Volvo

Arvika-Thermaeniuksen ensimmäinen itsekulkeva puimuri oli ST 67. Se oli varustettu 55 hv bensa- tai dieselmoottorilla, 205 cm leikkuuleveydellä ja säkitystasolla tai 20 hl viljasäiliöllä.

Vuonna 1957 sen seuraajaksi esiteltiin ST 68, jossa leikkuuleveys oli kasvanut 236 cm:iin. Moottorit olivat edelleen 55-hevosvoimaisia: tarjolla oli Kämper-merkkinen 3,1-litrainen diesel ja Fordin 3,6-litrainen bensakone. Puimurissa ei ollut ajonopeusvariaattoria. Sen sijaan vaihteita osittain synkronoidussa vaihdelaatikossa oli 8+2. Poikkeavaa tekniikkaa ajopuimurissa oli myös 180 cm levyinen puintikela. Yhtä leveä oli myös 1-osainen kohlin. Puintikelan nopeusvaihtoehtoja oli 6 kpl ja laonnostokelalla 4 kpl. Puintikelaa syötettiin matolla. Säiliöpuimurin tyhjennysputki oli erittäin lyhyt ja alhaalle sijoitettu. Leikkuupöytää nostettiin hydrauliikalla.

Arvika-Thermaeniuksen puimurihistorian lippulaiva on vuosina 1957-62 valmistettu ST 612, joka oli varustettu 12 jalan leikkuupöydällä. Sen pikkuveli oli 10-jalkainen ST 610. Näiden mallien tekniset erot ST 68:aan ovat vähäisiä. 10 ja 12 jalan leikkuupöytien yhteydessä käytettiin syöttörumpua ja kolakuljetinta. Moottorina oli 62-hevosvoimainen Perkins apukammiodiesel. Eräillä vientimarkkinoilla, mm. Britanniassa puimureita myytiin merkillä Viking. Thermaeniuksen väritys oli sama vihreä-keltainen kuin myöhemmin BM Volvoissa.

Puimurit

Thermaenius ST 67-612

Munktellsin ensimmäinen ajopuimuri oli vuonna 1951 esitelty MST-92. Leikkuuleveys oli 9 jalkaa, kuten useimmissa muissakin BM-puimureissa. Moottorina oli Volvo Pentan 6-sylinterinen bensakäyttöinen sivuventtiilikone teholtaan 65 hv. Ajonopeutta muutettiin Volvon 5-vaihteisen vaihteiston avulla sillä variaattoria ei ollut. Puintikelan leveys oli 110 cm ja kohlimia oli kolme. Puintikelan nopeusvaihtoehtoja oli neljä, joista 430 ja 520 r/min lienevät jääneet vähälle käytölle. Leikkuupöydässä ei ollut erillistä kytkentää, vaan se toimi aina puintikoneiston ollessa toiminnassa. Tyhjennysputki ei ollut käännettävä, vaan se täytyi poistaa yhdessä säiliön pohjakierukan kanssa.

Pari vuotta myöhemmin esiteltiin pieniä uudistuksia kokenut MST-93 (näkyvin muutos oli 6-lapainen kaatokela) ja vuonna 1954 MST-94. Merkittäviä muutoksia tuli kuitenkin vasta vuoden 1956 mallissa MST-95, jossa oli Volvon 4,7-litrainen dieselmoottori, ajonopeusvariaattori ja suuremmat seulat. Myös väri oli tässä vaiheessa vaihtunut BM:n tummansiniseksi.

Bolinder-Munktell oli Ruotsin suurin puimurivalmistaja ja Ruotsissa leikkuupuimurit olivat yleistyneet Euroopan maista nopeimmin. Lisäksi BM:n puimureita valmistettiin lisenssillä Ranskassa ja Englannissa.

Munktell / Bolinder-Munktell MST 92-95

Ruotsalaisen Ab Westeråsmaskinerin Aktiv (joissakin maissa Aros) oli suosittu vetopuimuri, ja vuonna 1959 vetopuimurin tekniikkaa hyödyntäen kehitettiin ajopuimuri M2S. Myös ajopuimuri tunnettiin esim. Ranskassa merkillä Aros. Rakenteessa oli aikalaisekseen poikkeuksellisen paljon kevytmetalliosia. Syöttö leikkuupöydältä tapahtui matolla. Kohlin oli lyhyt 1-osainen heittokohlin. Etupyörät olivat erittäin pienet. Kohlimien päälle sijoitettu moottori oli aluksi Mercedes diesel, myöhemmin Perkins. Vaihteita oli kaksi ja ajonopeus säädettiin hydraulisella variaattorilla. Vuoden 1962 malleissa oli pitempi kohlin.

Aktiv M2S

Volvo BM S800:n ja S830:n uudistetut versiot nimettiin Volvo BM Aktiv 1110:ksi ja 1130:ksi. Moottori oli nyt 4-sylinterinen. Muuten muutokset olivat melko vähäisiä. Vuonna 1981 Electrolux-yhtymä osti puimurinvalmistuksen, joka keskitettiin Morgongåvan tehtaalle. Uudeksi tuotemerkiksi tuli Överum Aktiv.

Mallistoa laajennettiin 10 jalan 1150:lla, jossa oli hydrostaattinen, suunnanvaihtajalla varustettu voimansiirto. Etuakselin etupuolella oli hydraulimoottori ja pumppu. Ajonopeutta säädettiin aksiaalimäntämoottorin kulmaa muuttamalla. 1150:n kestävyys osoittautui heikoksi. Ongelmana olivat mm. kylkipelteihin ilman vahvistuksia pultatut laakeripesät.

Pian Överum Aktivien esittelyn jälkeen Rosenlew osti puimurivalmistuksen Electroluxilta ja vuonna 1985 Överum Aktivit vaihtuivat Aktiv Sampoiksi Morgongåvan tehtaalla.

Volvo BM Aktiv 1110 – 1130 / Överum Aktiv 1110-1150

Aktiv-tehtaan isompi puimuri 800:n rinnalla oli vuonna 1967 esitelty Aktiv 1000. Se oli leikkuuleveydeltään 9 1/4 jalan puimuri, joka oli rakenteeltaan lähinnä 800:n levennetty versio: kohlimia oli kolmen sijasta neljä, mutta pituus oli suunnilleen sama kuin pikkuveljessä. Moottorina oli 4-sylinterinen Perkins (60 hv SAE). Vuonna 1969 merkiksi muuttui BM Volvo ruotsalaisen puimuriteollisuuden päätyessä yksiin käsiin. Historiankirjoitusta mutkistaa hieman se, että Volvolla oli jo aiemmin ollut puimurimalli S1000, joka oli Munktellin peruja.

Aktiv 1000 / BM Volvo 1000

Ruotsalainen puimurihistoria muodostuu valmistajista, joita Volvo osti yksi kerralla: Bolinder-Munktell, Arvika-Thermaenius ja vuonna 1969 Aktiv. Tämän jälkeen Volvo päätti luopua isojen puimureiden (S 900 – 1000) valmistuksesta ja esitteli kaksi pientä mallia: S 800, joka valmistettiin Västeråsissa Aros-tehtaalla ja S 830:n, jonka valmistaja oli Thermanius-tehdas Hallsbergissa. Erilaisella taustalla selittyvät myös S 800:n ja S 830:n eräät toisistaan poikkeavat tekniset ratkaisut.

S 800 oli tullut markkinoille jo vuonna 1966 nimellä Aktiv 800. Se oli korvannut aikaisemman Aktiv M 2 S-mallin ja oli ulkonäöltään suuri harppaus nykyaikaan. Aktivin aikaisemmin käyttämä mattosyöttö oli vaihdettu normaaliin kolakuljettimeen. Kaatokelan nopeus oli säädettävissä variaattorilla, samoin puhaltimen nopeus. Aktiv 800:n rinnalla oli isompi 10 jalan Aktiv 1000, jota myytiin myöhemmin myös nimellä BM Volvo S 1000 vuoteen 1972 asti. Tällä mallilla ei ollut mitään yhtäläisyyttä aikaisemman samannumeroisen mallin kanssa.

Vuonna 1974 tuotemerkki vaihtui BM Volvosta Volvo BM:ksi. Vuonna 1975 myös mallissa S 800 ajonopeuden säätöön saatiin hydrostaattinen variaattori ja ohjaus muutettiin hydrostaattiseksi.

Aktiv 800 / Volvo BM S 800 – S 830

Bolinder-Munktell -tehdas esitteli vuonna 1966 modernisti muotoillun S 950:n, jossa oli sama 6-sylinterinen moottori kuin T 800 traktorissa. Uuteen tyyliin tekniikka oli piilotettu avattavien luukkujen taakse. Moottori oli sijoitettu viljasäiliön alapuolelle etupyörien väliin. Leikkuupöytä oli yleensä 12- tai 14-jalkainen. Puintikoneiston leveys oli 110 cm ja myös kohlimien mitoitus vastasi mallia S 1000. Kohlinten laakeroinnissa oli kuitenkin siirrytty kuulalaakereista puulaakereihin. Ohjaamo oli sijoitettu keskelle. Tyhjennysputki oli kammettavissa käyttöasentoon ohjaamosta. Leikkuupöytä oli irroitettava ja se oli kevennetty kaasukellon avulla.

Vuotta myöhemmin esiteltiin rinnalle pienempi S 900, jossa puintikoneiston leveys oli kavennettu 100 cm:iin. Moottorina oli 4-sylinterinen Perkins, joka oli sijoitettu ylös viljasäiliön taakse. Näiden mallien jälkeen Volvo keskittyi pienten puimurien valmistamiseen ja toi Ruotsiin Claasin puimureita täydentämään valikoimaansa keskikokoisten ja suurten puimurien luokkaan.

BM Volvo S 900 – S 950

Valmistajan muita koneita

Ski-Doo uudisti hyötykelkkojaan vuodelle 2026 – uMotion-alustan jousitus on muuttunut radikaalisti

Ski-Doo Expedition XRTEME on kelkka, jolla voi ajaa rauhallisesti metsän siimeksessä, mutta tarvittaessa vauhtia riittää reitilläkin. Kaksitahtisessa E-TEC 850 riittää paukkua.

Koneviesti

Ajoneuvot ja ympäristö

Lynxin vuoden 2026 moottorikelkoissa on teknisiä muutoksia useammassakin mallissa – leveätelaiset kehityksen eturivissä

Commander on täysiverinen hyötykelkka, jolla tukkikuorma liikkuu kevyesti. Ohjattavuus on parantunut etujousitukseen tehtyjen muutosten ansiosta.

Polariksen 2026-mallistossa suuntaus on sporttisten ja yleiskäyttöisten leveätelaisten moottorikelkkojen suuntaan

Uusi kelkka Voyageur 650 155, jonka runko muuttui tulevalla kaudella Matryxiin.

eSled-moottorikelkkojen tuotanto aloitettu Mikkelissä

Akut koostuvat moduuleista, jotka kootaan Mikkelin laitoksella.

Yritykset ja tapahtumat

Valmet Automotive ja Patria allekirjoittivat aiesopimuksen panssaroitujen ajoneuvojen valmistuksesta ja testauksesta

Patrian 6x6 panssaroidusta ajoneuvosta on tullut Common Armoured Vehicle System (CAVS) -ajoneuvohankkeen myötä lähes tuhat tilausta, joten tuotantokapasiteettia tarvitaan merkittävästi lisää.

Uutiset

Honda TRX520FE2 -mönkijässä on mekaaninen vaihteisto ja jäykkä taka-akseli – uutuus etenee tasaisesti hankalassakin maastossa

Hondan perustekniikka on pysynyt vuosien saatossa muuttumattomana. Moottori vaihtui pitkittäin 2020.

Lukijan idea: Kärryn kuomu auki kunnolla

Lukijan idea

Uusimmat artikkelit

Volvo aloitti traktorien valmistuksen 1940-luvun alussa. Se oli yhteistyössä Bolinder-Munktellin kanssa ja vuonna 1950 se hankki BM:n omistukseensa ja laajensi toimintaansa maatalous- ja maanrakennuskoneissa. 1950-luvun alun Volvo-malleja olivat T 24, T 31 ja T 32, joiden nelisylinterisissä petrolimoottoreissa oli tehoa 25–35 hv. Vuonna 1953 esiteltiin ensimmäinen BM:n dieselillä varustettu Volvo-traktori, 53-hevosvoimainen T 55. Vuonna 1959 valmistui Eskilstunaan uusi traktoritehdas, jonka ensimmäinen tuote oli menestyksekäs dieselmoottorinen T 350 Boxer. Vuonna 1966 Volvo aloitti suurtraktorien valmistuksen: T 800:ssa oli tehoa 94 hv. Vuonna 1970 esitellyssä T 650:ssa oli hiljainen teräspellistä prässätty ohjaamo. Vuonna 1985 Volvo myi traktorinvalmistuksen Valmetille, joka jatkoi 2005-sarjan valmistusta Ruotsissa vuoteen 1987.


Traktorit

Bolinder-Munktell esitteli vuonna 1957 kaksi hieman entistä pienempää puimuria. MST-751 oli varustettu 7½ jalan leikkuuleveydellä ja 69 cm levyisellä puintikoneistolla. Moottorina oli aluksi petrolikäyttöinen Volvo Penta, mutta vuodesta 1958 lähtien sai myös Perkinsin 4.270 dieselin. Isompi MST-901 oli isojen BM:ien tavoin 9-jalkainen, mutta puintikoneiston leveys oli 110 cm:n sijasta 91,5 cm. Moottori oli sama 6-sylinterinen Volvo Diesel kuin MST-95:ssä. Kohlimet olivat hieman lyhyemmät.

BM:n erikoisuuksia olivat ”päädytön” laonnostokela, vesijäähdytteinen pakoputki ja säkitystaso myös säiliöpuimurissa. Tyhjennysputki irroitettiin kuljetusta varten ja asetettiin säiliön taakse. Puintikelan nopeusvaihtoehtoja oli edelleen 4, mutta nyt kierrosluvut olivat käyttökelpoisia alueella 800-1100 r/min.

Bolinder-Munktell MST 751-901

Thermaenius siirtyi BM Volvon omistukseen vuonna 1960 ja pian tämän jälkeen korvattiin ST 256 uudistetulla ST 257:lla, joka oli Ruotsin suosituin puimuri 1960-luvulla. Leikkuuleveydeltään 7 1/4 jalan puimuri oli varustettu Volvon 35-hevosvoimaisella bensamoottorilla tai Perkinsin samantehoisella dieselillä. Leikkuupöytä oli erikseen kytkettävissä toimintaan. Kolakuljettimen sijasta käytettiin aluksi mattokuljetinta ja syöttörumpua ei ollut. Varstasilta oli säädettävissä kuljettajan paikalta. Rasvauskohteita oli karsittu voimakkaasti edeltävään malliin verrattuna ja muihin saman ajan puimureihin verrattuna niitä oli varsin vähän. Ruumenseula oli säädettävä ja rikkaruohonsiemeniä poistettiin lieriöerottimella.

Vuodelle 1967 esiteltiin rinnalle 8 1/4 jalan leikkuupöytä ja vahvennettiin rakenteita mm. kelakammion, voimansiirron, taka-akselin ja jarrujen osalta. Keskimmäinen kuva esittää uudistettua mallia, joka oli hieman aikaisempaa kulmikkaampi.

Thermaenius / BM Volvo ST 256-257

Bolinder-Munktell oli valmistanut 50-luvulla enimmäkseen 9 jalan leikkuupöydällä varustettuja puimureita. 60-luvulle tultaessa esiteltiin suurempi S 1000, jonka leikkuupöytä oli numeron mukaisesti 10-jalkainen. Lisäksi saatavilla oli 12 jalan ja myöhemmin myös 14 jalan leikkuupöytä. Ulkoasuun ei ollut päässyt vaikuttamaan muotoilijan kädenjälki. Puimurin rakenne oli korkea ja 6-sylinterinen moottori oli sijoitettu alas etupyörien väliin. Pakoputki oli vesijäähdytetty.

S 1000 oli saatavissa joko 20 hl viljasäiliöllä tai säkitysvarustuksella. Laonnostokelan ja puintikelan nopeus säädettiin variaattoreilla mekaanisesti kuljettajan paikalta. Puhaltimen nopeus ja suunta säädettiin kammilla puimurin sivulta. Kojetaulun muodostivat öljynpaine- ja lämpömittarit sekä latauksen merkkivalo.

Munktell / BM Volvo S 1000

BM Volvo S 280 oli modernisoitu malli ST 257:stä. Moottorina oli joko Volvon bensamoottori tai Perkinsin aikaisempaa tehokkaampi diesel. Voimansiirron välitys oli entistä nopeampi. Leikkuuleveys oli 8 1/4 jalkaa. Laonnostokelan nopeudensäätövariaattori oli käytettävissä kuljettajan paikalta. Istuin ja ohjauspylvään kaltevuus olivat säädettävissä. Muotoilua oli muutettu hieman kulmikkaammaksi.

BM Volvo S 280

Bautz

Bizon

Braud

Case IH

Claas

Deutz

Dronningborg

Fendt

Fortschritt

Gleaner

John Deere

Köla

Laverda

Massey Ferguson

New Holland

Rostselmash

Sampo Rosenlew

Viimeksi lisätyt koneet

Lähetä palautetta

Tervetuloa Koneviestin uuden Konedata-palvelun betaversioon! Palvelu tarjoaa yli 8000 traktorin ja puimurin tekniset tiedot. Palvelua kehitetään, joten arvostamme palautettasi.

Anna palautetta

Kuuntele uusin jakso

Kuuntele Suomen koneuskottavinta podcastia koneosaajille ja koneista kiinnostuneille.

Konepodi

Näköislehtiarkistoon

Koneviestin uudistunut näköislehtiarkisto on nyt täällä. Lue konearviot, korjausohjeet ja käyttövinkit vuodesta 1952 lähtien.

Koneviestin näköislehdet

Etusivu

Huolto ja tekniikka

Maarakennus

Maatalous

Osastot

Metsä

Pääkirjoitus

Weteraani

Lehdet

Konedata

Palvelut

Tilaa Koneviesti

Asiakaspalvelu

Jätä ilmoitus

Tilaa uutiskirje

Lähetä uutisvinkki

Lähetä oikaisupyyntö

Toimituksen yhteystiedot

Mediamyynnin yhteystiedot

Ota yhteyttä

Automaattiohjauksen siirtosarjan asennus leikkuupuimuriin – Efix on helppo vaihtaa koneesta toiseen

Siirtosarjan antennin jalusta asennettiin traktorin katolle. Antennijalkojen kaksipuolinen teippi tarttui tukevasti puimurin kattoon. 

Koeruutupuimurit ovat tärkeä tuoteryhmä Sampo-Rosenlewille – C2-malli kuuluu koeruutupuimureiden raskaaseen sarjaan

C2-koeruutupuimuri on suunniteltu helposti puhdistettavaksi.

Sampoja on myyty koeruutujen puintiin yli 60 vuotta – ensimmäinen koeruutujen erikoismalli esiteltiin 1985

Sampo Rosenlew on valmistanut yli 4000 koeruutupuimuria. Kuvassa Västankvarnissa käytössä oleva Sampo 130 -koeruutupuimuri. Kuva: Juho Ryyppö 

Lukijan idea: Avain parempaan paikkaan

Euroopan paras tekninen tietokanta osaksi Koneviestin verkkopalveluita

Konedatan ulkoasu muuttuu, ja se löytyy jatkossa Koneviestin verkkosivujen yhteydestä. Käytettävyyttä on myös parannettu erityisesti mobiilikäyttäjiä silmällä pitäen.

Deutz-Fahrin puimureiden valmistus päättyy

Deutz-Fahrin puimureiden valmistus päättyy 28.2.2025. Emoyhtiö SDF aikoo keskittyä jatkossa traktoreiden ja viininviljelyn erikoiskoneiden valmistukseen.

John Deeren T- ja S-sarjojen puimurit uudistuvat – molemmissa on X9-malleista tuttu ohjaamo ja uusia varusteita

John Deeren S- ja T-sarjojen puimurit uudistuvat. Puintikoneistot pysyvät suurin piirtein ennallaan. Suurimmat muutokset ovat ohjaamossa ja elektroniikassa.

Volvo

Munktell / Bolinder-Munktell MST 92-95

Thermaenius ST 67-612

Bolinder-Munktell MST 751-901

Thermaenius / BM Volvo ST 256-257

Aktiv M2S

Munktell / BM Volvo S 1000

Aktiv 800 / Volvo BM S 800 – S 830

BM Volvo S 900 – S 950

BM Volvo S 280

Aktiv 1000 / BM Volvo 1000

Volvo BM Aktiv 1110 – 1130 / Överum Aktiv 1110-1150

Tekniikka | Automaattiohjauksen siirtosarjan asennus leikkuupuimuriin – Efix on helppo vaihtaa koneesta toiseen

Maatalouskoneet | Koeruutupuimurit ovat tärkeä tuoteryhmä Sampo-Rosenlewille – C2-malli kuuluu koeruutupuimureiden raskaaseen sarjaan

Maatalouskoneet | Sampoja on myyty koeruutujen puintiin yli 60 vuotta – ensimmäinen koeruutujen erikoismalli esiteltiin 1985

Maatalouskoneet | Lukijan idea: Avain parempaan paikkaan

Maatalouskoneet | Euroopan paras tekninen tietokanta osaksi Koneviestin verkkopalveluita

Maatalouskoneet | Deutz-Fahrin puimureiden valmistus päättyy

Maatalouskoneet | John Deeren T- ja S-sarjojen puimurit uudistuvat – molemmissa on X9-malleista tuttu ohjaamo ja uusia varusteita