Työkaluvinkkejä verstaalle: Käytännön neuvot akkukoneiden säilytykseen sekä ruuvimeisseleiden oikeaan käyttöön ja kunnostamiseen

Verstaan putkiteline. Kuva: Jussi Laukkanen

Järjestys se olla pitää, myös akkukoneissa (kts. yllä oleva kuva). Akkukoneiden säilyttäminen verstaalla helposti saatavilla on osoittautunut hankalaksi. Alkuperäiset muovilaatikot vievät tilaa ja koneen ottaminen laatikosta on hidasta. Suomusjärveltä löytyy tämä toimivaksi osoittautunut ratkaisu. Raakamateriaalina on Uponor 110 -viemäriputki, josta leikatut palat on ruuvattu hyllylevyn alapintaan. Putki on niin jäykkää, että laitteet pysyvät sen varassa, vaikka alareuna on auki.

Kulunut meisseli kannattaa vaihtaa uuteen, sillä kuluessaan meisselin kärjen pito alkaa lipsumaan. Kuva: Jussi Laukkanen

Ruuvimeisselit kuluvat nopeasti erityisesti silloin, jos liian pienellä kärjellä yritetään ruuvata hieman liian suurikantaista ruuvia. Toinen yleinen virhe on ruuvimeisselin käyttäminen talttana. Jokainen lipsahdus pyöristää taltan kärkeä ja ennen pitkää kärjen pito lipsuu jokaisen ruuvin kohdalla, vaikka ruuvin ja meisselin kokoluokka olisikin oikea. Taltan kärjen tulee olla selvästi kulmikas. Jos se ei ole, on meisseli kunnostettava.

Ristipäämeisselit ovat työkalupakin kuluneimpia varusteita. Kuva: Jussi Laukkanen

Ristipäiset meisselit ovat usein työkalupakin kaikkein kuluneimpia varusteita. Ei siksi, että niillä tehtäisiin eniten töitä, vaan siksi, että niillä lähes aina ruuvataan väärän kokoista tai tyyppistä kantaa. Phillips (PH) ja Pozidriv (PZ) -taltan koko ilmoitetaan lukuina 000, 00, 0, 1, 2, 3 ja 4. PZ-kantaiset ruuvit erottaa kannan neljän pääuran välissä olevista pienemmistä urista. Phillips-kanta kampeaa ruuvimeisselin ylös urista, jos momentti on liian suuri. PZ-kanta on tässä suhteessa parempi.

Oikea taltan kärjen muoto pitää ruuvin ehjänä, Kuva: Jussi Laukkanen

Oikea ruuvitaltta asettuu tiukasti ruuvin uraan. Sen sijaan liian kapea tai liian teräväkärkinen ruuvitaltta jää väljästi ruuvin uraan.

Taltan kärkien sivujen pitäisi olla mieluiten tasasuorat siltä matkalta, jolla ne koskettavat ruuvin uran sivuja. Tämä koskee yhtä lailla tasakärkisiä ja ristikärkisiä meisseleitä. Kiilamaiseksi muotoiltu kärki pyrkii nousemaan ylös urasta momentin kasvaessa ja taltta ottaa kiinni ruuvin uraan vain uran ulkoreunasta. Ei siis ole mikään ihme, että ruuvin ura viistoutuu nopeasti tai työkalu lipsahtaa.

Yhtä huono tilanne ruuvin kestävyyden kannalta on, jos ruuvaamiseen käytetään liian pientä ja siitä syystä kapeakärkistä talttaa. Taltta ottaa kiinni ruuvin uraan vain uloimmilla kulmillaan ja ruuvin kanta tai taltta vahingoittuu helposti.

Kun ruuvitalttaa teroitetaan, olisi paras työväline tahko, sillä lämpö heikentää taltan kestävyyttä. Teroitettaessa tasakärkisen ruuvimeisselin leveitä sivupintoja ruuvimeisseliä pidetään kärki hiomakiven pyörimissuuntaan. Pyrkimyksenä on saada kärjen parin viimeisen millin osuus lähinnä tasapaksuksi eikä missään nimessä kiilamaiseksi. Lopuksi taltan kärki tehdään tylpäksi ja tarkistetaan, että kärki on reunasta reunaan tasapaksu.

Myös ristipäisiä meisseleitä voi kunnostaa hiomalla, mutta tarvittavan tarkkuuden takia työ ei yleensä onnistu tai kannata kotiverstaalla.