman pehmeämmin ja suojaa komponentteja nopeilta rasituksen muutoksista, mikä vähentää huollontarvetta ja kulumista. Moniurahihnalla on voitu puolittaa kulmavaihteiden määrä. Tavallisessa mallissa on enää jäljellä yksi, ja purkainroottorillisessa mallissa kaksi kulmavaihdetta. Voimansiirron luvataan kestävän 8 000 kuormaa, itse hihnan luvataan kestävän vaunun eliniän. Kulmavaihde on Saksalaisen Rögelbergin valmistama ja sisältää uusia patentteja.

Vaunun takana sijaitsevien purkuroottorien kytkentään on myös uusi ratkaisu. Voima kytketään kulmavaihteeseen integroidulla kytkimellä ennen, kuin moniurahihna kiristetään. Uusi voimalinja välittää 210 kW tehoa ja tyhjennyskapasiteetti on sen myötä kasvanut kolmanneksen. Purkainten voimansiirtoa suojaa 3 000 Nm arvoon asetettu kitkakytkin.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Hihnavedon yhteydessä on vääntöanturi, joka kertoo mitä vaunussa tapahtuu. Järjestelmään voidaan asettaa traktorin teho, jolloin anturi antaa kuljettajalle tietoa ajonopeuden säätöä varten ja tämän avulla voidaan vähentää tukosten syntymistä.

Noukinta käytetään hydrauliikalla, mikä mahdollistaa sen nopeuden sovittamisen. Roottorin nopeutta voidaan säätää välillä 75–125 kpm riippuen ajonopeudesta, jonka vaunu saa traktorin ISOBUS-yhyeyden kautta.  Noukinta kevennetään hydraulisesti, joten vain 100 kg 520–580 kilon painosta jää tukipyörille. Noukin voidaan varustaa tukitelalla, josta on hyötyä varsinkin sillloin, jos tukipyörät painuvat traktorin pyöränjälkiin.
Noukinta käytetään hydrauliikalla, mikä mahdollistaa sen nopeuden sovittamisen. Roottorin nopeutta voidaan säätää välillä 75–125 kpm riippuen ajonopeudesta, jonka vaunu saa traktorin ISOBUS-yhyeyden kautta. Noukinta kevennetään hydraulisesti, joten vain 100 kg 520–580 kilon painosta jää tukipyörille. Noukin voidaan varustaa tukitelalla, josta on hyötyä varsinkin sillloin, jos tukipyörät painuvat traktorin pyöränjälkiin. Kuva: Mikael Torvinen
Pohjakuljetinta liikuttavat vaunun molemmin puolin sijoitetut  kaksinopeuksiset hydraulimoottorit. Suuremmalla nopeudella pohjakuljetin liikkuu 35 metriä minuutissa. Moottorit ovat Saksalaisen Rögelbergin valmistamat. Leveä ja litteä kuljetinketju kestää 13 tonnia vetoa. Kahdella pultilla kiinnitetyt pohjakuljettimen puolat kulkevat kulutuspalkkia pitkin teräksisen pohjan yläpuolella. Ennen vaunussa oli lenkkiketjut, jotka kulkivat kiskoissa.
Pohjakuljetinta liikuttavat vaunun molemmin puolin sijoitetut kaksinopeuksiset hydraulimoottorit. Suuremmalla nopeudella pohjakuljetin liikkuu 35 metriä minuutissa. Moottorit ovat Saksalaisen Rögelbergin valmistamat. Leveä ja litteä kuljetinketju kestää 13 tonnia vetoa. Kahdella pultilla kiinnitetyt pohjakuljettimen puolat kulkevat kulutuspalkkia pitkin teräksisen pohjan yläpuolella. Ennen vaunussa oli lenkkiketjut, jotka kulkivat kiskoissa. Kuva: Mikael Torvinen

Noukkimessa

Uusi noukin on ohjainradallinen ja hydraulivetoinen, ja sen leveys on 2,3 metriä. Noukkimen nopeutta voidaan säätä ISOBUS-järjestelmästä saatavan traktorin nopeuden mukaan tai asettaa ohjaimesta käsin. Noukin on kevennetty hydraulisesti niin, että tukipyörille jää vain 100 kilon paino. Noukkimen piikit on uudelleenmuotoiltu ja niiden materiaalivahvuutta on nostettu neljällä kymmenyksellä kuuteen milliin, mikä lisää kulutuskestävyyttä 20 prosenttia.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Noukin pääsee kallistumaan maan muotojen mukaan. Impress-paalaimesta tuttu rakenne sallii 3,5 asteen kallistuksen, mikä tarkoittaa 120 millimetrin myötöliikettä. Lisäksi noukkimen tukipyöristä voidaan säätää, seuraako noukin maan muotoja yhden suhde yhteen vai ei.

Hydraulisen vedon ansiosta noukkimen nopeutta voidaan säätää 75–125 kpm välillä. Valmistajan mukaan 15 kilometrin tuntinopeudessa noukkimen nopeus tulee olla 100–110 kpm. Alle 10 kilometrin tuntinopeuksilla noukin pyörii 75 kpm. Säädettävän nopeuden etuna on se, että kovaa pyörivä noukin ei “kampaa” rehua terien suuntaisiksi tai pöllytä maa-ainesta rehun sekaan. Lisäksi turha noukkimen pyöritys kuluttaa energiaa. Hydraulinen aisa pyrkii pitämään noukkimen ja aisan välisen etäisyyden vakiona, jolloin materiaali pääsee virtaamaan vapaammin.

Noukin on mahdollista irrottaa, jolloin se voidaan pudottaa ja säästää 520 kg kantavuutta, jos vaunua käytetään ajosilppurikorjuuketjussa.

Hydro-pneumaattisesti toteutetussa alustassa on omat painekellot tyhjänä ja kuorman kanssa ajoon. Kahden akselin version saa myös parabolisella lehtijousituksella, jossa on vakautustanko, mutta käytännössä vaunut toimitetaan hydraulisella alustalla. Hydraulinen jousitus vakauttaa vaunua, sillä neste ei jousta kaarteessa tai rinteessä. Joustovaraa on 270 mm. Taka-akselin ohjaukselle on useita vaihtoehtoja.
Hydro-pneumaattisesti toteutetussa alustassa on omat painekellot tyhjänä ja kuorman kanssa ajoon. Kahden akselin version saa myös parabolisella lehtijousituksella, jossa on vakautustanko, mutta käytännössä vaunut toimitetaan hydraulisella alustalla. Hydraulinen jousitus vakauttaa vaunua, sillä neste ei jousta kaarteessa tai rinteessä. Joustovaraa on 270 mm. Taka-akselin ohjaukselle on useita vaihtoehtoja. Kuva: Mikael Torvinen
Sullojan syöttöaukon leveyttä ja roottorin halkaisijaa (850 mm) on kasvatettu. Syöttöaukossa on myös käytetty kulutusta kestävää terästä. Rehusäiliön pohjaa on täytön tehostamiseksi ja rehun tiiviyden kasvattamiseksi madallettu etureunasta 250 mm. Roottorin selkäpuolella on 18 mm leveät teräspalkit, jotka tyhjentävät roottorin siististi, lisäten pakkauspainetta.
Sullojan syöttöaukon leveyttä ja roottorin halkaisijaa (850 mm) on kasvatettu. Syöttöaukossa on myös käytetty kulutusta kestävää terästä. Rehusäiliön pohjaa on täytön tehostamiseksi ja rehun tiiviyden kasvattamiseksi madallettu etureunasta 250 mm. Roottorin selkäpuolella on 18 mm leveät teräspalkit, jotka tyhjentävät roottorin siististi, lisäten pakkauspainetta. Kuva: Mikael Torvinen
Voima tulee ulosottoakselilta hihnapyörälle, jonka laakeri on öljykylvyssä ja vaatii öljynvaihdon vuosittain. Kuusiurainen moniurahihna tuo voiman sivuttain kulmavaihteelle. Hydraulinen hihnankiristin kytkee voiman pehmeästi. Kuvasta näkee myös miten sivurungot kiinnittyvät poikittaistukeen.
Voima tulee ulosottoakselilta hihnapyörälle, jonka laakeri on öljykylvyssä ja vaatii öljynvaihdon vuosittain. Kuusiurainen moniurahihna tuo voiman sivuttain kulmavaihteelle. Hydraulinen hihnankiristin kytkee voiman pehmeästi. Kuvasta näkee myös miten sivurungot kiinnittyvät poikittaistukeen. Kuva: Valmistaja

Kulutuskestävämpi roottori

Sullojan roottorin halkaisijaa on kasvatettu 850 millimetriin ja leveyttä on lisätty 100 millimetriä. Muutosten ansiosta sulloja vaatii vähemmän tehoa ja materiaali virtaa paremmin. Terät on sijoitettu epäkeskitetysti roottoriin nähden, minkä kerrotaan parantavan leikkautumista.

Lisäksi roottorin leveydestä on nyt 75 prosenttia kulutusterästä. Sen luvataan lisäävään huoltovälin pituutta jopa 25 prosenttia. Samaa tarkoitusta palvelee myös roottorin piikkien kärkien isompi pinta-ala. Roottorin uusiminen on lähes viidentoista tuhannen euron investointi, joten kestävyys on tärkeää ylläpitokustannuksia ajatellen.

Teräpalkki

Kuten sullojan roottoria, myös teräpalkkia on levennetty 100 mm. Samalla terien määrää on vähennetty, ja niitä on nyt 48 teoreettisen silpunpituuden ollessa 34 mm. Tämän kerrotaan vähentäneen tehonkulutusta 8 %. Yksittäisellä terällä on oma laukaisin ja automaattinen palautus.

Kunnon rengastus

Maahan tuotavat vaunut varustetaan 800/45 R30.5 tuumaisilla renkailla. Mikäli vaunuun valitsee yhtä leveät renkaat 26.5 tuuman vanteilla, se varustetaan korokelaidoilla, jolloin korkeus saadaan lähelle Euroopassa sallittua neljää metriä. Tilavuus kasvaa mallista riippuen 2, 2,3 tai 2,6 kuutiota.

Suurin malli 7540 on aina kolmiakselinen, mutta myös keskimmäiseen 7470-malliin saa tridem-akseliston lisävarusteena. Akselit ovat BPW:n valmistamat, mutta muutoin alusta on Pöttingerin omaa tuotantoa. Aikaisemmin myös alusta hankittiin pakettina BPW:ltä. Suomeen tuotavissa koneissa on aina hydraulisesti jousitettu akselisto.

Taka-akseliin saa perinteisen pakko-ohjauksen, sähköiseesti ohjatun akseliston tai älykkään järjestelmän, joka lukitsee telin automaattisesti kun asetettu nopeus tai kaltevuusaste on ylitetty.

Hydrauliikkassa pakollisia muutoksia

Hydrauliikkaa on uudistettu kokonaisvaltaisesti. Uusi venttiililohko sallii noukkimen, pohjakuljettimen ja etupaneelin käytön yhtä aikaa. Sähköt on asennettu hydrauliikasta erilleen esteettisistä ja käytännöllisistä syistä. Vikaantumiselle herkkiä sähköliitäntöjä on myös pyritty vähentämään kaikkialla missä se on ollut mahdollista.

Vaunussa on patentoitu boost-venttiili tyhjennykselle, joka ohjaa tyhjennyksessä kaiken virtauksen pohjakuljettimen hydraulimoottoreille.

Pyöröharaa saa leveydeltään 6,6 ja 12 väliltä. Kulutuksen kestoa luvataan 500–700 ha per metri työleveyttä.  Yksittäinen kiekko on jousitettu, joten kiekosto myötäilee hyvin pellon pintaa. Kiekon malli onperäisin Usasta, mutta sikäläinen runko ei ollut riittävän vahva täkäläisille viljely- tavoille, joten runkoa vahvistettiin.
Pyöröharaa saa leveydeltään 6,6 ja 12 väliltä. Kulutuksen kestoa luvataan 500–700 ha per metri työleveyttä. Yksittäinen kiekko on jousitettu, joten kiekosto myötäilee hyvin pellon pintaa. Kiekon malli onperäisin Usasta, mutta sikäläinen runko ei ollut riittävän vahva täkäläisille viljely- tavoille, joten runkoa vahvistettiin. Kuva: Mikael Torvinen
Pyöröhara on Hellävaraisempi kuin normaali haraus, mutta käsittelyn kovuus riippuu voimakkaasti painatuksesta ja ajonopeudesta, joka vaihtelee 10–30 km/h. Laitetta on käytetty ainakin kurpitsoilla, soijalla ja maissilla. Rikkojen torjunnan lisäksi konetta voidaan käyttää myös kuorettumien rikkomiseen, lannoitteen sekoittamiseen, nurmen ilmastukseen tai matalaan muokkaukseen.
Pyöröhara on Hellävaraisempi kuin normaali haraus, mutta käsittelyn kovuus riippuu voimakkaasti painatuksesta ja ajonopeudesta, joka vaihtelee 10–30 km/h. Laitetta on käytetty ainakin kurpitsoilla, soijalla ja maissilla. Rikkojen torjunnan lisäksi konetta voidaan käyttää myös kuorettumien rikkomiseen, lannoitteen sekoittamiseen, nurmen ilmastukseen tai matalaan muokkaukseen. Kuva: Mikael Torvinen
Rikkaharoja on useita vaihtoehtoja. Tinecare-harassa on jousijärjestelmä, joka auttaa pitämään pintapaineen vakiona harauksen edetessä. Samaa tarkoitusta palvelee se, että koneessa on yksi runko.  Painatusta voidaan säätää kuvassa näkyvällä järjestelmällä, jossa toistensa suhteen liikkuvia palkkeja liikutetaan hydrauliikalla, jolloin jousen painatus kasvaa. Laitetta saa 6,2, 9,2 ja 12,2 metrin levyisenä.
Rikkaharoja on useita vaihtoehtoja. Tinecare-harassa on jousijärjestelmä, joka auttaa pitämään pintapaineen vakiona harauksen edetessä. Samaa tarkoitusta palvelee se, että koneessa on yksi runko. Painatusta voidaan säätää kuvassa näkyvällä järjestelmällä, jossa toistensa suhteen liikkuvia palkkeja liikutetaan hydrauliikalla, jolloin jousen painatus kasvaa. Laitetta saa 6,2, 9,2 ja 12,2 metrin levyisenä. Kuva: Mikael Torvinen
Kuvassa on riviviljeltyjen kasvien rivivälien puhdistukseen käytettävä ”variohara”, jossa on siirtopalkkirunko. Runkoa voidaan siirtää ajettaessa sivuttain hydrauliikan avulla joko kamerajärjestelmään turvaten tai silmämääräisesti käsiohjauksella. Kamerajärjestelmää tarvitaan, jos halutaan päästä 2 cm tarkkuuteen. Haraa saa 4,7, 6,2 sekä 9,2 metrin levyisenä. Erityistä koneessa on työkaluton säätö, joka toimii jousikuormitteisten liukutappien avulla.
Kuvassa on riviviljeltyjen kasvien rivivälien puhdistukseen käytettävä ”variohara”, jossa on siirtopalkkirunko. Runkoa voidaan siirtää ajettaessa sivuttain hydrauliikan avulla joko kamerajärjestelmään turvaten tai silmämääräisesti käsiohjauksella. Kamerajärjestelmää tarvitaan, jos halutaan päästä 2 cm tarkkuuteen. Haraa saa 4,7, 6,2 sekä 9,2 metrin levyisenä. Erityistä koneessa on työkaluton säätö, joka toimii jousikuormitteisten liukutappien avulla. Kuva: Mikael Torvinen
Tällä hetkellä etuniittokoneeseen kytkettävä järjestelmä on saatavilla vain Pöttingerin niittokoneisiin, mutta takaniittokoneille järjestelmän saa muidenkin valmistajien niittokoneisiin. Tämä johtuu siitä, että se kytketään etunostolaitteisiin niittokoneen ja traktorin väliin tulevaan adapteriin.
Tällä hetkellä etuniittokoneeseen kytkettävä järjestelmä on saatavilla vain Pöttingerin niittokoneisiin, mutta takaniittokoneille järjestelmän saa muidenkin valmistajien niittokoneisiin. Tämä johtuu siitä, että se kytketään etunostolaitteisiin niittokoneen ja traktorin väliin tulevaan adapteriin. Kuva: Mikael Torvinen

Mekaaniset rikkatorjuntakoneet

Mekaanista rikkatorjuntaa käytetään yleisemmin luomuviljelyssä, mutta se soveltuu hyvin osaksi myös esimerkiksi viljelykiertoa.

Rikkakonemallisto on tullut Pöttingerille yrityskauppojen myötä mekaanisia rikkakoneita valmistaneen CFS:n hankinnan myötä. Koneet ovat virallisesti valikoimassa kuluvan elokuun alusta lähtien.

Sensosafe-infrapunasensori tunnistaa eläimet pellosta, varoittaa kuljettajaa ja nostaa etukoneen ilmaan painekellon avulla. Jarrutus kuljettajan on tehtävä itse, sillä TIM (Tractor Implement Management) ei voi sitä tehdä.
Sensosafe-infrapunasensori tunnistaa eläimet pellosta, varoittaa kuljettajaa ja nostaa etukoneen ilmaan painekellon avulla. Jarrutus kuljettajan on tehtävä itse, sillä TIM (Tractor Implement Management) ei voi sitä tehdä. Kuva: Mikael Torvinen

Sensosafe

Sensosafe on automaattinen avustusjärjestelmä, joka havaitsee eläimet pellosta niiton aikana. Se tunnistaa infrapunasensorin avulla eläimen ja varoittaa kuljettajaa. Järjestelmä esiteltiin ensimmäistä kertaa Agritechnica 2017 -näyttelyssä, jossa järjestelmä palkittiin hopeisella innovaatiopalkinnolla. Laitteita on valmistettu kolmisenkymmentä, joista puolet on myyty. Järjestelmällä varustetuilla niittokoneilla on leikattu yhteensä 1 300 hehtaaria ja Sensosafen avulla on pelastettu 130 eläintä. Verrattuna eläinten etsimiseen droneen kytketyllä lämpökameralla, infrapunaan perustuva tekniikka toimii lämpötilasta ja auringon voimakkuudesta riippumatta. Järjestelmän hinta on 8 000 euroa etukoneessa ja 7 000 euroa takaniittokoneen puolta kohti. Hinta voi tuntua kalliilta, mutta investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin, sillä rehun joukkoon joutuneet ruhot ovat karjalle suuri terveysriski. Yhtiö toivoo menetelmän saavan valtiollista tukea, samoin kuin esimerkiksi drooneilla ja lämpökameralla tapahtuva eläinten etsintä on saanut. Saksassa järjestelmä saa tukea myös eläinsuojelulain nojalla.

Huomiota kannattaa kiinnittää siihen, että vaikka sensoripuomi on reilusti niittokoneen edellä, ei ihmisen reaktioaika riitä koneen pysäyttämiseen tai etukoneen nostamiseen suurilla nopeuksilla. Pöttingerin tutkimuksissa 10 km/h nopeudesta on vielä mahdollista reagoida ennen havaittua kohdetta. Takakoneelle reaktioaika on pidempi, jolloin järjestelmä mahdollistaa 12 km/h nopeuden.

Pöttingerin hallituksen puhemies Gregor Dietachmayr.
Pöttingerin hallituksen puhemies Gregor Dietachmayr. Kuva: Mikael Torvinen

Pöttingerillä taloudellisesti kaikkien aikojen paras vuosi

Pandemiavuosi 2019 oli haastava, sillä tehtaita jouduttiin väliaikaisesti sulkemaan karanteenitilanteissa. Esittelytapahtuman aikana pahin tautitilanne on jo ilmeisesti ohitettu, ja talouden pyörät ovat alkaneet pyöriä vinhaa vauhtia. ”Talouskaudesta 2020–2021 on tulossa Pöttingerin 150-vuotisen historian paras vuosi,” Pöttingerin hallituksen puhemies Gregor Dietachmayr kertoo. “Mutta kun ajatellaan tulevaa kautta 2022, on edessä haasteita, jotka johtuvat paikoin jopa 20 % nousseista materiaalikustannuksista, ja edelleen suuresta kysynnästä”. Hänen mukaansa kulujen nousua on vaikea siirtää täysimääräisesti tuotteiden hintoihin, sillä se tarkoittaisi 10–15 % korotusta. Samaa materiaalien hintapainetta on myös autoteollisuudella.

Sinua saattaa kiinnostaa myös videomateriaali Pöttingerin työnäytöksestä:

Katso otteita Itävallassa järjestetyn Pöttingerin työnäytöksestä – päärooleissa olivat noukinvaunut, sekä Sensosafe-tutka