Suomen metsäkeskuksen mukaan uudistushakkuiden puusto hieman aiempaa järeämpää

Suomen metsien uudistushakkuiden kaadettujen puiden keskiläpimitan laskemisesta on keskusteltu paljon, ja on vaadittu, että palautetaan edellisen metsälain minimiläpimittarajat. Kuva: Tommi Hakala

Uudistushakkuu on metsänkasvatuksen viimeinen hakkuu, jonka pääasiallinen puutavaralaji on tukki. Metsänomistaja voi nykyään tehdä uudistushakkuun metsässään valitsemanaan ajankohtana. Metsälaki muuttui vuonna 2014, jonka jälkeen metsän uudistamiselle ei ole ollut enää puuston ikään tai läpimittaan perustuvia rajoitteita. Metsälain muutoksen jälkeen puustojen läpimitat uudistushakkuissa pienenivät, mutta nyt viime vuosina läpimitat ovat taas kasvaneet.

Neljän viime vuoden aikana uudistushakkuissa kaadetun puuston keskiläpimitta on kasvanut sentin verran. Metsäkeskuksen tietojen mukaan hyvin pieniläpimittaisten metsien uudistushakkuut ovat vähentyneet kaikissa Suomen maakunnissa. Kaikista järeimmissä metsissä uudistushakkuut tehdään Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä ja Etelä-Savossa. Uudistushakkuissa kaadettujen puiden läpimitat ovat pienimpiä Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Vuonna 2023 ainoastaan kaksi prosenttia koko maan uudistushakkuista tehtiin nuorissa kasvatusmetsissä. Uudistamisläpimitat ovat kasvaneet Etelä-Suomessa ja pienentyneet Pohjois-Suomessa. Suomen metsäkeskuksen tietojen mukaan uudistushakkuissa kaadettujen puiden keskiläpimitta oli viime vuonna 24,3 senttimetriä ja sitä edeltävänä vuonna 24,5 senttiä.

Vuonna 2023 Metsäkeskukseen tuli metsänkäyttöilmoituksia yhteensä noin 744 000 hehtaarin alalta, josta uudistushakkuita oli noin 162 000 hehtaaria. Metsäkeskuksen metsävaratietojen mukaan metsiä uudistettiin metsänhoidon suosituksia varhaisemmassa vaiheessa yli 40 prosentin pinta-alalla.

”Yksityiset metsänomistajat tekevät uudistushakkuita selvästi järeämmissä metsissä kuin muut omistajaryhmät. Tämä selittyy osittain sillä, että valtion maat sijaitsevat merkittävältä osin Pohjois-Suomessa ja karummilla kasvupaikoilla kuin yksityisten omistamat metsät. Etelä-Suomessa puusto kasvaa ja järeytyy nopeammin, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. Markkinapuun hyvä hinta, metsänomistajien korkeat tuotto-odotukset sekä talouden taantuma ovat todennäköisimmin lisänneet metsänhoidon suosituksia varhaisempia hakkuita”, toteaa Remes Suomen metsäkeskuksen tiedotteessa.

Lähde: Suomen metsäkeskuksen tiedote

Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje