Kansallisiin määräyksiin perustuvien, 50 km/h kulkevien liikennetraktoreiden rekisteröinti jatkuu, sillä siirtymä-aika päättyy vasta 2018.
Traktoreiden luokitusten ja ajokorttivaatimusten uudistuminen EU:n yhteisten määräysten mukaisiksi tulee jonkin verran vaikuttamaan traktoreiden käyttöön. Ajokortti- ja ajoneuvoluokkauudistus vaikuttaa eniten yli 40 km/h kulkeviin traktoreihin, jotka ovat tähän asti kuuluneet kansallisin määräyksiin perustuvaan liikennetraktoreiden luokaan. Traktoriluokista ja ajokorttimääräyksistä kerrotaan tarkemmin tämän lehden sivuilla 54–55.
Muutos ei käytännössä ole niin suuri kuin lehtiartikkelit antavat ymmärtää. Lööpit, joissa hehkutetaan ”15-vuotias saa ajaa talon kokoisella traktorilla kuutta kymppiä” ovat vahvasti liioiteltuja ja ennenaikaisia. Liikennetraktorin ajoon oikeuttavan LT-kortin ikäraja laskee toki 15 vuoteen, mutta 60 km/h huippunopeudelle rekisteröityä, T3b -luokan EU-traktoria ei ole yhdelläkään valmistajalla vielä myynnissä.
Ajonopeuden nosto on monisäikeinen asia, sillä se vaikuttaa myös traktorin ja siihen kytketyn työkoneen rengasvalintaan, ajotapaan ja käyttökustannuksiin.
Kaikkien traktorinvalmistajien tilanne on melko sama. ”Uudet EU säännökset valmistuivat ihan liian myöhään ollakseen heti otettavissa käyttöön. Poliitikot asettivat uuden määräyksen voimaantulopäivämääräksi 1.1.2016, siirtymäaika päättyy 1.1.2018. Viranomaisten mielestä kaikki oli valmista määräajassa. ”Käytännössä määräyksien teko on vieläkin kesken, minkä vuoksi valmistajien on ollut hankalaa viilata mallistoaan uusien määräysten mukaisiksi”, kertoo Valtran tuotehallintajohtaja Pekka Ingalsuo. ”Valtra tulee uudelleen hyväksyttämään kaikki mallit ennen siirtymäkauden loppua, mutta ei vielä lähikuukausina. Ensiksi pitää olla varma siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Oma näkemykseni on, että uuden määräyksen mukaisia koneita tuskin nähdään kovinkaan montaa vielä vuoden 2016 aikana”.
JCB:n edustajien mukaan traktorin varusteluun ja esim. jalankulkijoiden turvallisuuteen liittyvät määräykset ovat vielä avoinna.
Useimmat nykytraktorit kulkevat 50 km/ h alennetulla moottorin pyörimisnopeudella. Alun perin 50 km/h koneena myydyn traktorin muutoskatsastaminen 60 km/h nopeuteen tulee todennäköisesti olemaan mahdotonta tai ainakin todella hankalaa.
Traktorin suurin sallittu nopeus on vaihdellut hyvin paljon. EU:ssa on viime aikoihin asti oltu maita, joissa 40 km/h nopeus sallittiin vasta tällä vuosituhannella, esim. Ruotsissa v. 2003. Liikennetraktoreita tai muita nopeita traktoreita on Suomen lisäksi myyty lähinnä Saksassa ja Iso-Britanniassa. Maakohtaiset traktorimääräykset ovat sallineet jopa 80 km/h kulkevien vetotraktoreiden rekisteröinnin.
Traktoreiden voimansiirto ja renkaat eivät ole ongelmana, sillä Saksassa on voinut jo muutaman vuoden ajan rekisteröidä kansallisiin määräyksiin 60 km/h traktoreita.
Käytännössä kuutta- tai kahdeksaakymppiä kulkeneet koneet ovat olleet pääasiassa JCB Fastrackeja ja Mercedes Benz Unimogeja sekä mastorenkailla varustettuja ja maatalouskäytössä olevia kuorma-autoja. Yli 65 km/h kulkevilla ajoneuvoilla pääsee moottoritielle, mikä on ollut tärkein syy hankkia käyttökustannuksiltaan tavallista traktoria huomattavasti kalliimpi vetokone.
EU-uudistuksessa yli 40 km/h kulkevat traktorit jaetaan kahteen luokkaan: yli 40–60 km/h ja yli 60–80 km/h. Nykyinen, kansallisten määräyksiin perustuva liikennetraktoreiden luokka poistuu v 2017 lopussa. Ajokorttivaatimuksia on käsitelty tämän lehden edellisessä artikkelissa.
Traktorin nimellisnopeuden kasvattaminen lisää kuitenkin aina jarrutustehon tarvetta, minkä vuoksi nopeuden nosto ei ole sallittua kotikonstein. Muutamat valmistajat tarjoavat ABS-jarruja, jotka parantavat turvallisuutta ajonopeuden kasvaessa. Uuden JCB Fastrack 4000 -malliston traktoreiden suurin ajonopeus on 60 km/h, lukkiutumattomat ABS-jarrut ovat vakiovaruste.
ABS-jarrut eivät ole toistaiseksi pakolliset, mutta ne tulevat yleistymään tekniikan halventuessa. CNH:n Case ja New Holland -traktoreiden ABS Supe Steer -toiminto parantaa traktorin kääntyvyyttä, koska se jarruttaa käännöksen aikana sisäkaarteen puoleista pyörää ohjausjarrun tavoin, jolloin koneen kääntösäde pienenee.
Ajonopeuden nosto 60 km/h tunnissa vaatii C-nopeusluokan renkaat. Monissa uusimmista 50 km/h traktoreissa on 65 km/h D-luokitellut renkaat ja hitsatulla keskilaipalla varustetut vanteet. Pienikin heitto renkaan ulkokehällä tuntuu, jos ajonopeus on 60 km/h!
Ajonopeuden lisääminen kasvattaa myös renkaan paineensäätötarvetta. Peltopaineet on nostettava ennen maantielle lähtöä riittävän korkealle, jotta traktorilla ja siihen kiinnitetyllä työkoneella voidaan ajaa kohtuullista maantienopeutta.
Traktorin renkaiden lisäksi kannattaa muistaa työkoneen suurin sallittu ajonopeus. Mikäli paalaimen tms. koneen takana on 25 km/h nopeusrajoituskyltti, niin silloin kannattaa varmistaa työkoneen renkaan nopeusluokka!
Kaikkien traktorivalmistajien 50 km/h kulkevissa traktoreissa on etujousitus, mikä lisää liikenneturvallisuutta, ajomukavuutta ja parantaa myös renkaan pitoa, jolla on merkitystä etenkin kaarteissa ja liukkaalla kelillä.
Joustettu taka-akseli on sen sijaan harvinaisuus. JCB Fastrackissa 4200- sarjan traktorissa on vakiona hydraulinen etu- että taka-akselin jousitus, joka on suurimmissa malleissa kaksitoiminen. Sisään- ja ulosjouston vaimentaminen vakauttaa kulkua etenkin silloin, kun traktorin etu- tai takanostolaitteisiin on kytketty painava työlaite. Hydraulinen jousto voidaan kytkeä pois peltoajossa raskaan nostolaitekoneen käytön ajaksi.
Mersun Unimogeissa ja pienemmissä, nelosmoottorilla varustetuissa MB Trackeissa on jousitettu taka-akseli. Sen sijaan kuutoskoneella varustetuissa MB Track -malleissa on vain etujousitus, jotta esim. kyntö onnistuu ongelmitta.
Ohjaamon jousitus auttaa kuskia pysymään istuimella, mutta ei lisää pyörien pitoa.
Traktorin ajonopeuden nostaminen kasvattaa tehontarvetta rutkasti, minkä vanhemmat traktorikuskit muistavat jo niiltä ajoilta, kun 40 km/h:n traktorit alkoivat yleistyä. Nelivetoisen traktorin voimansiirron ja riparenkaiden pyörimisvastus on suuri, etenkin jos neliveto on kytkettynä.
Tehon tarve näkyy selvimmin polttoaineen kulutuksen kasvusta. Ajonopeuden nosto 40=>50 km/h kasvattaa kulutusta 5–15 %. Mikäli nopeus nostetaan tästä arvoon 60 km/h, niin ajokilometriä kohti laskettu kulutus kasvaa n. 25 % – ja vaikutus on sitä suurempi mitä mäkisempi on tie.
Tehon tarvetta voi vähentää vaihtamalla perävaunuun ja traktoriin maantiekäyttöön tarkoitetut renkaat.
Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa olisi käyttöä nopeille traktoreille. Viljelmät ja työmaat ovat kaukana toistaan ja tieliikenne on yleensä melko vähäistä.
Nopea traktori tulee olemaan merkittävästi 40 km/h maatalousmallia kalliimpi, mikä tulee hidastamaan niiden yleistymistä. Maatalous- ja myös koneurakointi ovat tiukalla olevia toimialoja, joissa jokainen euro ratkaisee. Ajonopeuden noston tuoma ajansäätö on yleensä niin pieni, että se ei tule muutaman kymmenen kilometrin ajomatkoilla kattamaan kasvaneita polttoaine- ja rengaskustannuksia – traktorin ja perävaunun kalliimmasta hinnasta puhumattakaan.
