Case IH Maxxum 5120-5150

Keväällä 1990 esitelty Case IH Maxxum oli poikkeuksellisen täydellisesti uusi traktori. Jopa moottorit olivat täysin uusia, Case IH:n ja Cumminsin yhteistyön tuloksena syntyneitä. 4-sylinterisessä oli tilavuutta Cumminsin moottoreissa aikaisemminkin esiintynyt 3,9 litraa ja kuutosessa 5,9 litraa. Moottorit valmistettiin Case IH:n tehtaassa Saksassa. Ranskalaisvalmisteinen vaihteisto oli Maxxumin kokoluokassa edistyksellinen: vakiona oli 4-portainen powershift ja hydraulinen suunnanvaihtaja, joka useimmista muista toteutuksista poiketen oli toteutettu erillisillä pakoilla eteen- ja taakseajoon. Ominaisuuksiltaan Maxxum siirtyi ensimmäisenä traktorina luokkansa uudenaikaisimmaksi 4 vuotta aikaisemmin esitellyn MF 3000-sarjan jälkeen.

Maxxum oli myös ulkonäöltään moderni ja ulkomitoiltaan varsin kompakti. Ohjaamon melutaso ei ollut aivan aikansa kärkitasoa. 6-sylinterisissä malleissa oli digitaalimittaristo. Sähköisen nostolaitteen käyttö oli toteutettu hieman poikkeavasti ja vaikeaselkoisesti normaaliin lähestymistapaan verrattuna.

Vuoden 1993 alussa malliston tehokkaimmaksi esiteltiin 125-hevosvoimainen 5150, jonka erottaa sivupeltien jäähdytysaukoista. Vaihteisto ja voimanotto olivat pienempiä malleja järeämpiä. Samaan aikaan 5130:n moottoria viritettiin vääntävämmäksi ruiskutuspumppua vaihtamalla ja rinnalle esiteltiin varustelultaan tingitty S-malli, jossa oli synkrovaihteisto ilman pikavaihdetta. Suunnanvaihtaja oli kuitenkin hydraulinen S-mallissakin ja vakiona oli nappikytkin. 5140 sai 520 mm millirenkaat vakiovarusteeksi. Takalokasuojat olivat koko mallistossa leveämpiä ja ovilasit koko oven kokoisia. Istuin vaihtui Searsista Grammeriin.

Keväällä 1994 esiteltiin Maxxum Plus -mallit, joissa oli lisää pieniä uudistuksia, mm. suunnanvaihtajan vapaa-asento, pehmeämmin toimiva kytkinpoljin, ryömintävaihteiden synkronointi ja kaapelien läpivienti takalasin kulmassa.