Tuhkan käyttö metsätierakennuksessa – tuhka tukevoittaa tietä

Koneyrittäjien metsänparannuspäivillä tutustuttiin Parkanoon valmistuneeseen koetiehen, jonka kantava kerros on tehty tuhkakerroksella. Lähtökohtana oli yksi hankalimmista maapohjista, eli erittäin vaikeasti asettuva silttisavipohja. Tien kulutuskerros on tehty perinteiseen tapaan soramurskeesta. Kuva: Tommi Hakala

Suomi on ollut metsäteiden rakentamisessa edelläkävijä koko maailman tasolla – ei pelkästään määrällisesti, vaan myös laadullisesti. Ympärivuotinen puunkorjuu on lisääntynyt, ja 1960–70-luvuillakin vielä yleiset talvikäytön tiet ovat vähentyneet. Kuljetuksia hoidetaan nykyään entistä enemmän kesäisinkin, vaikka kuljetuskaluston mitat ja painot ovat tuplaantuneet.

Riittävän kantokykyisiä teitä osataan kyllä rakentaa, mutta usein materiaalikustannukset uhkaavat karata. Erilaiset murskemateriaalit ovat arvokkaita ja niitä on pyritty korvaamaan muilla materiaaleilla, joista tuhka on yksi.

Koneyrittäjät ry:n metsänparannuspäivillä esiteltiin tänä vuonna tuhkan erilaisia käyttömahdollisuuksia metsäteiden rakentamisessa.

Suomessa syntyy erilaisia jätetuhkia 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Joidenkin tuhkien raskasmetallipitoisuus (esim. turvetuhka) on liian korkea uusiokäyttöön, joten tällainen tuhka käytetään kaatopaikkojen täytemaana. Hyödyntämiskelpoista tuhkaa syntyy pääsääntöisesti voimaloissa, joissa poltetaan kivihiiltä tai biomassaa.

Tällä hetkellä kiertotalouskäyttöön soveltuvaa tuhkaa käytetään vuosittain turvemaiden lannoitukseen noin 8 000 hehtaarin alalle. Tuhkan soveltuvuudesta metsäteiden rakentamiseen on käynnissä uuden maanrakennusasetuksen myötä erilaisia tutkimuksia. Viimeisin niistä on Arvo-Tuhka-hanke-nimellä 2018 käynnistetty tutkimus.

Koeteitä on rakennettu jo aiemmin esimerkiksi Parkanoon ja Karstulaan. Päijät-Hämeeseen tuhkatie valmistui kesällä 2019.

Tuhkaa voidaan käyttää kahdella tavalla tienrakennuksessa: massiivituhkasta tehtyyn tienrungon kantavaan kerrokseen tai tien pintakerroksen lisäsidosaineena. Runkomateriaalina tuhkaa voidaan käyttää sellaisenaan tai rakeistettuna. Pintakerroksessa tuhkaa käytetään kalliomurskeeseen sekoitettuna ja rakeistamattomana. Näin tehtiin esimerkiksi Karstulan koetiellä, jossa UPM Jämsänkosken tehtaiden voimalatuhkaa sekoitettiin metsätien pintakerrosmurskeeseen. Alkukokemukset seoksesta ovat olleet hyvin positiivisia, kantavuus parani ja pölyäminen loppui.

Tierakentamiseen soveltuvia valmiita tuotteita valmistaa muutamalla paikkakunnalla Suomessa Ecolan Oy. Yritys tarkistaa saapuvan tuhkan, ja määrittää sen soveltuvuuden tienparannusaineeksi.

Runkomateriaaliksi on tarjolla kaksi vaihtoehtoa. Infra TR 0-40 on rakeistettua tuhkaa, jolla voidaan korvata tien kantavan kerroksen soraa ja mursketta. Tämä materiaali on kevyttä ja helposti lajittuvaa – se pitää jyrätä tiiviimmäksi. Ympäristösyistä tuhkapatja pitää ympäröidä maa-aineksilla. Parkanon koetien runko valmistettiin Ecolanin rakeistetusta tuhkasta, ja kulutuskerroksena toimii soramurske.

Pintakerrokseksi on tarjolla toinen tuote, Infrastabi. Se toimii sementin kaltaisena maastabilointiaineena, joka sekoitetaan tien pintakerrokseen. Sementtiin verrattuna se tarjoaa sitkeämmän rakenteen.

Kokeilujen perusteella tuhkan hyviä puolia on paljonkin, eikä kiertotalouden tukeminen ole niistä vähäisin. Suodatinkankaan kanssa tuhka toimii murskeen korvikkeena kantavassa kerroksessa, kunhan toteutus tehdään huolella ja ohjeiden mukaan. Pintakerroksena murskeeseen sekoitettuna tuhka toimii jopa tavanomaista mursketta paremmin, sillä se sitoo kiviainesta ja vähentää pölyhaittoja.

Ongelmana tuhkan käytössä on kuljetusmatka. Vaikka tuhka saadaan usein ilmaiseksi (kaatopaikkamaksu 70 e/t), on sitä järkevä kuljettaa korkeintaan 50 kilometrin päähän. Tuhkan käyttö tienrakennuksen materiaalina ei aina vaadi ympäristölupaa. Raja-arvo -kriteerit täyttävää tuhkaa käytettäessä toimitetaan paikalliselle ELY-keskukselle MARA-ilmoitus, jossa kerrotaan käytettävän tuhkan määrä, tuhkan laatu ja käyttöpaikan sijainti.

Tällä hetkellä on käynnissä prosessi, jonka tavoitteena on luokitella käsitelty tuhka omaksi tuotteekseen eikä jätteeksi.

Lue myös artikkeli Skotlannin metsistä ja tieverkosta Logistisia kiemuroita Skotlannin kukkuloilla ja nummilla, tieverkko kovilla KV14/2019!