
Belarus MTZ-50 -traktori oli karkeatekoinen työjuhta – Boctoktpaktopin peltirunkoisella kopilla rikottiin varmasti desibelirajoja
Itse V.I.Lenin oivalsi traktorin erinomaisuuden jo 1920-luvun alussa, koskapa hän eräässä puheessaan visioi: "Jos voisimme antaa huomenna 100.000 ensiluokkaista traktoria, varustaa ne bensiinillä ja antaa niitä varten kuljettajat, niin keskivarakas talonpoika sanoisi: Minä kannatan kommunaa".
Belarus MTZ-50 -traktoria valmistettiin vuosina 1962-70, Minskissä, Valko-Venäjällä (aiemmin osa Neuvostoliittoa). Traktoria on valmistettu vuoteen 1985 asti uudistettunaversiona yht. 1 256 800 kpl. Kuva: Kimmo KottaSen ajan neuvostotraktoreilla (Kolomenec, Karlik ja Zaporozhec) ei olisi saatu käännytettyä kaikkein yksinkertaisintakaan "kulakkia", mutta enemmän ja vähemmän virallisilla lisensseillä valmistetuilla Fordsoneilla ja Internationaleilla päästiin ainakin Leninin uneksimiin tuotantomääriin.
Tehtiinpä IH-Deering pohjaista "STZ-15-30" -mallia kokonaista 390.500 kappaletta vuosina 1930 - 1950. Luultavasti maailmanpoliittisista syistä omien telatraktoreiden tuotanto alkoi itänaapurissa jo 30-luvun lopulla, mutta pyörätraktoreissa oltiin lainatun tekniikan varassa 1950-luvun alkupuolille asti. Ensimmäinen kokonaan neuvostoliittolainen raskas pyörätraktori MTZ-2 tuli Minskin traktoritehtaasta vuonna 1953 ja se sai kotiseutuhenkisen nimen Belarus (Valko-Venäjä).
"Työn raskaan raataja"
MTZ-2 ja siitä edelleen kehitetyt MTZ-5 ja MTZ-7 olivat varsin karkeatekoisia työjuhtia, eikä niitä juurikaan käytetty muualla kuin kotoisilla kolhoosipelloilla, mutta vuonna 1962 julkistettu uusi malli, MTZ-50, oli tarkoitettu koko maailman maatalouden palvelukseen. Itäistä teknologiaa pidettiin siihen aikaan, ja pidetään kai vieläkin, perin alkeellisena, mutta uusi Belarus-malli oli kuitenkin huomattavasti aikaansa edellä.
Monestakaan 60-luvun traktorista ei löytynyt 2-toimisia hydrauliikkalohkoja, öljyn lauhdutinta, jousitettua etuakselia eikä varsinkaan 2-toimista nostolaitetta. Etulokasuojat ja umpinainen, tuulettimella varustettu hytti suojasivat traktoristia vedeltä ja kuralta. Jos oli kuljettajalla ohjaamossaan kuivat oltavat, niin olipa myös meteliä.
Äänieristyksestä ei siihen aikaan suuremmin piitattu ja Belaruksen peltirunkoisella kopilla rikottiin varmasti desibelirajoja. Muutenkaan olosuhteet eivät olleet kovin ergonomiset, hallintalaitteiden sijoittelu poikkesi totutusta ja niiden käyttäminen vaati ajoittain ronskia otteita. Tekniset ratkaisut olivat kuitenkin toimivia ja oikein huollettuina jopa kestäviä, mutta "maanantaikoneiden" suuri määrä tuotti länsimaisille maahantuojille ja jälleenmyyjille ylimääräistä huolta.
Päämarkkinat kun olivat kotimaassa, niin luovutushuolloista vastasivat koneiden vastaanottajat, tehtaan tehtävänä oli vain tuottaa mahdollisimman suuret määrät traktoreita, joissa oli suurin piirtein kaikki osat mukana. Neuvostosysteemistä johtui myöskin Belaruksen verkkaiset mallien uudistumiset.
Koska kolhoosit ja sovhoosit joutuivat itse varastoimaan tarvittavat varaosat, niin nimikkeiden määrä saatiin pysymään pienenä, kun uusissa malleissa sai olla korkeintaan 20 % kokonaan uusia osia. Niinpä 90-luvun Belarukset ovat vielä pääosiltaan samanlaisia kuin 60-luvun MTZ-50-mallit. Ensimmäinen 20 % muutos tehtiin v.1970, kun ulkoasultaan modernisoitu ja moottoriltaan hieman uudistettu Belarus Super MTZ-50 tuli markkinoille.
Suomessa urakkamiesten traktori
Meille ensimmäiset MTZ-50-traktorit tulivat Konelan maahantuomina 1964, mutta kovin harva maanviljelijä uskalsi kokeilla idän ihmettä. Useammalla isännällä oli vielä siihen aikaan yhtä ja toista hampaankolossa.
Tai kuten muuan satakuntalainen viljelijä totesi korkea-arvoiselle neuvostovirkamiehelle tämän tiedustellessa miksi talossa ei ole neuvostoliittolaisia traktoreita: "Te osaatte tehdä hyviä aseita, niitä olen pelännyt ja myös kokeillut, mutta maatalouskoneisiinne en luota."
Muita syitä vähäiseen suosioon olivat olematon jälleenmyyntiarvo ja suuri koko. Belarusta pidettiin liian massiivisena traktorina maatalouskäyttöön. Urakoitsijat kuitenkin olivat kiinnostuneita Belaruksesta ja etenkin sen 4-vetomallista. Yleisimpiä käyttökohteita olivat kuorimakoneen ja kompressorin pyöritys, puutavaran ajo sekä etukuormainkäyttö. Kaikkiaan meille tuotiin lkuperäistä MTZ-50-traktoria vajaat 500 kpl
Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


