Akun sulfatoituminen

Sulfatoituminen tarkoittaa akussa tapahtunutta kemiallista prosessia, jossa levyjen pinnalle on muodostunut kiteinen lyijysulfaatti alkaa muodostaa isompia rakeita. Nämä lyijysulfaattirakeet ovat kemiallisesti passiivisia eivätkä ne johda sähköä. Tätä kerrosta on lähes mahdotonta poistaa varaamisen avulla. Sulfatoituminen tapahtuu yleensä, kun akku pannaan säilytykseen pitkäksi aikaa, esim. talveksi, ilman että se ensin varataan tai jos akkua käytetään niin, että sitä ei koskaan varata täyteen. Se on tavallisin syy siihen, että akun käyttöikä jää lyhyeksi. Sulfatoituneen akun levyjen pinnassa näkyy valkoinen kerrostuma. Terveessä ja täyteen varatussa akussa positiiviset levyt ovat ruskeita ja negatiiviset levyt vaalean harmaita. 

Lyijyakku menettää varauskykynsä yleensä siksi, että se sulfatoituu. Näin käy ennemmin tai myöhemmin ja aivan jokaiselle akulle ellei jokin muu syy lopeta akun toimintaa sitä ennen.

Sulfatoitumista voi kuitenkin hidastaa, kun välttää sitä edistäviä asioita akkua käyttäessään. Mikä siis saa aikaan sulfatoitumista? Mitä on sulfatoituminen ja miksi se tapahtuu?

Akun kemiallisessa prosessissa akun purkautuessa syntyy lyijysulfaattia. Se on osa akun normaalia kemiallista prosessia. Lyijysulfaatti on hienojakoista massaa, mutta akun ollessa pitkään lataamatta siitä alkaa muodostua kiteitä levyjen pinnalle.

Sulfatoitumista tapahtuu myös silloin, kun akkua ei koskaan ladata aivan täyteen. Vajaasti ladatun akun levyihin jää aina jäljelle jonkin verran lyijysulfaattia, joka aikaa myöten muodostaa pysyviä kiteitä.

Nämä kiteet eivät johda sähköä eivätkä ne hajoa akkua normaalisti ladattaessa. Kiteet muodostavat levyn pinnalle eristävän kerroksen. Sulfaattikiteiden koon kasvaessa ne lopulta kattavat merkittävän osan levyjen pinta-alasta ja estävät akun kapasiteetin täyden hyödyntämisen.

Sulfatoitunut akku ottaa latausta vastaan heikosti, jolloin lataaminen vie enemmän aikaa. Samalla muodostuu normaalia enemmän lämpöä. Pahimmillaan akku ei lataudu lainkaan.

Mikäli akussa on veden lisäystä varten avattavat korkit, voi niiden kautta sulfatoituneen akun levyjen yläpinnassa nähdä valkoisen kerrostuman. Sulfatoitumisen voi havaita myös latausjännitettä seuraamalla.

Jos jännite nousee tyhjän akun 10 voltista muutaman minuutin latauksella yli 13 volttiin tai korkeammalle, voi arvella akun olevan sulfatoitunut. Ominaispainomittarin avulla sulfatoitunutta akkua tutkittaessa osoittaa mittari tyhjää tai lähes tyhjää akkua, vaikka akkua olisi ladattu pitkään.

Myynnissä on latureita, joita markkinoidaan väittämällä niiden parantavan sulfatoitumisen vaurioittamaa akkua. Tämä saattaa pitää paikkansa sulfatoitumisen alkuvaiheessa. Yleensä tilanne on kuitenkin edennyt toivottomalle tasolle ja sulfatoitunut akku on peruuttamattomasti romua.

Jussi Laukkanen