Muutaman vuoden ikäiset jarruvaijerit olivat muuten kunnossa, mutta niiden säätö ei onnistunut ilman lämpöhoitoa kierteiden tukevan ruosteen vuoksi. Kuva: Tapio Vesterinen
Katso kuvia perävaunun jarruremontista ja siinä tarvittavista tarvikkeista
Jarrullisen perävaunun jarrut kuluvat siinä missä vaikkapa autonkin jarrut. Harvemmin käytössä olevissa vaunuissa käytön puute yleensä pahentaa jarruongelmia. Jarruosista on varsin hyvin tarjontaa ja saatavilla on niin alkuperäisiä kuin tarvikeosiakin.
Vaunuun päätettiin vaihtaa uusi vetopää, sillä vanhan kunnostamiseen olisi kulunut lähes puolet rahamäärästä, jonka uusi maksoi. Kuva: Tapio VesterinenSopivasti tilaamalla osat ovat yleensä niin edullisia, että ruostuneita tai jumiutuneita osia ei kannata kauaa herkistellä, vaan ne on liikenneturvallisuudenkin kannalta hyvä vaihtaa suosiolla uusiin. Teimme jarruremontin noin 20 vuotta vanhaan vaunuun. Käyttöön vanhoista osista jäivät kaksi jarrurumpua ja muutaman vuoden vanhat vaijerit, jotka nekin olisi jälkiviisaana kannattanut ruostevaivojen vuoksi vaihtaa uusiin.
Luotettavinta testaus on, jos vetopäätä painetaan asteittain sisään käsijarrun käyttämisen sijaan. Kotikonstein homma hoituu helpoiten kuormaliinaa apuna käyttäen.
Koska jarruvaijerit olivat kiinni jarruissa, piti kiinniruostuneiden lukitustappien irrotukseen keksiä toimiva tapa. Kun jakoavain teipattiin akseliputkeen ja sen leukaväli säädettiin sopivaksi, voitiin tappi lyödä lyöntituurnalla irti kuin ruuvipenkissä ikään. Kuva: Tapio Vesterinen
Jarrukenkien kitkapintojen paksuutta voi tarkastella tarkastusaukosta. Tarkastusaukon kumitulppa kannattaa muistaa laittaa paikalleen, jotta rummun sisälle ei pääse turhaan likaa. Kuva: Tapio Vesterinen
BPW:n jarruissa jarrukenkien säätö tehdään jarrukilvessä olevaa levitinpalojen säätöpulttia kiertämällä. Säätö on yleensä sopiva, kun pulttia kierretään ensin reilusti kiinni ja avataan niin kauan, että pyörä alkaa käsin pyöriessä pyöriä kevyehkösti. Kuva: Tapio Vesterinen
Vanha ja uusi jarrurumpu vierekkäin. Vanhan rummun paksuus olisi riittänyt hyvin, mutta jossain vaiheessa lämpö oli aiheuttanut rummun vääntymisen soikeaksi. Kuva: Tapio Vesterinen
Napamutterin kiristysmomentti on 280 Nm, mihin ei päästä puolen tuuman karalla varustetulla momenttiavaimella. 129 euron investointi autotarvikeliikkeessä 3/4 tuuman vääntiöllä varustettuun 100–500 Nm momenttialueella toimivaan avaimeen ratkaisi ongelman. Kuva: Tapio VesterinenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
