Bauma-näyttely käynnistyi Münchenissa – ajatuksia ensimmäiseltä näyttelypäivältä

Kuva: Arto Turpeinen

Maailman suurin rakennuskonenäyttely Bauma käynnistyi positiivisessa, mutta sateisessa vireessä. Jo ensimmäisen päivän perusteella on nähtävissä, että maarakennusala on muutoksessa. Suurin osa valmistaja esittelee sähkökäyttöisiä koneita ja muita uusi teknologioita. Baumassa näkyi ensimmäisiä viitteitä tulevaisuudesta vedyn soveltamisen osalta ja nimenomaan pieniltä valmistajilta.

Innovaatiopalkinnoista ilmastonsuojelukategorian palkinto meni Liebherrin Ranskan tehtaalle. He esittelivät vetykäyttöisen kaivinkoneen. Samaan teknologiaan perustuva pyöräalustainen kaivinkone julkaistiin myös Hyundain toimesta. Valmistajat esittelevät yhä isompia täyssähköisiä ratkaisuja, sekä erilaisia hybridivariaatioita koneisiin, joissa täyssähköinen ratkaisu ei ole vielä mahdollinen. Tämä heijastuu myös komponenttien suunnitteluun. Hydrauliikassa joutotehoa halutaan vähentää.

Todennäköisesti maarakennuskoneiden merkkikirjo on laajenemassa, sillä Sumitomo pyrkii luomaan Eurooppaan omaa myyntiorganisaatiotaan omalla brändillään. Näyttää, että myös John Deere painaa kohti Eurooppaa, ja Baumassa ne olivat Wirtgrenin kanssa samalla osastolla. Näistä voi myös seurata muitakin muutoksia Suomessa – jää nähtäväksi.

Suomi vaikuttaa olevan aika kiinnostava markkina, sillä moni valmistaja kysyy kiinnostusta maahantuontiin, ennen kuin käy selväksi, että kyselijä on Koneviestin toimittaja. Nähtävillä oli esimerkiksi ensimmäinen korealainen kallistuvan kauhanpyörittäjän valmistaja, joka pyrkii luomaan myyntikanavia myös Pohjoismaihin. . Tätä voidaan pitää pelinavauksena, joka kertoo, että koneiden varustelu paranee myös muilla markkinoilla.

Kaivukoneissa Pohjoismaat näyttävät olevan kaikkein kehittynein markkina. Koneiltakin vaaditaan paljon, mikä näkyy muita markkinoita selkeästi korkeampana varustetasona. Pyörittäjät ovat myös arkipäivää koneohjauksen lisäksi. Nykyään koneohjausjärjestelmiä saa tehdasasennettuina kyseiselle merkille brändättynä, tosin valmistajat lienevät samoja, jotka markkinoita hallitsevat jo nyt. Suomessa käyttäjät haluavat kotimaassa asennetut koneohjausjärjestelmät toimivan käyttäjätuen vuoksi.

Goldhofer esitteli ensimmäisen lavetin, jossa lastauskorkeus oli alle 800 mm, mikä perustui pitkälle Cargo Plus renkaan kehitystyöhön HBI:n kanssa, jolla lastauskorkeutta voitiin pudottaa 75 mm. Goldhofer oli räätälöinyt pelkästään Suomen markkinoille neliakselisen puoliperävaunulavetin, mikä epäilemättä menee metsäkoneiden kuljetukseen.

Tämäkin viittaa siihen, että Suomen markkina on haastava maarakennusalalla, sillä mikään linjalta tuleva vakiomalli ei kelpaa Suomen koneammattilaisille. Suomessa ollaan Norjaa ja Hollantia jäljessä siinä, ettei meillä ole päästöttömiä rakennustyömaita, joita tuettaisiin valtion taholta. Toki lienee ajan kysymys, milloin nämä tulevat Suomeen.

Euroopan tasolla uusien koneiden tilaukset ovat laskussa muutaman prosentin verran. Valmistajilla on kuitenkin komponenttipulan vuoksi vajaan vuoden mittainen jono uusia tilauksia.

Purkutoimiala näyttää olevan kasvava siitä päätellen, että purkulaitteiden kirjo ja toimijoiden määrä on kasvanut oleellisesti. Muutamia vuosikymmeniä vanhoja betonikolosseja pyritään uudistamaan ympäri Eurooppaa.