Tanskalainen Pig City tarjoaa pekonia ja tomaatteja saman katon alta

Tanskaan rakennettavan koelaitoksen on tarkoitus osoittaa, että sikalan ja kasvihuoneen yhdistelmä on toimiva ja taloudellisesti kannattava hanke. Energia ja ravinteet pyritään kierrättämään mahdollisimman tehokkaasti.
Kaikki kierrätetään: lannan ravinteet, ammoniakki ja hiilidioksidi hyödynnetään tomaattien kasvatuksessa, puhdistettu vesi käytetään kasteluun.  Pig City on myös energian suhteen lähes omavarainen.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tanskalainen arkkitehti Nee Renz-Petersen esitteli Seinäjoen Sarka-messuilla sangen haastavan tanskalaishankkeen. Parin vuoden kuluttua sikäläiset huipputuottajat ryhtyvät rakentamaan 25 miljoonan euron tuotantolaitosta. Sen alakerrasta tulee ulos sianlihaa ja toisesta kerroksesta tomaatteja. Hankkeen työnimenä on Pig City.

Rakennuksen lattiapinta-alaksi tulee 52 000 neliömetriä. Tuotantotilat tarvitsevat 20 000 neliömetriä kahdessa kerroksessa. Siat majoitetaan alakertaan, tomaatit kasvatetaan yläkerrassa. Sivurakennukseen sijoitetaan bioreaktori, aggregaatti, lannan separointikoneet, veden puhdistusjärjestelmä sekä lannoitteiden valmistuskoneet ynnä pelletöintilaitteet. Lisäksi siipirakennuksessa on oma teurastamo. Pikanttina yksityiskohtana voi mainita mm. vastaanottotilat tilakäynnille tuleville vieraille.

Kaikki käytetään hyväksi

Hankkeen taustalla on ajatus, että mahdollisimman paljon vedestä, ilmasta ja energiasta kierrätetään rakennuksen sisällä. Tällöin tietenkin päästöt vähenevät ratkaisevasti. Lannan ravinteet otetaan talteen ja käytetään tomaattien kasvattamiseen. Puhdistettu vesi käytetään kasteluun. Ylijäämän kaiketi voi juottaa sioille. Sikalan ilma puhdistetaan hajuista ja siitä otetaan ammoniakki talteen. Sikojen tuottama hiilidioksidi hyödynnetään tomaattien kasvatuksessa myös – kasvihuoneviljelijät ovat iät ja ajat tienneet, että ulkoilman hiilidioksidipitoisuudet eivät riitä mihinkään, kun puhutaan kasvihuoneviljelystä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Bioreaktorissa tuotetaan metaania sikojen lannasta. Renz-Petersenin mukaan asiantuntijat ovat laskeneet, että Tanskan ilmastossa metaani riittää tuottamaan kaiken sähkön ja lämmitysenergian suurimman osan vuotta. Aivan kylmimpänä aikana poltetaan lannan kuiva-ainesta puristettuja pellettejä. Se on toistaiseksi vielä laitonta, mutta tilanteeseen on kuulemma tulossa muutos.

Renz-Petersenin mukaan kierrätyksellä voidaan välttää monta isoa ongelmaa. Ammoniakkipäästöt käytännössä loppuvat, samoin hiilidioksidipäästöt. Tyypillinen sikalan haju saadaan taltutetuksi. Lannan siirto pelloille jää varsin vähäiseksi. Tuotantolaitoksen ulkopuolelta tuotavan energian tarve jää hyvin vähäiseksi tai sitä ei ole ollenkaan.

Tällainen laitos voidaan mainiosti sijoittaa melkein mihin tahansa. Esimerkiksi teollisuusalue on sopiva sijoituspaikka.

Lihaa ja kasviksia

Tuotannon ytimen muodostaa 750 emakon porsitusosasto rakennuksen keskellä. Niiden tuottamista porsaista kasvatetaan noin 20 000 satakiloista teurassikaa vuodessa. Emakot majailevat lattiatason keskellä omassa osastossaan, joutilaat ja porsivat erikseen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Emakkotilan ympärillä ovat kasvatusosastot, joissa siat lihotetaan. Teuraspainoon päästyään siat kävelevät omilla jaloillaan teurastettaviksi. Teurastamossa tyydytään tuottamaan ruhoja. Ruhot kuljetetaan muualle leikattaviksi ja edelleen jalostettaviksi. Teurasjätteet luonnollisesti hyödynnetään bioreaktorissa. On melko helppoa olettaa, että bioreaktoriin päätyy myös kasvihuoneesta tuleva jäte.

Kasvihuone kykenee tuottamaan 1 100 tonnia tomaatteja vuodessa. Käyttövoimana on lannan energia ja ravinteet, sekä sikojen hengitysilmasta talteen otettu hiilidioksidi ja ammoniakki.

Kaikki tuotanto on luomua. Sikala siis käyttää luomurehuja. Ulos tulee luomutomaatteja ja luomulihaa.

Hanke on siis melko suuri. Renz-Petersenin mukaan valittu kokoluokka on minimi. Mikäli hanke toteutettaisiin pienempänä, siltä menisi kannattavuus. Suurentaminen on kuulemma mahdollista ja jopa toivottavaa. Tällä hetkellä investoijat eivät kuitenkaan ole erityisen kiinnostuneita hankkeen suurentamisesta.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Lopputuotteet hinnakkaita

Laitoksen takaisinmaksuajaksi on kaavailtu 10 vuotta. Se varmaan toteutuukin, mikäli eräs olennainen oletus toteutuu myös. Hankkeessa on nimittäin lähdetty siitä, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan laitoksen tuotteista 40 prosenttia tavanomaista korkeampaa hintaa.

Hankkeen takana on vahvoja tanskalaisia yrityksiä, muun muassa sikakuningas Sörren Hansen ja tomaattipuolen markkinajohtaja Alfred Petersen & Son. Suunnittelusta vastaavat Gottlieb Paludan arkkitehdit ja arkkitehti Nee Renz-Petersen. Rakentamisen ottaa hoitaakseen COWI A/S. Edelleen mukana ovat Larssen Ltd pääneuvonantajana ja Agro Tech ympäristökonsulttina. Biokaasuasioista vastaa Westcome Renewable. Kasvihuoneasiat hoitaa Larssen Ltd. Hankkeen rahoituksesta on vastannut tähän asti Realdania. n

Avaa artikkelin PDF