Tuhka tehostaa typpilannoitusta

Puupohjaisia tuhkia syntyy energiatuotannossa, ja niille on etsitty erilaisia käyttökohteita maa- ja metsätaloudessa. EU valmistelee eri tyyppisten tuhkien määritelmiä lannoituksessa – mutta edes nimike, millä tuhkalannoitteita pitäisi kutsua, ei ole vielä selvinnyt. Suomessa kuitenkin jatketaan aikaisemmilla määritelmillä toistaiseksi.

KoneAgria 2018 -näyttelyn seminaareista yksi käsitteli kivennäismaalle tehdyistä tuhkalannoituksista saatuja tutkimustuloksia. Mukana hankkeessa ovat olleet Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Tapio, Apila Group Oy ja lannoitevalmistaja Ecolan Oy.

Jo aikaisemmin on todettu tuhkan olevan suometsien lannoitteena erittäin tehokas ja pitkävaikutteinen. Lisäksi se lisää kenttäkerroksen kasvillisuuden hiilensidontavaikutusta maaperään.

Kivennäismailla puusto ei ole tuhkalannoituksesta hyötynyt. Nyt tutkimuksessa on saatu lupaavia tuloksia tuhkan ja typen yhteislevityksestä. Pelkän typen vaikutus on kohtuullisen lyhyt, yleensä yhden neulaskierron ajan kestävä. Nyt tehdyissä kokeissa typpilannoitukseen yhdistetyllä 2 500 kg/ha tuhkalannoituksella on todettu typpilannoituksen vaikutusajan piteneminen. Se johtuu tuhkan aiheuttaman maaperän mikrobitoiminnan tehostumisesta, jolloin puusto pystyy hyödyntämään typen paremmin. Eräällä kanervatyypin koealakuviolla todettiin puuston kumulatiiviseksi kasvulisäykseksi lannoituksen jälkeisinä 30 vuotena peräti 50 kuution lisäkasvu hehtaarille.

Tommi Hakala