Maakaapelointi työllistää – piuhat piiloon

Viime vuosien suurmyrskyt ja niiden aiheuttamat sähkökatkot ovat pakottaneet sähköyhtiöt pohtimaan verkkojensa toimivuutta ja huoltovarmuutta. Maakaapelointi lisääntyy ja tarjoaa töitä alan urakoitsijoille. Lisääntyvät tehokkuusvaatimukset edellyttävät monipuolisuutta myös työkalustolta.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Kaapeliauran käytöstä ei juuri jälkiä jää. Taaempana näkyvä ketjukaivurin ura (pun. nuoli) on hieman leveämpi, mutta silti erittäin helppo peittää ja siistiä.
Kaapeliauran käytöstä ei juuri jälkiä jää. Taaempana näkyvä ketjukaivurin ura (pun. nuoli) on hieman leveämpi, mutta silti erittäin helppo peittää ja siistiä.
Kaapeliauraa käytettäessä ei yleensä apumiestä juuri tarvita, sillä kaapeli voidaan syöttää suoraan kelalta ja laite asentaa nauhan automaattisesti. Auran edessä näkyvä ketjut vähentävät puomiin kohdistuvaa rasitusta.
Kaapeliauraa käytettäessä ei yleensä apumiestä juuri tarvita, sillä kaapeli voidaan syöttää suoraan kelalta ja laite asentaa nauhan automaattisesti. Auran edessä näkyvä ketjut vähentävät puomiin kohdistuvaa rasitusta.
PF-Koneurakoinnin ketjukaivuri perustuu Ketju-Mara salaojakoneeseen. Ketjukaivurilla voidaan tehdä ojaa vielä 30 cm routakerrokseen, mutta kivikossa se ei ole parhaimmillaan.
PF-Koneurakoinnin ketjukaivuri perustuu Ketju-Mara salaojakoneeseen. Ketjukaivurilla voidaan tehdä ojaa vielä 30 cm routakerrokseen, mutta kivikossa se ei ole parhaimmillaan.
Huddig 1260c Muddy Mary on telavedolla varustettu pehmeiden maiden erikoiskone. Telat parantavat pitoa merkittävästi ja mahdollistavat esim. kaapeliauran vetämisen liukkaallakin maaperällä. Kaapeli voidaan syöttää suoraan etukauhassa sijaitsevalta kelalta, joka toimii samalla myös vastapainona.
Huddig 1260c Muddy Mary on telavedolla varustettu pehmeiden maiden erikoiskone. Telat parantavat pitoa merkittävästi ja mahdollistavat esim. kaapeliauran vetämisen liukkaallakin maaperällä. Kaapeli voidaan syöttää suoraan etukauhassa sijaitsevalta kelalta, joka toimii samalla myös vastapainona.
Telat on valmistanut pohjoisamerikkalainen Soucy Track -yhtiö. Telojen asennus kestää pari päivää ja niitä on saatavilla mm. puimureihin, traktoreihin ja peräkärryihin.
Telat on valmistanut pohjoisamerikkalainen Soucy Track -yhtiö. Telojen asennus kestää pari päivää ja niitä on saatavilla mm. puimureihin, traktoreihin ja peräkärryihin.
Kaivurikuormaimella onnistuu myös pusikon raivaus. Slagkraft SH150-80 -vesakkomurskaimen työleveys on 1,5 metriä ja kerta-ajolla saadaan raivattua kuusi metriä leveä kaistale.
Kaivurikuormaimella onnistuu myös pusikon raivaus. Slagkraft SH150-80 -vesakkomurskaimen työleveys on 1,5 metriä ja kerta-ajolla saadaan raivattua kuusi metriä leveä kaistale.
Roudan nostamiin ja kallistamiin pylväisiin nouseminen voi olla turvallisuusriski. Korinostimella vanhojen linjojen purkutyöt ja huollot voidaan suorittaa turvallisesti. Huddigilta löytyy kaksi nostinta, joiden työskentelykorkeudet ovat 14,2 ja 20 metriä.
Roudan nostamiin ja kallistamiin pylväisiin nouseminen voi olla turvallisuusriski. Korinostimella vanhojen linjojen purkutyöt ja huollot voidaan suorittaa turvallisesti. Huddigilta löytyy kaksi nostinta, joiden työskentelykorkeudet ovat 14,2 ja 20 metriä.

Suomen sähköverkko sisältää kaapeleita noin 400 000 kilometrejä, joista ilmassa roikkuu yli 300 00 kilometriä. Vuosittain maakaapeleita on kaivettu noin 5 000 kilometriä, mutta määrää ollaan lisäämässä – myös valtiojohdon päätöksellä. Lähivuosina maakaapeleita pyritäänkin asentamaan lähes 10 000 kilometriä vuodessa.

Työ-ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan tämä nostaa sähkön kokonaishintaa yli kymmenprosenttia, sillä esimerkiksi Eltel Networksin mukaan maakaapelointi on kolme kertaa kalliimpaa kuin ilmajohdon rakentaminen. Koko sähköverkon maakaapeloinnin arvioidaan maksavan noin 15 –18 miljardia euroa, eli miljardin vuodessa seuraavan 20 vuoden aikana.

Taajama-alueilla maakaapelointia hankaloittaa jo olemassa oleva kaapeliverkosto. Homma ei paljoa etene, jos katkenneita johtoja pitää korjata perässä. Myös kallioinen maasto hidastaa kaapelointia. Saviselle pellolle johdot kuitenkin uppoavat kaapeliauralla lähes kävelyvauhtia. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tekemän selvityksen mukaan kaivukustannukset ovat 8 890 euroa kilometrille. Uuden keskijännitemaakapelin kokonaishinnaksi muodostuu kuitenkin 61 700 euroa/kilometri, sillä maakaapeli on varsin kallista ja vaatii myös muuntamoiden uusimista. Teiden varteen siirrettävän keskijännitelinjan kilometrihinta on noin 24 000 euroa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Somerolainen PF-Koneurakointi on keskittynyt pylväs-ja kaapelointitöihin. Eltel Networksille urakoiva yritys luottaa kalustossaan Huddigin kaivurikuormaimiin. Omistaja Petri Fonsell saikin kunnian toimia telavedolla varustetun Huddig 1260C Muddy Maryn kuljettajana uutuuden Suomen ensiesittelyssä. Kaivurikuormaajan lisälaitteilla sähköverkon rakennus ja huolto sujuu jouheasti.

Maasaha puree myös routaan

Maasahat ja ketjukaivurit ovat maailmalla erittäin yleisiä työkaluja, sillä erityisesti sirkkeliä muistuttavalla maasahalla voidaan uraa jyrsiä jopa kallioon. Suomalaista kovaa kalliota niillä ei voi tehokkaasti työstää, mutta pehmeämmässä kalkkikivessä etenemisnopeus voi olla 500 metriä vuorokaudessa.

Moottorisahaa muistuttava ketjukaivuri on parhaimmilla kivettömillä savimailla, mutta kivisissä olosuhteissa työmenetelmä pitää vaihtaa sujuvampaa. Toisaalta ketjukaivurilla voidaan työskentelyä jatkaa, vaikka routaa olisi jopa 30 cm. Eri maaperille ja olosuhteisiin voidaan valita erityyppisiä hampaita, joilla työtehoa saadaan lisättyä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Ketjukaivurilla kaapelia upotettaessa kaapelinauha asentuu automaattisesti oikealle korkeudelle ja uran peittäminen sekä jälkien siistiminen on vaivatonta, sillä ura on ainoastaan noin 15 cm leveä.

PF-Koneurakointi on rakentanut Ketju-Mara salaojakoneeseen perustuvan ketjukaivurin hieman isommalla hydraulimoottorilla varustettuna. Tällä on saavutettu hieman pienempi kierrosnopeus, mutta enemmän vääntöä tiukemmalle maalle.

Pienempiä, omalla moottorilla varustettuja ketjukaivureita käytetään mm. liittymäkaapeleiden upotukseen. Työnnettävällä laitteella päästään kaapeli vetämään ahtaissakin paikoissa, sillä usein esim. kesämökillä ei puita haluta turhaan kaataa.

Kaapeliauralla uraa sukkelasti

Kaapeliauraus kätevä menetelmä monilla maaperillä, sillä auralla voi kiviä hieman kierrellä työtehon kärsimättä. Aurauksella voidaan asentaa pelkkä kaapeli tai myös suojaputki, johon johto vedetään myöhemmin. Aura myös asentaa kaapelinauhan automaattisesti ja pieni ura on erittäin helppo siistiä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Täryttävillä kaapeliauroilla saavutetaan pehmeillä mailla tunnissa jopa 800 metrin aurausnopeus, mutta ne ovat häiriöalttiimpia ja kalliimpia. Tärinä parantaa maan leikkaantumista ja samalla varistaa pehmeämpää maa-ainesta suojaksi asennettavien johtojen ympärille.

Kaapeliauraus vaatii jämäkämmällä maalla tehoa myös peruskoneelta. Huddigin 1260c Muddy Maryn telavarustus lisää pitoa ja kantavuutta, sillä kontaktipinta-ala on kumipyöriä suurempi. Työskentelyä voidaankin jatkaa pehmeällä ja liukkaalla maaperällä. Petri Fonsellin mukaan tehoa koneessa riittää kovassakin savikossa. Kaapelia voidaan auraa ja ketjusahaa käytettäessä syöttää etukauhassa sijaitsevasta kelasta, jolloin se toimii myös vastapainona.

Kauhalla karkeaan maahan

Kaivaminen on perinteinen menetelmä kaapeleiden upotukseen ja se soveltuu myös karkeammille maastoille. Kauha on yleensä koneen koosta riippuen 25–60 cm leveä, mutta lyhyemmät pätkät hoituvat muillakin kauhoilla. Muuntajien pohjia ojan peittoa varten tarvitaan leveämpää luiskakauhaa. Kaivamalla tai poraamalla suoritetaan myös pylväiden upottaminen.

Kaivamalla uraa saadaan myös kiviseen maastoon, mutta haittapuolena on työläämpi ojan peittäminen ja ylimääräinen työvaihe kaapelinauhaa asennettaessa. Nauhan ja kaapelin väliin tulisi saada pehmeää maata noin 30 cm.

Etenkin ahtaissa paikoissa esim. puiden tai rakennusten lähellä kaivamalla tehdystä ojasta aiheutuu väistämättä suuremmat jäljet kuin esim. maasahaa käyttämällä, sillä kaivannon poikkileikkauksen pinta-ala ja liikuteltavat maamassat ovat suuremmat.

Ilmakaapelit pysyvät vielä maisemassa

Vaikka tavoitteena onkin sähkökaapelien siirtäminen maan alle, niin olemassa olevien ilmajohtojen purkaminen ja hoito vaatii edelleen kalustoa. Esimerkiksi Ruotsissa Huddig toimitti viime vuonna sähköverkon huoltoon 44 uutta henkilönostinkonetta.

Vanhat pylväät saattavat roudan vaikutuksesta hiljalleen nousta, jolloin pylvääseen kiipeäminen on kaatumisvaaran vuoksi riskialtista. Maakaapeloinnin lisäksi jo olemassa olevia ilmakaapeleita siirretään teiden varsille, jolloin huoltotyöt on helpompi suorittaa. Nostokorista on hyötyä myös uusien linjojen rakentamisessa, sillä kaivurikuormaajan nostinkorilla saavutetaan turvallisesti jopa 20 metrin nostokorkeus ja 11 metrin ulottuma sivusuuntaan.

Sähkön siirtolinjojen alla tapahtuva raivaus säilyy ohjelmistossa myös tulevaisuudessa. Helikopterilla ja muilla työkoneilla tapahtuvan raivauksen lisäksi myös kaivurikuormaaja taipuu pusikon kaatoon. Esimerkiksi Slagkraft SH150-80 -vesakonraivauslaitteella saavutetaan 1,5 metrin työleveys. Huddig 1260c Muddy Maryyn kiinnitettynä kerta-ajolla saadaan raivattua kymmenen metriä leveä alue. Slagkraftin ketjut jyräävät noin 20cm paksut puut yhdellä pyyhkäisyllä, mutta tätä paksummat vaativat useamman sivalluksen. Murskaamalla raivatulla linjalla kulkeminen on helpompaa, sillä pusikko menee pieneksi silpuksi, eikä rankoihin tarvitse kompastella. Linjanraivaus vaatii taitoa myös kuljettajalta, sillä puita ei ole syytä kaataa linjalle tai koneen päälle, vaan ne pitää pystyä painamaan ulospäin.

Kaivurikuormaajan teloista on hyötyä myös linjanraivauksessa. Telasto tekee koneesta selvästi vakaamman ja työskentely onnistuu pehmeässäkin maastossa ja ojien ylitys tapahtuu ketterämmin. Tassuja ei telojen tuoman vakauden sekä ylimääräisen painon vuoksi koneessa tarvita, jolloin näkyvyys koneesta on parempi.

Huolellisuutta myös kaapelien upotukseen

Poissa silmistä, poissa mielestä -metodia näkee ajoittain käytetyn myös sähkökaapeleiden kaivamisessa. Varoitusnauhat saattavat olla aivan kaapelissa kiinni tai jopa kaapeleiden alla yhtenä myttynä. Usein myöskään kaapelikarttoihin ei ole luottamista.

Muusta rakentamisesta tuttua huolellisuutta tulisi kuitenkin noudattaa myös kaapelitöissä. Asiallisesti asennettu kaapelinauha ja esipeittoon käytetty pehmeä hiekka helpottavat johtojen löytämistä myöhemmin ja jatkavat niiden elinikää. Esimerkiksi kivikkoon lähes väkivalloin upotetut kaapelit ovat ajan saatossa todellisessa vaarassa rikkoontua kivien hangatessa niiden pintaa. Vikakohtien paikallistaminen saattaa olla todella vaativaa ja esim. valokuitukaapeleiden korjaaminen on kallista ja aikaavievää. n

Urakoitsijan tulee aina selvittää työalueella sijaitsevien kaapeleiden sijainti ennen töiden aloittamista. Joskus kaapelinäyttöä joutuu kuitenkin odottamaan ja merkinnät ovat vähintään epämääräisiä. Keypron Kaivulupa.fi-palvelu lupaa asiaan helpotusta. Nettisivustolta voi tilata vuorokauden ympäri mm. kaapelinäytön ja karttoja. Novatronin-kaivujärjestelmään yhdistettynä kaapelitiedot voi myös saada suoraan kaivukoneeseen, jolloin johdot näkyvät kaivujärjestelmän ruudulla suhteessa kaivurin kauhaan. 3D-sijaintimittauksen avulla tiedot uusista kaapeleista voidaan palvelun kautta välittää johdonomistajille.

Arto Turpeinen

 

Avaa artikkelin PDF

Lue lisää