Kotieläintuotannon automatisointi on eettistä

Uuden lypsyrobotin tulo navettaan ylittää enää vain paikallisen uutiskynnyksen. Merkittävä osa tuotetusta maidosta tulee jo nyt navetoista, joissa lypsy on automatisoitu. Robottien ansiosta fyysisen rutiinityön osuus vähenee, ja hoitajille jää entistä enemmän aikaa eläinten kunnon seurantaan sekä lypsy- ja ruokintajärjestelmän tuottaman tiedon analysointiin. Onnistunut automatisointi yhdistää sekä etiikan että talouden, sillä hyvinvoiva eläin tuottaa parhaiten.

Robottien tuoma työnsäästö vaatii kovat investoinnit. Nykyisen tekniikan on kehityttävä joustavammaksi, sillä karjakoon kasvattaminen ja eläinmäärän sopeuttaminen peltoalaan on kuudenkymmenen lehmän kerrannaisina hankalaa ja kallista. Useamman robotin asennus samaan navettaan ei laske eläinpaikan hintaa merkittävästi, sillä useimmat robotit ovat omine ohjausjärjestelmineen täysin erillisiä yksikköjä. Suuressa yksikössä iso lypsyasema saattaa tulla edullisemmaksi, sillä automatisoinnin tuoma työnsäästö ei välttämättä kata kohonneita pääomakustannuksia.

Uusin automatisointiin liittyvä tuote on paimenlangan siirtoon käytettävät robotit. Ensi kuulemalta hölmöltä tuntuva ajatus perustuu kuluttajien odotuksien täyttämiseen, sillä ainakin hollantilaiset haluavat nähdä lehmiä luontaisessa ympäristössään laitumella. Kuluttajilta tulevaa painetta ei kannata väheksyä, sillä eläinten luonnonmukaisen käyttäytymisen mahdollistavat tuotantomenetelmät ovat johtaneet esimerkiksi munituskanaloiden kaluston ja useimmiten myös koko tuotantorakennuksen uusimiseen. Kuluttajien euroista ei enää kilpailla pelkällä hinnalla vaan myös pehmeillä arvoilla, eli eläinten ja hoitajien hyvinvoinnilla.

Sananlaskun mukaan puhtaus on puoli ruokaa. Suomalaisen elintarviketuotannon vahvin valtti on hyvä hygienia, jonka ansiosta salmonella ja monet muut taudit on onnistuttu pitämään loitolla. Eläinsuojien pesussa roboteilla tulee muutaman vuoden sisällä olemaan merkittävä osa raskaimman ja likaisimman työn tekijöinä.

Avaa artikkelin PDF