Maataloustieteen päivillä pohdittiin teknologian, tutkimuksen ja ruokajärjestelmän tulevaisuutta

Maatalousteknologia on avainasemassa – ei ainoastaan Maatalous 5.0:n kehittämisessä, vaan tuotannon kaikissa vaiheissa.  Kuva: Tekoäly

Nimestään huolimatta tapahtuma onnistuu yhdistämään hyvin sekä tutkimuksen että käytännön: kaksipäiväinen tapahtuma rinnakkaisine esityksineen ja posterinäyttelyineen antaa kattavan kuvan siitä, missä maa- ja metsätalouden kehityksessä tällä hetkellä mennään. Ohjelmassa on mukana myös koko ruokajärjestelmän ajankohtaiset kysymykset.

Päivien avaussessiossa luotiin katsaus noin vuoden voimassa olleisiin uusiin ruokasuosituksiin. Vuoden alussa julkaistu laaja kansainvälinen tutkimus eläin- ja kasvikunnan tuotteiden terveysvaikutuksista sekä keto-ruokavalion toimivuudesta toi aihepiiriin sopivasti särmää. Keskustelu jatkuu edelleen, ja toivottavasti myös uudet tutkimustulokset huomioidaan jatkossa tehtävissä linjauksissa.

Yksi päivien suurista teemoista oli paljon keskustelua herättänyt turvemaiden ennallistamisasetus. Tämän hetken vaikutelmaksi jäi, että asetuksen tulkinnassa on otettu lusikka nöyrästi käteen ja jyrkimmät tavoitteet on korjattu kohtuullisemmiksi. Kun aluksi puhuttiin lähinnä asetuksen vesittämisestä, nyt ennallistaminen on noussut vahvemmin tarkasteluun. Lisäksi käytännön ennallistamiskeinoja on muokattu vastaamaan arjen viljelyä. Turvemaiden viljelyn oikeutus ja merkitys osana elintarvikehuoltoa tunnustetaan nyt aiempaa laajemmin.

Helsingin yliopiston maatalousteknologian professori Antti Lajusella oli päivillä esillä myös oma tutkimusaiheensa. Kuva: Jussi Knaapi

Nautakarjataloutta on totutusti syytetty metaanipäästöistä. Nyt teemaan on saatu myös kotimaista tutkimusta, kun IPCC:nkin tunnustama nautojen metaanin yliarvioitu vaikutus ilmaston lämpenemiseen on ollut suomalaisten tutkijoiden tarkastelussa. Luken tuore tutkimus vertaili GWP100-mallia (nykyisin käytössä) ja GWP*-mallia, johon myös IPCC:n vuoden 2021 raportti viittaa. Tutkimuksen johtopäätös tarkentaa aiempaa arviota: “Suomen lypsykarjasektorin metaanipäästöt ovat vähentyneet tarkastellulla ajanjaksolla, ja tällä on ollut ilmastoa viilentävä vaikutus, kuten GWP*-menetelmä osoitti.”

Teknologiakehityksen painopiste on ns. älymaatalouden edistämisessä. Uusi luonnehdinta – maatalous 5.0 – vie nykyisen älymaatalous 4.0:n askeleen pidemmälle liittämällä mukaan ympäristönäkökulmat. Käytännössä tämä tarkoittaa niin työkoneautomaatiota, datan käsittelyä kuin AI-teknologian laajempaa hyödyntämistä. Kehitys etenee kaikilla sektoreilla nopeasti.

Datan hyödyntämisen yhteydessä on myös ajateltu, että maatilat voisivat saada taloudellista hyötyä tuotantodatan myynnistä. Tällöin kyse ei olisi tilaan suoraan jäljitettävästä tuotantotiedosta, vaan sopimusperusteisten datatuotteiden – eli muokattujen ja täsmennettyjen tuotantotietojen – myynnistä yhdessä suuremman viljelijäjoukon kanssa.

Juuri voimaan tullut EU:n uusi datalainsäädäntö luo säännöt reilulle datataloudelle, jossa sekä datavirrat että niiden arvo tehdään läpinäkyviksi. Tämä mahdollistaa uusien palveluiden ja tuotteiden synnyn sekä sen, että datan jakamisesta voi todella saada vastinetta. “Our Data” -hanke on tämän teeman keskiössä. Tietojen yhdistely ja turvallinen jakaminen vaativat myös tiedonsiirtoon panostamista. Jo aiemmin Koneviestissäkin esitelty Tritom-datanvälityspalvelu on keskeinen osa uutta datataloutta.

Palaamme Maataloustieteen päivien teemoihin vuoden aikana, aina sopivissa yhteyksissä.